Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Ei kannata jaada jalkoihin. Harvemmin on koko pallo kerrallaan romahtanut. Aina on jossakin asiat hyvin.. esim sveitsi.

Niin munkin isovanhemmat tekivat, ei tosin omasta tahdosta. Rakensivat uuden elaman uuteen maahan.

Omatoimisena parjaa sen hetken kuin parjaa. Mutta kukaan ei hallitse kaikkea.. maanviljeilija, elain/ ihmislaakari, nekaniikko, puuseppa, metsuri....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

Jooooo. Maustettu mädillä lehdillä, linnunpaskalla ja kuolleella oravalla. 😬

Mitä luulet järven josta helsinkiläisten juomavesi tulee, sisältävän?

Puhdistettu vesi on aika eri asia kuin linnunpaska cocktail suoraan rännistä

Jep jep.

Harvemmin on oravia hanasta tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette kaikki ihan hakoteillä. Yhteiskunnan romahtaessa parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat solmia yhteistyösuhteita muiden kanssa. Selviäminen on tiimipeliä. Tarvitaan monenlaisia taitoja ja ruuantuotantoon paljon työvoimaa. 50 ihmistä ruokkivat yhdessä toisensa paremmin kuin kukin yksin tai muutaman ihmisen joukoissa.

Miten voit luottaa siihen, ettei heimoneuvosto suunnittele sinusta raaka-ainetta seuraavan päivän lihasoppaan? Isossa joukossa on varmemmin myös se petollinen myyrä.

Koska kaikkia tarvitaan selviämiseen ja tuollainen selkäänpuukottaminen tuhoaisi yhteisön. Pieni joukko tai yksittäinen ihminen tuhoutuu jo siihen, että on muutaman päivän liian sairas hoitamaan viljelyksiään -> sato tuhoutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Tämä oli ihan vain pohdintaa, olisiko sellainen mahdollista teoriassa.

Huoh. EI. Kuinka monta kertaa pitää sanoa?

Kylläpä olet ankeaa keskusteluseuraa. Itse olen sitä mieltä että olisi teoriassa mahdollista selvitä hengissä jonkin aikaa. Onhan sitä ihmiset selvinneet hengissä ilman sähköä jo aikojen alusta saakka, eihän se nyt niin vanha keksintö ole. Mutta vaikeaa se varmasti olisi.

Pelkkä kirkassilmäinen optimismi ei tee sinustakaan miellyttävää keskustelijaa, kun kysyt ihan vakavasti otettavasta aiheesta, mutta sitten sitä ei saisi käsitellä realistisesti ettei vaan tule paha mieli.

Onhan sitä ennenkin, mutta sinun tulee ottaa huomioon että ajat ovat muuttuneet. Ihmisiä on enemmän, tieto ja taito on

No on minulla nyt jotain taitoja, nytkin minulla on kasvimaa ja marjapensaat, omenapuut ym.  myös kanoja on meillä ollut ja puilla ollaan lämmitetty aina ja tehty puut itse. Mutta ei tietenkään olla missään nimessä omavaraisia, ja kyllähän se omakotitontilla taajamassa olisi vaikeampaa kuin vaikka maalla, mutta helpompaa kuin vaikka kerrostalossa.

"Omasta maasta -kirja, Linde & Granefelt, kirjan mukaan 500 neliöinen kasvimaa riittää takaamaan nelihenkisen perheen vuoden vihannekset sekaruokaa syövälle perheelle." 

Itse kyllä tuossa vaiheessa kylväisin ja istuttaisin viljelyskasveja myös metsään. Kuulemma perunoista tulee oikein hyviä hiekkaisessa metsämaassa. Kuka niitä ihmiskunnan romahdettua enää vahtii ja valvoo, viljeleekö omalla vai hylätyllä maalla. 

Olen pitkään ihmetellyt miksi köynnöspinaatti ja maa-artisokka eivät ole suositumpia Suomessa, koska ne kasvavat kuin itsestään ja ovat monivuotisia. 

Ennenkin elettiin omavaraisesti joten tietenkin se on mahdollista, jos on siihen sopiva talo. 

Vierailija kirjoitti:

"Omasta maasta -kirja, Linde & Granefelt, kirjan mukaan 500 neliöinen kasvimaa riittää takaamaan nelihenkisen perheen vuoden vihannekset sekaruokaa syövälle perheelle." 

Itse kyllä tuossa vaiheessa kylväisin ja istuttaisin viljelyskasveja myös metsään. Kuulemma perunoista tulee oikein hyviä hiekkaisessa metsämaassa. Kuka niitä ihmiskunnan romahdettua enää vahtii ja valvoo, viljeleekö omalla vai hylätyllä maalla. 

