Lue keskustelun säännöt.
Onko 100 000 e sijoituksissa mielestäsi paljon vai vähän?
25.10.2025 |
Otsikossa kysymys. Ikää 35 v, vielä ehtii siis kasvamaan. Varallisuus hankittu ihan säästämällä perusduunarin palkasta ja pienellä perinnöllä.
Kommentit (177)
On paljon ja paljon yli keskiarvon mitä Kauppalehdessä oli. Tieto sieltä eikä persaukisilta kadehtijoilta tai ylimielisiltä. Oma salkku on salasalkku. Ei kannata puhua mitään kelleen. Ei saa kun veettuilua. Ap opettele salaamaan salkkusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähänhän tuo on. Positiivista jos ei ole tuottamattomassa lautaladossa, niin voi saada tuottoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kokonaisvarallisuudesta. Jos omistaa 200t asunnon ja on tilillä 50t, sijoituksissa 100t kuulostaa ihan normi summalta. Jos taas asuu vuokralla ja se 100t on koko varallisuus eli kaikki on sijoituksissa, se on paljon. Jos taas on pitkän linjan yrittäjä tai muu massihenkilö niin 100t sijoituksissa on ihan pikkusumma.
Asun vuokralla eikä omistusasunto ole ainakaan lähiaikoina haaveissa, tileillä lisäksi n. 10 000 e.
Ap
Vuokraus on rahantuhlausta! Heti asuntokaupoille, mars!!!
Älä sä määräile ketään.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi kukaan laskee tällä logiikalla? Miksi sijoituksista pitäisi ottaa vuosittain jotain ulos? Kannattaako sinne edes laittaa kaikkia rahoja, jos vuosittain on kuitenkin tälläinen akuutti rahantarve?"
Käytännössä esim. kaikki fire-sijoittajat laskevat, paljonko salkusta voi vuosittain ottaa.
Se tässä on että jokaisella oikeus tehdä niin kuin haluaa. Korkoa korolle.
"Itse asiaan, että se 100t on edelleen ihan hyvä turva. Jos yhtään pitää huolen kuluistaan, ei mitään yllättäviä menoja tule eteen kuin ihan maksimissaan 20t luokassa, jos asuu okt:ssa. Muuten korkeintaan joitakin tuhansia."
Periaatteessa joo, mutta nuo yllättävien kulujen luokat ovat nykyään paljon tuota suurempia. Tiedän ihan useamman tapauksen omastakin lähipiiristä. Asunto-osakeyhtiössä pinnoitettu viemäri petti. Yhtiö ei ollut varautunut, eikä isännöitsijäkään vaikka periaatteessa olisi kyllä pitänyt olla. Remppakulut yksiötäkin kohti huomattavasti isommat kuin 20 t. Omakotitaloista tiedän monenlaisia kosteus- ja rakenneongelmapaljastumisia, salaojaongelmaa, ei ikälopun putkiston liitoskohtien vuotoja ynnä muuta, kalliimpaa kuin 20 t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiaan, että se 100t on edelleen ihan hyvä turva. Jos yhtään pitää huolen kuluistaan, ei mitään yllättäviä menoja tule eteen kuin ihan maksimissaan 20t luokassa, jos asuu okt:ssa. Muuten korkeintaan joitakin tuhansia."
Periaatteessa joo, mutta nuo yllättävien kulujen luokat ovat nykyään paljon tuota suurempia. Tiedän ihan useamman tapauksen omastakin lähipiiristä. Asunto-osakeyhtiössä pinnoitettu viemäri petti. Yhtiö ei ollut varautunut, eikä isännöitsijäkään vaikka periaatteessa olisi kyllä pitänyt olla. Remppakulut yksiötäkin kohti huomattavasti isommat kuin 20 t. Omakotitaloista tiedän monenlaisia kosteus- ja rakenneongelmapaljastumisia, salaojaongelmaa, ei ikälopun putkiston liitoskohtien vuotoja ynnä muuta, kalliimpaa kuin 20 t.
