Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette kaikki ihan hakoteillä. Yhteiskunnan romahtaessa parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat solmia yhteistyösuhteita muiden kanssa. Selviäminen on tiimipeliä. Tarvitaan monenlaisia taitoja ja ruuantuotantoon paljon työvoimaa. 50 ihmistä ruokkivat yhdessä toisensa paremmin kuin kukin yksin tai muutaman ihmisen joukoissa.

Nykypäivän yksilökeskeisyydellä ja omiin oloihin erakoitumalla yhteiskunnan romahtaminen olisi täysi katastrofi yksilöille. En ymmärrä yhtään miksei nytkään ihmiset juuri vaali yhteisölisyyttä kun siitä on hyötyä ihan normaalissakin toimivassa yhteiskunnassa?

Luulen että kyse ei ole siitä etteikö ihmiset haluaisi vaalia yhteisöllisyyttä. Monen mielestä on jopa ihan mukavaa tavata vanhoja ystäviä, kun vaan ehtii. Kapitalismi ei ainoastaan kannusta yksilökeskeisyyteen vaan myös rankaisee yhteisöllisyydestä joka ei tuota rahassa mitattavaa arvoa sille.

155, se, että jonkin laskutoimituksen voi tehdä, ei tarkoita että siinä olisi reaalimaailmassa mitään järkeä. Koko aaria kuitenkin on viljeltävä kokonaisuutena kasvukauden ajan ja sitten sato on säilöttävä, vain siten voi pärjätä koko vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Täytyy myös keräillä ja pyydystää ruokaa.

Niin no kalastaa voi ja käydä talvella pilkillä. Myös lähde on muutaman kilometrin päässä, sieltä saisi vettä jos sähköverkko romahtaisi.

Entäs likavesi jos sähköverkko romahtaa? 

 

Vessaa ei voi vetää, ei tiskata eikä pestä pyykkiä. Tai voi, mutta se likavesi heitetään johonkin pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

Jooooo. Maustettu mädillä lehdillä, linnunpaskalla ja kuolleella oravalla. 😬

Mitä luulet järven josta helsinkiläisten juomavesi tulee, sisältävän?

Puhdistettu vesi on aika e

Suomessa riittää puhdasta vettä. Ei täällä tarvitse mitään linnunpaskavettä juoda.

Vierailija kirjoitti:

Mutta arvaanpa, että sitä sinäkin juot, jos muuta ei ole tarjolla. En usko, että kukaan kuolee janoon täyden sadevesitynnyrin vieressä.

Olen varautuja. Mulla on aika helvetin monta vesifiltteriä, vedenpuhdistustabletteja, klooria ja useampi tapa keittää vettä. Ja ennen kaikkea tietoa siitä millainen vesi ei ole puhdasta juomavettä ja kannattaa vähintään käsitellä.

Että juo sinä vaan sitä kusista rännivettä sellaisenaan kun on niin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Täytyy myös keräillä ja pyydystää ruokaa.

Niin no kalastaa voi ja käydä talvella pilkillä. Myös lähde on muutaman kilometrin päässä, sieltä saisi vettä jos sähköverkko romahtaisi.

Entäs likavesi jos sähköverkko romahtaa? 

 

Vessaa ei voi vetää, ei tiskata eikä pestä pyykkiä. Tai voi, mutta se likavesi heitetään johonkin pihalle.

Kaivo ja ämpäri sekä paskahuussi, eikun sammalta perseeseen

-mökin mummo

 

Vierailija kirjoitti:

155, se, että jonkin laskutoimituksen voi tehdä, ei tarkoita että siinä olisi reaalimaailmassa mitään järkeä. Koko aaria kuitenkin on viljeltävä kokonaisuutena kasvukauden ajan ja sitten sato on säilöttävä, vain siten voi pärjätä koko vuoden.

No totta kai täytyy ajatella kokonaisuutta. Mutta jos katsotaan paljonko sinun täytyy muokata, istuttaa ja hoitaa kasvimaata kesän aikana saadaksesi tarpeeksi ruokaa vuodeksi, huomaat, että päivän tarve on vuoden tarve jaettuna vuoden päivien määrällä.

Mistä päästään siihen, että muokatakseen sen maan mikä vastaa yhden ihmisen vuoden ravinnontarvetta ei nykyaikaisella traktorilla, auralla ja äkeellä montaa sekuntia tarvitse. Ja kylväminenkin sujuu melkein yhtä nopeasti. Käsivoimin lapiolla tai kuokalla aarin muokkaamiseen raakamaasta menee sentään muutama päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta arvaanpa, että sitä sinäkin juot, jos muuta ei ole tarjolla. En usko, että kukaan kuolee janoon täyden sadevesitynnyrin vieressä.