Olen pitkään ihmetellyt miksi köynnöspinaatti ja maa-artisokka eivät ole suositumpia Suomessa, koska ne kasvavat kuin itsestään ja ovat monivuotisia. 

Ennenkin elettiin omavaraisesti joten tietenkin se on mahdollista, jos on siihen sopiva talo. 

Niin, sekaruokaa syövälle, eli mistä otat viljat, lihat, maidot ja kananmunat?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

Yksi aari henkeä kohden vuodessa tarkoittaa n. 0,3m2 päivässä. Sellaisella hyvin lannoitetulla maalla mahtuu kyllä kasvattamaan yhden ihmisen päivän tarpeisiin perunaa, porkkanaa, sipulia, kaalia ja vähän yrttejäkin mausteeksi. Sienet ja marjat metsästä ja kalaa järvestä lisäksi, niin ehkä siinä ei nälkään kuolisi. Leipäviljaa ei kyllä millään ihan pienellä läntillä mahtuisi kasvattamaan.

Vierailija kirjoitti:

Olette kaikki ihan hakoteillä. Yhteiskunnan romahtaessa parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat solmia yhteistyösuhteita muiden kanssa. Selviäminen on tiimipeliä. Tarvitaan monenlaisia taitoja ja ruuantuotantoon paljon työvoimaa. 50 ihmistä ruokkivat yhdessä toisensa paremmin kuin kukin yksin tai muutaman ihmisen joukoissa.

Nykypäivän yksilökeskeisyydellä ja omiin oloihin erakoitumalla yhteiskunnan romahtaminen olisi täysi katastrofi yksilöille. En ymmärrä yhtään miksei nytkään ihmiset juuri vaali yhteisölisyyttä kun siitä on hyötyä ihan normaalissakin toimivassa yhteiskunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata jaada jalkoihin. Harvemmin on koko pallo kerrallaan romahtanut. Aina on jossakin asiat hyvin.. esim sveitsi.

Niin munkin isovanhemmat tekivat, ei tosin omasta tahdosta. Rakensivat uuden elaman uuteen maahan.

 

Omatoimisena parjaa sen hetken kuin parjaa. Mutta kukaan ei hallitse kaikkea.. maanviljeilija, elain/ ihmislaakari, nekaniikko, puuseppa, metsuri....

Maaseudulla ihmiset edelleenkin hallitsevat monia taitoja, joita kaupunkilaiset eivät koskaan ole hallinneet. Peruskäsityökalut voi tehdä ja kunnostaa itsekin, tai vähintään kylältä löytyy joku sepäntaitoinen. Ei se niin vaikeaa ole.

Ensimmäisen talven kun selviää, sinä aikana oppii jo paljon seuraavaa varten. 

Vierailija kirjoitti:

"Omasta maasta -kirja, Linde & Granefelt, kirjan mukaan 500 neliöinen kasvimaa riittää takaamaan nelihenkisen perheen vuoden vihannekset sekaruokaa syövälle perheelle." 

Itse kyllä tuossa vaiheessa kylväisin ja istuttaisin viljelyskasveja myös metsään. Kuulemma perunoista tulee oikein hyviä hiekkaisessa metsämaassa. Kuka niitä ihmiskunnan romahdettua enää vahtii ja valvoo, viljeleekö omalla vai hylätyllä maalla. 

Olen pitkään ihmetellyt miksi köynnöspinaatti ja maa-artisokka eivät ole suositumpia Suomessa, koska ne kasvavat kuin itsestään ja ovat monivuotisia. 

Ennenkin elettiin omavaraisesti joten tietenkin se on mahdollista, jos on siihen sopiva talo. 

Vuonna 1621 John Goodyer kirjoitti: Miten tahansa sen (maa-artisokan) valmistaakin, niin tuloksena on saastainen paha ilma, joka kiertää vatsassa aiheuttaen kipua ja tuskaa. Siksi se onkin soveliaampi sian ruuaksi kuin ihmisravinnoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

Yksi aari henkeä kohden vuodessa tarkoittaa n. 0,3m2 päivässä. Sellaisella hyvin lannoitetulla maalla mahtuu kyllä kasvattamaan yhden ihmisen päivän tarpeisiin perunaa, porkkanaa, sipulia, kaalia ja vähän yrttejäkin mausteeksi. Sienet ja marjat metsästä ja kalaa järvestä lisäksi, niin ehkä siinä ei nälkään kuolisi. Leipäviljaa ei kyllä millään ihan pienellä läntillä mahtuisi kasvattamaan.