Vuokralla asuessa näitä kymppitonnin kuluja ei silti tule ikinä suoraan vuokralaisen maksettavaksi. Huomattavasti riskittömämpi asumismuoto. Riittää kunhan on muutaman kuukauden vuokrarahat jemmassa pahan päivän varalle.
Vierailija kirjoitti:
"Kuten kerroin nautin elämästä tässä ja nyt. Olen nähnyt liian monta "sitten kun" tapausta jotka ovat kuolleet liian aikaisin tai eivät ole kuitenkaan nauttineet rahoistaan."
Minulle rahoista nauttiminen on pitkälti rahojen kasvattamista sijoittamisella, ei vain itseäni varten, vaan lasta ja lapsenlapsia ja heidän jälkeläisiään varten. Nämä juuri ovat tällaisia peruseroja elämänkatsomuksessa ja asenteessa, joiden vuoksi eri osapuolien voi olla melkein mahdotonta käsittää toisen osapuolen valintoja. Ehkä itsellä se juontuu sukuhistoriasta ja sen kautta kulkeneesta perinnöstä, että se aikajana omaisuuden suhteen ei missään nimessä lopu omaan kuolemaan. Ajattelen näitä asioita pikemminkin kymmenissä ja sadoissa vuosissa kuin niin, että juuri nyt juuri minun on käytettävä rahaa johonkin konkreettiseen nautintoon.
En sanoisi melkein mahdotonta käsittää, mutta emme nauttisi toistemme tavasta elää ja käyttää omaisuutta. Itse ajattelen, että omaisuus käytetään itseensä. Vaikka sitten vanhuksena täysihoito viiden tähden hotellissa, jos rahaa riittää ja perillisille jää mitä jää eikä kituuteta kylmää hernekeittoa syöden miljoonien maatessa tilillä. (Tämä oli ainoastaan mielikuvituksellinen esimerkki).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kokonaisvarallisuudesta. Jos omistaa 200t asunnon ja on tilillä 50t, sijoituksissa 100t kuulostaa ihan normi summalta. Jos taas asuu vuokralla ja se 100t on koko varallisuus eli kaikki on sijoituksissa, se on paljon. Jos taas on pitkän linjan yrittäjä tai muu massihenkilö niin 100t sijoituksissa on ihan pikkusumma.
Ai 35-vuotiaana? Minusta iso sijoitus, jos vaikka maksaa samalla asuntolainaa ja on perhe elätettävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä alku. Olen samanikäinen ja rahastossa suunnilleen sama. Mulla on lisäksi sijoitusasunto.
Niille, jotka pohtivat sijoittamisen mielekkyyttä: ihan hyvin olen ehtinyt myös nauttia elämästä ja tällä hetkellä olen alanvaihtaja eli on ollut mahdollisuus tehdä asioita, joita ilman sijoituksia ei olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satatonnia sijoituksissa on erittäin hyvin 35-vuotiaalle. Vain 2 % samanikäisillä suomalaisilla on enemmän sijoitusomaisuutta. Kun säästät seuraavan kymmenen vuoden aikana toiset 100k ja samalla nykyiset sijoitukset kaksinkertaistuu, niin sulla on 300k 45-vuotiaana. Sitten enää yksi tuplaus, niin sulla on 600k 55-vuotiaana. Se on jo ihan hyvä raha, eläkeaikoja ajatellen.
Ensimmäinen 100000 on vaikein, sitten pääoma alkaa kasvaa itsestään ja sen oikeasti huomaa.
Tuossa iässä se on ihan hyvin. Paljon riippuu siitä, miten jatkaa. Jos ei lähde syömään pääomaa ja jos sijoitukset ovat tuottavia, tuon kokoinen summa osaa jo kasvaa itsekin.
Nämä kaiken menettämisestä vaahtoavat eivät ihan ymmärrä, mistä puhuvat. Tietysti on olemassa myös tosi korkean riskin sijoituksia, mutta esimerkiksi joku s&p 500 -indeksisijoitus nyt ei vaan kerta kaikkiaan voi mennä nollille. Jos sitä on jatkanut vähäkin pidemmän aikaa, niin se ei enää osaa mitenkään edes painua tappiolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ok, ehdit vielä kasvattaa hyvin ja jäädä vaikka 50+ vuotiaana pois töistä:) Tai no siihen pitäisi olla se 500-600k salkku.