Olen varautuja. Mulla on aika helvetin monta vesifiltteriä, vedenpuhdistustabletteja, klooria ja useampi tapa keittää vettä. Ja ennen kaikkea tietoa siitä millainen vesi ei ole puhdasta juomavettä ja kannattaa vähintään käsitellä.

Että juo sinä vaan sitä kusista rännivettä sellaisenaan kun on niin hyvää.

Suomesta ei sellaista kolkkaa löydykkään jossa ei olisi kaivoja joista sen veden voi ottaa ihan ilman mitää kikkailuja. Eikä muutenkaan tarvita monia tapoja vaan ihan yksi tapa keittää se lätäkön tai rännin sadevesi. Vesi nyt on muutenkin suomessa se pienin murhe.

Vierailija kirjoitti:

Eihän minä yksikseni asu, vaan perheeni kanssa. Myös sukulaisia on paljon samalla kylällä. Ihan yksin ei tietenkään pärjäisi, yhdessä tekemistä ja jonkinlaista vaihtotalouttakin tarvittaisiin.

Ei riitä kaksikaan aikuista. Lapsia täytyy käsitellä niinkuin vajavaisina aikuisina mitä tulee työntekoon. Jos on pieniä niin toinen aikuisista sidottu heitä hoitamaan. Sitten olet yksin raatamassa siellä kasvimaalla. Jos tulet kipeäksi tai selkä menee rikki niin se oli siinä.

Omavaraisuus ei ole sitä että naapurin kanssa tehdään kerran vuodessa vaihtokauppaa tai serkku ammattilaisena tarvittaessa auttaa korjaamaan jonkun jutun. Koko kylä osallistuu kaikkeen, ei ole mitään omia omavaraisuusprojekteja ja varastoja. Yhteistyö on jatkuvaa.

Täytyy olla tyhmää porukkaa jumal.. puolet porukasta ei tee mitään kun ryöstelee , eikä vieläkään vastausta ihmiskunnan romahtamiseen mitä se  tarkoittaa aloittajan mielestä, onko pelkästään sähköt poikki vai zombi meininki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta arvaanpa, että sitä sinäkin juot, jos muuta ei ole tarjolla. En usko, että kukaan kuolee janoon täyden sadevesitynnyrin vieressä.

Olen varautuja. Mulla on aika helvetin monta vesifiltteriä, vedenpuhdistustabletteja, klooria ja useampi tapa keittää vettä. Ja ennen kaikkea tietoa siitä millainen vesi ei ole puhdasta juomavettä ja kannattaa vähintään käsitellä.

Että juo sinä vaan sitä kusista rännivettä sellaisenaan kun on niin hyvää.

Suomesta ei sellaista kolkkaa löydykkään jossa ei olisi kaivoja joista sen veden voi ottaa ihan ilman mitää kikkailuja. Eikä muutenkaan tarvita monia tapoja vaan ihan yksi tapa keittää se lätäkön tai rännin sadevesi. Vesi nyt on muutenkin suomessa se pienin murhe.

Suomen kaivot on oikeastaan huonossa kunnossa. Päästetty huonoon kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

155, se, että jonkin laskutoimituksen voi tehdä, ei tarkoita että siinä olisi reaalimaailmassa mitään järkeä. Koko aaria kuitenkin on viljeltävä kokonaisuutena kasvukauden ajan ja sitten sato on säilöttävä, vain siten voi pärjätä koko vuoden.

No totta kai täytyy ajatella kokonaisuutta. Mutta jos katsotaan paljonko sinun täytyy muokata, istuttaa ja hoitaa kasvimaata kesän aikana saadaksesi tarpeeksi ruokaa vuodeksi, huomaat, että päivän tarve on vuoden tarve jaettuna vuoden päivien määrällä.

Mistä päästään siihen, että muokatakseen sen maan mikä vastaa yhden ihmisen vuoden ravinnontarvetta ei nykyaikaisella traktorilla, auralla ja äkeellä montaa sekuntia tarvitse. Ja kylväminenkin sujuu melkein yhtä nopeasti. Käsivoimin lapiolla tai kuokalla aarin muokkaamiseen raakamaasta menee sentään muutama päivä.

Miksi sitä jakolaskua tarvitaan, kun vuoden tarve jo tiedetään? Tiedetään, että kasvimaata tarvitaan aarin verran, mieluummin tietysti enemmän, että saadaan myös siemenkasvit ensi vuodelle ja vähän ylimääräistä siltä varalta, että osa sadosta ei kestä varastossa syömäkelpoisena.

Aarin muokkaamiseen ja kylvämiseen menee kyllä traktorillakin muutamia tunteja, ei sekunteja. Mistä muuten ajattelit ottaa traktoriin bensan?