Ja kun sairastuu tai loukkaantuu niin homma leviää heti yhden ihmisen taloudessa. Tai jos joku ihmisjoukko on sitä mieltä että heidän tarpeensa on suurempi kuin tämän yksilön tarve elintarvikkeilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

Yksi aari henkeä kohden vuodessa tarkoittaa n. 0,3m2 päivässä. Sellaisella hyvin lannoitetulla maalla mahtuu kyllä kasvattamaan yhden ihmisen päivän tarpeisiin perunaa, porkkanaa, sipulia, kaalia ja vähän yrttejäkin mausteeksi. Sienet ja marjat metsästä ja kalaa järvestä lisäksi, niin ehkä siinä ei nälkään kuolisi. Leipäviljaa ei kyllä millään ihan pienellä läntillä mahtuisi kasvattamaan.

Mitä ihmettä selität 0,3 neliömetristä? Eihän mitään kasvateta päivässä. Tarvitaan aari ja sillä sipuli. Aarilla kasvatetaan 365 päivän tarpeet.

Mikä oma maa teillä on kun valloittaja tulee ja alkaa räiskimään teitä aseella vai mikä tämä ihmiskunnan romahdus on ?miten se ilmenee?Mitään ei hyödytä suunnitella jos ei tiedä mikä on homman nimi.

Vierailija kirjoitti:

No on minulla nyt jotain taitoja, nytkin minulla on kasvimaa ja marjapensaat, omenapuut ym.  myös kanoja on meillä ollut ja puilla ollaan lämmitetty aina ja tehty puut itse. Mutta ei tietenkään olla missään nimessä omavaraisia, ja kyllähän se omakotitontilla taajamassa olisi vaikeampaa kuin vaikka maalla, mutta helpompaa kuin vaikka kerrostalossa.

Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kyllä. Yhdelle ihmiselle riittää yksi aari, eli helposti. Mutta se että saatte maan tuohon kuntoon ja löydätte tarvittavat aineet on toinen juttu. Lisäksi kulutusta tulee vähentää eli mitään elintasovatsoja ei voi ylläpitää. Säilöminen on oma juttunsa, kun ei pysty aurinkokuivattamaan.

Yksi aari henkeä kohden vuodessa tarkoittaa n. 0,3m2 päivässä. Sellaisella hyvin lannoitetulla maalla mahtuu kyllä kasvattamaan yhden ihmisen päivän tarpeisiin perunaa, porkkanaa, sipulia, kaalia ja vähän yrttejäkin mausteeksi. Sienet ja marjat metsästä ja kalaa järvestä lisäksi, niin ehkä siinä ei nälkään kuolisi. Leipäviljaa ei kyllä millään ihan pienellä läntillä mahtuisi kasvattamaan.

Mitä ihmettä selität 0,3 neliömetristä? Eihän mitään kasvateta päivässä. Tarvitaan aari ja sillä sipu

Älä trollaa, tai älä ole hölmö. 100 m2 eli aari jaettuna vuoden päivien lukumäärällä on juurikin n. 0,3 m2 / päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

Jooooo. Maustettu mädillä lehdillä, linnunpaskalla ja kuolleella oravalla. 😬

Mitä luulet järven josta helsinkiläisten juomavesi tulee, sisältävän?

Puhdistettu vesi on aika eri asia kuin linnunpaska cocktail suoraan rännistä

Mutta arvaanpa, että sitä sinäkin juot, jos muuta ei ole tarjolla. En usko, että kukaan kuolee janoon täyden sadevesitynnyrin vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No on minulla nyt jotain taitoja, nytkin minulla on kasvimaa ja marjapensaat, omenapuut ym.  myös kanoja on meillä ollut ja puilla ollaan lämmitetty aina ja tehty puut itse. Mutta ei tietenkään olla missään nimessä omavaraisia, ja kyllähän se omakotitontilla taajamassa olisi vaikeampaa kuin vaikka maalla, mutta helpompaa kuin vaikka kerrostalossa.

Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi

Eihän minä yksikseni asu, vaan perheeni kanssa. Myös sukulaisia on paljon samalla kylällä. Ihan yksin ei tietenkään pärjäisi, yhdessä tekemistä ja jonkinlaista vaihtotalouttakin tarvittaisiin.

Mutta ei maapalstan jakamisessa päivien mukaan ole mitään järkeä, siitä on kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Täytyy myös keräillä ja pyydystää ruokaa.

Niin no kalastaa voi ja käydä talvella pilkillä. Myös lähde on muutaman kilometrin päässä, sieltä saisi vettä jos sähköverkko romahtaisi.

Entäs likavesi jos sähköverkko romahtaa?

Näkyy olevan kaupunkipellet asialla siinä lasketaan neliöitä ja samalla yksi saa kuulan päähän tulee ukko joka vie porkkanat ja perunat hän ei viljele hän on selviytyjä.