Uusioperhe. Apua, en tiedä mitä tehdä.
Asumme miesystävän kanssa omissa kodeissa. Hänellä on kaksi erityislasta, alakouluikäisiä.
Itsellä yksi 10v joka toinen viikko. Poikani kaipaa paljon minua ja hänellä on oikeus aikaani kun ollaan yhdessä.
Ollaan miehen kanssa puhuttu yhteen muutosta ensi kesänä, mutta on alkanut epäilyttävää. Mieheni lapsilla on hyvin erilaiset säännöt ja kasvatus. Mielestäni mieheni ei paljon tiedä juuri mitään erityislasten tarpeista. Lapset ovat hyvin valikoivia ruuan suhteen ja heidän levottomuus väsyttää. En ala sellaiseen että kun mieheni lapset ovat meillä niin syödään vain valkoista riisiä ja perunaa voilla. Tai älyttömästi herkkuja.
Itsellä on raskas vuorotyö ja mietin, että miten jaksan viikonloput väsyneenä töiden jälkeen jos kotona ei ole rauhaa.
Miten te yhteen muuttaneet olette ratkaisseet esimerkiksi hyvin erilaiset ruokailutottumukset? Ja mielestäni minun tehtäväni ei ole yrittää kasvattaa mieheni lapsia.
Toivon asiallisia vastauksia kiitos. Ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin.
Helpommalla pääset kun et muuta yhteen. Jos yhteen muutatte, moni asia alkaa mennä alaspäin. Miehesi toivoo yhteenmuuttoa siksi, että näkee sinut tulevan hoitamaan lapsiaan, muttei näe itseään hoitavan sinun lastasi. Olen itse käynyt tämän läpi ja vaikeaa oli.
Ala jarruttelemaan yhteenmuuttoa. Jos mies etääntyy, kertoo se kaiken minkä perässä hän oli. Jos hänelle käy erillään asuminen, saatte suhteestanne irti rusinat ja kurjat jää kokematta, mikä on mahtavaa.