Jos ihmiskunta romahtaa, millä luulet pitäväsi tuon mökin itselläsi?

Listisin  teidät kaikki ja söisin lihat.

Vierailija kirjoitti:

Listisin  teidät kaikki ja söisin lihat.

Eikö ne amerimuttien esinahat riitäkään sinulle, arvon kalergilainen?

"Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi."

*Kyllä tavallaan totta. Sotavuosina Helsingin puistoissa viljeltiin perunoita, mutta jonotettiin myös kauppoihin ruokakupongien kanssa, ja usein myös turhaan. Ruoka tulee maalta ja tulee aina tulemaan.

Se yksineläjä maalla saa ruokaa omasta puutarhastaan, naapuritiloilta tai vaikka metsän riistasta. Vaikeampi on ruokkia kaupunkilaisia joita on kymmeniä tuhansia siellä sun täällä ilman maatilkkua. Katsokaa vaikka heti jääkaappiinne. Siellä tuskin on mitään, mitä maanviljelijä ei olisi jossain päin maaseutua raaka-aineen tuottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

Jos aurinkokin pimenee pidemmäksi aikaa eikä saa voimaa. Se olisi kyllä jo kaiken loppu. Joku käsin pyöritettävä generaattori?

1000 neliötä tonttia ei riitä.

Maan määrän sijaan olisi mielestäni hyvä sijaita lähellä kalastus paikkaa; järvi, joki tai meri. 

Oma kaivo ja polttopuun saatavuus myös tärkeitä. 

Mutta tosiaan jos yhteiskunta sortuu, niin pahin ongelmasi tulee olemaan muut ihmiset. 

Tämä paikkasi olisi siten hyvä olla syrjässä ja sinun myös hyvin aseistettuna ja varautunut puolustautumaan mahdollisia tunkeutujia vastaan.

Helsingin maunulassa oleva omakotitalo varmaan häviää ensimmäisessä suuremmassa tulipalossa mitä ei ole palokunta sammuttamassa.

Pieni teltta, extralämmin makuupussi ja kalastusvälineet; katiskat, verkot saattaisi riittää pitkälle, jos vaihtaisi sijaintia sopivasti piilossa liikkuen.

Vierailija kirjoitti:

"Se että mielikuvitus omavaraisuus on siellä taajamalla helpompaa mielestäsi kuin kerrostalossa, ei sinua pelasta. Se ei riitä että jollain muulla saattaa mennä sinua huonommin, se ei ruoki tai lämmitä sinua.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä selvitäkseen. Kaupungissa on mistä organisoida käsiä tekemään töitä, kuten monet historiamme poikkeusajat ovat näyttäneet (oikeastaan toisten ihmisten luoma turva se on se syy minkä takia ihmiset keskittää asutuksiaan). Yksikseen eläminen keskellä ei mitään voi olla jopa se heikkous monessa tilanteessa. Kukaan ei kuule avunhuutojasi."

*Kyllä tavallaan totta. Sotavuosina Helsingin puistoissa viljeltiin perunoita, mutta jonotettiin myös kauppoihin ruokakupongien kanssa, ja usein myös turhaan. Ruoka tulee maalta ja tulee aina tulemaan.

Se yksineläjä maalla saa ruokaa omasta puutarhastaan, naapuritiloilta tai vaikka metsän riistasta. Vaikeampi on ruokkia kaupunkilaisia joita on

Ja kuinka moni maalla asuva on enää maanviljelijä? Niinpä niin

Luulisin selviäväni kohtuullisesti. Asun vanhassa talossa, joka lämpiää puulla, myös ruuan voin valmistaa kapinan keittolevyllä. Järvestä saa kalaa, oma kaivo pihassa, samoin huussi eli sähkö ei olisi pakollista.

Kaapista löytyy ruokaa ainakin muutamaksi kuukaudeksi, säilön sieniä, marjoja, nokkosia ja kasvimaan antimia. Pihassa on useampi marjapensas, omenapuu ja raparperia.

Lisäksi pitäisi hankkia varmaan muutama kana ja kani, kanit taitavat olla tehokkain tapa tuottaa lihaa. Peuroja kulkee pihassa päivittäin, ehkä pitäisi kaivella isoisoisän vanha torpparin haulikko ja kunnostaa se. Kauraa pitäisi ostaa, samoin papuja ja pähkinöitä, niistä saisi tehtyä kasvimaitoa sen mitä tarvitsee.

Lisäksi omistan noin puoli hehtaaria vanhaa peltomaata, sen voisi ottaa takaisin viljelykäyttöön. 

Kaikki tämä sen verran maalla, että ehkä selviäisi jonkin sijaa ilman ryöstelijöitäkin. Ehkä saisin lapset ja vaikka veljen tänne auttamaan vaikka kyllä tässä yksinkin pärjää.