Ei mitään väliä koska hetken päästä rahoja ei ole, siitä pitää hallitukset huolen.
En käsitä näitä, jotka luulevat sijoittamisen tarkoittavan hirveää kärvistelyä ja ajattelevat ilman sijoittamista nauttivansa niinku leveästä elämästä. Se on totta vain sijoittamisen alussa. Aika pian asia kääntyy niin päin, että sijoitustuotot lisäävät oman talouden volyymia ja mahdollistavat muun muassa omien lainojen pois maksamisen. Jää enemmän rahaa elämiseen eikä vähemmän. Ei tarvitse ottaa myöskään autolainoja tai muita kulutusluottoja, kun voi lohkaista sijoitustuotoista henkilöauton verran rahaa. Ja käytettävissä on joka kuukausi enemmän rahaa kuin pelkkä oma palkka.
Eläkkeelläkin voi sitten asustaa halutessaan siinä viiden tähden hotellissa tai vastaavassa, eikä silti tarvitse pelätä elävänsä niin pitkään, että rahat loppuvat, kun ihan tuotoilla pääsee jo pitkälle eivätkä tuotot lopu ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Tuon verran omaisuutta pitää olla tehtynä jo kaksikymppisenä.
Millä keinolla? Minä vielä opiskelin kaksikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä näitä, jotka luulevat sijoittamisen tarkoittavan hirveää kärvistelyä ja ajattelevat ilman sijoittamista nauttivansa niinku leveästä elämästä. Se on totta vain sijoittamisen alussa. Aika pian asia kääntyy niin päin, että sijoitustuotot lisäävät oman talouden volyymia ja mahdollistavat muun muassa omien lainojen pois maksamisen. Jää enemmän rahaa elämiseen eikä vähemmän. Ei tarvitse ottaa myöskään autolainoja tai muita kulutusluottoja, kun voi lohkaista sijoitustuotoista henkilöauton verran rahaa. Ja käytettävissä on joka kuukausi enemmän rahaa kuin pelkkä oma palkka.
Eläkkeelläkin voi sitten asustaa halutessaan siinä viiden tähden hotellissa tai vastaavassa, eikä silti tarvitse pelätä elävänsä niin pitkään, että rahat loppuvat, kun ihan tuotoilla pääsee jo pitkälle eivätkä tuotot lopu ikinä.
En myöskään käsitä kaltaisiasi pilvilinnojen maalailijoita jotka antaa käsityksen että sijoittaminen meinaa automaattisesti sitä että rahaa vaan tulee ovista ja ikkunoista. Toki se voi olla totta että sijoittaminen on tuottoisaa jos sen osaa tehdä oikein eli asiasta mitään tajuamatta sijoittaa niihin indekseihin, mutta moni on myös tunaroinut rahansa suorilla osakeostoilla kun kuvitellut että se on tie pikaiseen rikastumiseen.
Jos tavoite on elää leveästi, niin ei sijoittaminen ole siihen mikään ratkaisu. Aniharvalla on niin rautainen motivaatio, että jaksaisi ensin vuosikausia kärvistellä säästäen, että voi sitten myöhemmin elää leveästi. Motivaatio sijoittamiseen täytyy tulla jostain muualta. Minä en nauti kuluttamisesta ja saan nautintoa ja älyllistä haastetta siitä että pystyn kasvattamaan omaisuutta. Oikeanlaisella luonteella sijoittaminen on helppoa ja hauskaa.
6000 mk ei todellakaan ollut iso palkka enää 1990-luvulla. Valmistuin DI:ksi vuonna 1989, ja ekan työpaikkani palkka oli 8500 mk / kk. Työ oli valtiolla eli palkka oli selvästi huonompi kuin se olisi ollut jossain firmassa.