Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Ei riitä. Ja torppa pitäisi myös lämmittää. 

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Suurin ongelmasi tuossa vaiheessa ei ole viljelyspinta-ala vaan se, miten saat hätistettyä jonkun satapäisen asejoukkion pois mailtasi kun heille tulee nälkä ja tajuavat että kotonasi saattaisi olla jotain syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä. Ja torppa pitäisi myös lämmittää. 

Takka on ja omat puut.

Ei pysty. Täytyy myös keräillä ja pyydystää ruokaa.

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelmasi tuossa vaiheessa ei ole viljelyspinta-ala vaan se, miten saat hätistettyä jonkun satapäisen asejoukkion pois mailtasi kun heille tulee nälkä ja tajuavat että kotonasi saattaisi olla jotain syötävää.

No tämä saattaa kyllä olla ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

jos järjestäytynyt yhteiskunta romahtaa, paras sijoituksesi perheen turvallisuuden kannalta on nopealla aikataululla keksiä kuka on alueen suurin sotaherra ja pyrkiä olemaan hyvää pataa tämän kanssa mm. lahjuksilla.

Jos on uuni ja takka. Myös aseet tarvitaan, sillä ruokia pitää vahtia.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Ensimmäisenä siis syödään perheen äiti, koska hän on suomalainen nainen ja hyvässä lihassa. Sillä loppuperhe elää talven yli.

Hahhahhaa.

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty. Täytyy myös keräillä ja pyydystää ruokaa.

Niin no kalastaa voi ja käydä talvella pilkillä. Myös lähde on muutaman kilometrin päässä, sieltä saisi vettä jos sähköverkko romahtaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

Ledeihin saa aurinkovoimalla sähköt käytännössä ikuisesti. Isompiin tarpeisiin generaattori niin kauan kuin riittää diesel-kanisterit ja sitten olet omillasi. Muita sosiaalisia ongelmia kuten ryöstäjiä ja isoja jengejä jne. et sitten voikaan yksin päihittää mitenkään. Kaikkien etu on, ettei yhteiskunta etene siihen pisteeseen että jengit määräävät.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

Onhan se 1/5 siitä mitä vähimmillään tarvittaisiin.

Ei auta jos joku päättää ydinpommin räjäyttää alueellasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Ledivaloilla yhteiskunnan romahdettua? Mistä sen sähkön ajattelit saada? 

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossa on kuitenkin mahdollista selvitä paremmin hengissä kuin kerrostalossa, koska takalla voi lämmittää ainakin osan taloa. 

 

1000 neliötä ei ole paljoa, mutta on se jotain. Helsingissäkin aikoinaan sodan jälkeen tuon kokoiset tontit olivat kovassa käytössä ruuan tuotannossa. Meilläkin oli isovanhemmilla possu, kanoja, ja vaikka mitä ruokakasvia. Mutta kyllä silti vielä tarvittiin ruokaa muualta. 

Ei yhteiskunta romahtanut sodan jälkeen vaan ihan normaali yhteiskuntajärjestys oli olemassa poliiseineen ja tuomioistuimineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesiviljely ledivaloilla kerroksittain rakennetussa kasvihuoeessa.

Mistä sä saat virran ledeihin kun ei ole sähköä? Tuskin paristojakaan on loputtomiin.

Aggregaatit toimii hetken, jos on polttoainetta jemmassa. Mutta aurinkosähköä on nykyään aika monilla. Ne vaan pitäisi osata kytkeä pois verkosta ja omaan käyttöön, eli jonkinlainen asentaja pitäisi tuntea.