Jos ihmiskunta romahtaa, pystyykö omakotitalossa elämään omavaraisesti?

Vierailija kirjoitti:

Siis porukalla on aseita mut ne lähtee maajussilta hakee lanttui vaikka voisi ampua riistaa? :D

Meinaat että se on ihan helppo homma, sen kun vaan ampuu? Varsinkin kun sitä tekee kaikki muutkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin viljellä tomaattia tontillani, ostin pienen muovisen tomaattihuoneen, ja kasvusäkin, missä oli ravinteet valmiina. Ei tarvinnut kuin kastella. Lopputuloksena oli kahden tomaatin sato. Noille kahdelle tomaatille tuli siis hintaa noin 30 euroa. 

Tämä on ollut myös oma kokemus ihan kaikesta kasvatuksesta. Teoriassa kuulostaa aina niin helpolle että ei tarvita kuin maata tämän verran jne mutta voi olla että kaiken työn jälkeen sitä satoa ei edes saa.

Harrastuksesta menee yritykset mutta olen pohtinut että omavaraisuudesta ollaan vielä aika kaukana jos vuoden sato on kolme omenaa, yksi luumu, mustaviinimarjoja 15 l ja sankollinen perunoita..

Huonoa kesänä on tullut nostettua perunaa yhtä monta kiloa kuin siemenperunoita oli.

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Piirityksissä menee hyvänäkin kotieläimet, jyrsijät, linnut, seuraavaksi syödään se mistä ei ole vielä hyötyä, nuoremmasta aikuseen. Siis siirrytään kannibalismiin.

Vanhukset ollaan jo tossa vaiheessa tapettu nälkään, ovat pelkkä kuluerä.

 

Vanhuksilla on tietoa selviytymisestä ääriolosuhteissa, monet heistä on eläneet lapsuutensa maalla ja tietävät, miten säilytään hengissä. Outoa, että ensin ollaan syömässä eläimiä, siitähän seuraa se, että vegaanit menehtyvät nopeasti, kun ei ole ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on uuni ja takka. Myös aseet tarvitaan, sillä ruokia pitää vahtia.

Villiintyneet koiralaumat paha riesa, noin hengen kannalta.

Onneksi on pyssy ja korealainen rouva.

Tietää miten Musti muuttuu murkinaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

Vaikka olisi maata enemmänkin, niin jos ei ole mitä sinne istuttaa, on vain rikkaruohoja syötäväksi. Pitäisi olla siemeniä, istukassipuleita ja perunoita varattuna. Monellako on kotona muutamaa kiloa enempää perunaa, jos ei ole sitä itse viljellyt. Ja monessako uudenaikaisessa omakotitalossa on edes perunakellaria, jossa satoa voisi säilyttää koko talven.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

 Katoilta voisi kyllä joo kerätä sadevedet, onhan meillä myös myös pihavarasto, josta on sadevedet kerätty kahteen 200l saaviin ja niillä kasteltu kasvimaa kesäisin.

Mitenkä on tuleeko se yhdellä rysäyksellä vai miten ja kuinka monta ihmistä on elossa esim. suomessa kun tämä eloonjäämis taistelu alkaa, onko arpapeliä se että olet torilla siinä seurana tuhat ihmistä joista 990 kpl. häviää poks, sinä jäät ja yhdeksän muuta, missä lapset ja muut voi ei....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Kaivoa ei ole, järvi on lähellä. Ja lähde muutaman kilsan päässä. Sieltä pitäisi vettä jollain kuljettaa. Eli peseytyminen ja muu hygienia olisi kyllä vaikeaa. 

Omakotitalon ränneissä virtaa kuutioittain täysin juomakelpoista vettä. Mitä suurempi katto, sen enemmän vettä. Monenko neliön talo ja mikä harjakulma niin lasketaan?

 Katoilta voisi kyllä joo kerätä sadevedet, onhan meillä myös myös pihavarasto, josta on sadevedet kerätty kahteen 200l saaviin ja niillä kasteltu kasvimaa kesäisin.

Tavoittele ~200 L/vrk talousvettä säästävällä käytöllä ( 73 m/v).

Kasteluun varaa ~10-30 m/kesä riippuen kasteltavasta pinta-alasta ja tekniikasta.

150 m katto Etelä-Suomessa antaa keskimäärin ~83 m/v riittää niukasti talousveteen; 250 m keruuala tekee kokonaisuudesta jo realistisemman myös kastelun kannalta.

Säiliöksi 510 m ja mielellään useampi yhdistetty säiliö.

kasvatus vaatii usein lannoiteita ja lantaa. sekä useiden kasvien kokeilua,koska sää ei aina suosi esim. peruna selviää ja porkkanat ei. aina pitää kasvattaa montaa lajia ja maata lannoittaa ja hoitaa.lammas,kana jne hyödyntää maata syömällä koko tienoota koska esim.ruohonleikkurut ei toimi ilman bensaa mutta lammas toimii.

itsetuho ei ole ratkaisu. työteliäs ja hyödyllinen voi saada työn maatilalla jos koneet tuhoutuis esim. joku sähköpulssi skenaario.

kylät yhteisöt ja suurperheet on se ratkaisu ja yhdes tekeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa (lyhyt kasvukausi, vyöhykkeet II-V) nelihenkisen perheen täysi, kasvipainotteinen omavaraisuus onnistuu yleensä noin 0,5-1,0 hehtaarilla hyvin hoidettua peltoa/puutarhaa. Jos mukaan halutaan merkittävästi lihaa ja maitotuotteita omasta rehusta, pinta-alaa tarvitaan tyypillisesti 2-4 hehtaaria tai enemmän (laidun, säilörehu, viljat).

Ensimmäisenä siis syödään perheen äiti, koska hän on suomalainen nainen ja hyvässä lihassa. Sillä loppuperhe elää talven yli.

Pulleat amerikkalais soltut syödään ensin

Sitten vasta nuo äipät

Hmm...olettaisin palstamamman maistuvan herkullisemmalle kuin joku amerimutt.

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Tämä oli ihan vain pohdintaa, olisiko sellainen mahdollista teoriassa.

Huoh. EI. Kuinka monta kertaa pitää sanoa?

Mistä saat vettä?

No jos yhteiskunta romahtaa ja mennään täyteen anarkiaan niin tuskin olette siellä omakotitalossa rauhassa ja teidät on ryöstetty tai mur hattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla oma kaivo?

Hassua että puhdasta vettä alettiin miettiä vasta sivulla 5. Senhän pitäisi olla ykkösasia.

Ilmeisesti järvivedestä saisi juomakelpoista keittämällä sitä vähintään 5 minuuttia edellyttäen että siinä ei ole sinilevää. Tulentekoa varten kannattaisi varata runsaasti tulitikkuja ja sytkäreitä. Perinteisissä kesämökeissä on usein sekä uuni että takka. Ruuanlaiton voisi tehdä myös ulkogrillissä. Puhdasta juomavettä voisi käyttää mm. puuron tekemiseen. 

Ei moisessa tilanteessa vettä kukaan keittelisi. Kroppa tottuu mikrofaunaan ja vaarallisia loisia vesissämme ei ole. On myös täydellisen turhaa keittää vettä 5 minuuttia. Kun se on kuumentunut kiehuvaksi, kaikki potentiaalisesti haitallinen eliöstö myös tuhoutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tulee taas mieleen jenkkipaska sarjat , zombit ym . muut oliot , kaikilta ihmisiltä järjellisiä joita on enää yhden suhde tuhanteen , loppuu ruoka ja ammukset ja kaikista on pulaa muhaa alkaa hirveä taistelu säilykeurkeista ja kuivamuonista joita kaikille riittäisi vuosiksi.Mutta kun pitää siinäkin vaiheessa eri  jengiporukoilla yrittää tappaa taikka vähintään orjuuttaa ne harvat ihmisolennot.Sanoisin että antaa olla.

 

Jep. Ei kiinnosta mitkään oikean elämän survival-meiningit ja jonkun paikallisen talibanjengin jalkarätiksi joutuminen joten ampuisin itseni metsästyskiväärillä että pääsee siitä helvetistä karkuun ja toivottavasti syntyy johonkin järkevämpään maailmaan.

Mutta eihän tämä maailma ole tuollainen. Nämä kaikki ovat vaan psykoottisten horinoita.

Niinhän sinä väität, kunnes pääset kokemaan kaiken omakohtaisesti.

Absoluuttinen omavaraisuus omakotitalossa ihmiskunnan romahtaessa olisi erittäin haastavaa, jopa mahdotonta. Tähän on useita syitä, kuten yhteisön tuen puute, vaadittavien taitojen laajuus sekä nykyaikaisten mukavuuksien ja työkalujen katoaminen. Aiemmat yhteiskunnat ovat aina hyödyntäneet yhteisöjä, kaupankäyntiä ja erikoistuneita taitoja selviytyäkseen. 

Osittainen tai suhteellinen omavaraisuus olisi kuitenkin toteutettavissa, ja se parantaisi selviytymismahdollisuuksia. Onnistuminen edellyttäisi kattavaa suunnittelua ja valmistautumista. 

Vesi

Veden keräys: Sateen kerääminen säiliöihin olisi elintärkeää.

Puhdistus: Vesi on puhdistettava kiehuttamalla tautia aiheuttavien organismien tappamiseksi. Apuna voi käyttää myös hiekka-, hiili- tai keraamisia suodattimia.

Lämmitys: Vesi voidaan lämmittää aurinkokeräimillä. 

Energia

Sähkö: Aurinkopaneelit ja akut mahdollistavat sähköntuotannon ja varastoinnin.

Lämmitys: Energiatehokkuus on avainasemassa. Hyvä eristys vähentää lämmönkulutusta. Puun poltto, biomassalämmitys tai geoterminen energia ovat mahdollisia lämmönlähteitä. 

Ruoka

Kasvattaminen: Ruoantuotanto on keskeinen osa omavaraisuutta.

Kasvimaa: Vihanneskasvimaa on suosituin vaihtoehto.

Hedelmäpuut ja marjapensaat: Ne tarjoavat kestävän lähteen tuoreille hedelmille ja marjoille.

Siementen kerääminen: Siementen säästäminen ja talteenotto on tärkeää tulevien satojen turvaamiseksi.

Varastointi: Ruoka on säilöttävä tölkeissä, kuivaamalla tai fermentoimalla.

Kotieläimet: Pienimuotoinen kotieläinten, kuten kanojen ja vuohien, kasvattaminen voi tuottaa munia, maitoa ja lihaa.

Elinympäristö: Sopiva ilmasto ja riittävä maa-alue ovat tärkeitä onnistuneelle ruoantuotannolle. 

Muut tarpeet ja haasteet

Kommunikointi: Yhteydenpito muihin on tärkeää.

Taidot: Vanhojen taitojen, kuten metallintyöstön ja lääkeoppien, opettelu on välttämätöntä, koska nykyaikaiset materiaalit ja laitteet kuluvat loppuun.

Yhteisö: Yksin eläminen voi olla hengenvaarallista. Yhteisön tuki on erittäin tärkeää selviytymisen kannalta. Ihmiset ovat aina luottaneet kaupankäyntiin, osaamisen jakamiseen ja resurssien jakeluun. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että täysi omavaraisuus yksin on lähes mahdotonta. Omakotitalossa voi kuitenkin harjoittaa suhteellista omavaraisuutta, mikä lisäisi selviytymismahdollisuuksia, etenkin osana laajempaa yhteisöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä. Ja torppa pitäisi myös lämmittää. 

Takka on ja omat puut.

Tuhannen neliön tontilta on äkkiä puut käytetty?

Eipä ne noissa köyhissä maissa koko aikaa toisiaan syö mutta kai sit suomessa ja heti