Uusioperhe. Apua, en tiedä mitä tehdä.
Asumme miesystävän kanssa omissa kodeissa. Hänellä on kaksi erityislasta, alakouluikäisiä.
Itsellä yksi 10v joka toinen viikko. Poikani kaipaa paljon minua ja hänellä on oikeus aikaani kun ollaan yhdessä.
Ollaan miehen kanssa puhuttu yhteen muutosta ensi kesänä, mutta on alkanut epäilyttävää. Mieheni lapsilla on hyvin erilaiset säännöt ja kasvatus. Mielestäni mieheni ei paljon tiedä juuri mitään erityislasten tarpeista. Lapset ovat hyvin valikoivia ruuan suhteen ja heidän levottomuus väsyttää. En ala sellaiseen että kun mieheni lapset ovat meillä niin syödään vain valkoista riisiä ja perunaa voilla. Tai älyttömästi herkkuja.
Itsellä on raskas vuorotyö ja mietin, että miten jaksan viikonloput väsyneenä töiden jälkeen jos kotona ei ole rauhaa.
Miten te yhteen muuttaneet olette ratkaisseet esimerkiksi hyvin erilaiset ruokailutottumukset? Ja mielestäni minun tehtäväni ei ole yrittää kasvattaa mieheni lapsia.
Toivon asiallisia vastauksia kiitos. Ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
On vain ihan eri asia olka omien kuin vieraiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
Omat lapset vs. toisen toisen lapset. "Pieni" ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tää on läppä.Yhteenmuutto ei tuo mitään lisää. Mieti poikaasikin ja erityisesti juuri häntä. Hän ei varmasti nauti mikäli joutuu joidenkin erityislasten kanssa asumaan saman katon alle.
Joka toinen viikonloppu. Maailmassa on pahempiakin kohtaloita.
Joka viikonloppu, kirjoitti ap. On varmasti pahempiakin kohtaloita, mutta sillä perusteella ei pidä tehdä noin isoja päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
On vain ihan eri asia olka omien kuin vieraiden kanssa.
No mutta ne lapsethan ovat miehen omia. Eivät ne hänelle ole vieraita, idiootti.
Ette tietenkään muuta yhteen! En muutenkaan ymmärrä miksi niitä uusioperheitä pitää heti perustaa. Asukaa lasten kanssa rauhassa kotona. Yhteen voi muuttaa kun lapset ovat aikuisia.
En muuttaisi yhteen, jos ajatukset on tuollaiset. Sen voi tehdä sitten, kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tää on läppä.Yhteenmuutto ei tuo mitään lisää. Mieti poikaasikin ja erityisesti juuri häntä. Hän ei varmasti nauti mikäli joutuu joidenkin erityislasten kanssa asumaan saman katon alle.
Joka toinen viikonloppu. Maailmassa on pahempiakin kohtaloita.
Joka viikonloppu, kirjoitti ap. On varmasti pahempiakin kohtaloita, mutta sillä perusteella ei pidä tehdä noin isoja päätöksiä.
Tuossa kommentissa puhuttiin AP:n lapsen tilanteesta. Hänen kohdallaan ne erityislapset olisi saman katon alla joka toinen viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
On vain ihan eri asia olka omien kuin vieraiden kanssa.
No mutta ne lapsethan o
Tarkoitin apta. Hänelle tulee oleen rankkaa vuorotyössä ja vapaalla vieraat lapset aina huollettavana.
Minä elin uusperheessä, nyt nuorinkin muuttanut pois. Samaa mieltä kuin aiemmat; teillä tosi vaikea yhtälö.
Tilanne olisi eri, jos lapsenne olisivat kavereita keskenään ja teillä olisi yhdenmukainen kasvatustavat. Samat säännöt pitää olla saman perheen sisällä.
Sitä en näe huonona, että oma lapsesi tarvitsee sinua. Sinä vain antaisit hänelle saman ajan kuin nykyään.
Miksei teidän parisuhde voisi toimia niin kuin asiat on nyt?
Ei se erityislapsillekaan ole helppo tilanne joutua jakamaan toinen vanhempi.
Jos kasvatusperiatteet eivät ole alun alkaen samalla sivulla, ei uus perheelle löydy kovin onnellisesti toimivia ratkaisuja. Jos ollaan samaa perhettä, ei lapsia voi kohdella kovin eri tavalla. Kun taas toinen aikuinen tulee ja vaatii toisille tiukempia sääntöjä, on sitä sitten loppuelämänsä ilkeä isä- tai äitipuoli ja kaikki ovat onnettomia.
Kummallinen mies jos edes harkitsee yhteenmuuttoa tossa tilanteessa. Ellei se sitten halua sitouttaa sua enemmän erityislastensa hoitamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
Omat lapset vs. toisen toisen lapset. "Pieni" ero.
JepJep, omat lapset ja muitten mukulat on vanhanajan sanonta ja paikkansa pitää edelleen.
Minä olen eronnut ja lapset ovat minulla vuoroviikoin ja joskus enemmänkin. Olen tehnyt päätöksen, että en aio muuttaa enää kenenkään kanssa yhteen. Pelkkä seurustelu riittää. Ehkä sitten kun kaikki lapset ovat kasvaneet ja muuttaneet omilleen, voisin ottaa jonkun suhteen vakavammin, mutta ei missään nimessä ikinä uusperhettä tai uusioperhettä, sinun ja minun lapsia ja vaihtuvaa hässäkkää. Hyi kamala ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Ette todellakaan muuta yhteen.
:D No tässä tuli ytimekkäästi se, mitä mieltä mäkin oon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteemme ei ole helvetistä.
Mutta kun ollaan kaikki yhdessä se on sekavaa, koska ei olla löydetty yhteistä säveltä. Muuten mies on aivan ihana. Ehkä yhteen muutto on vain epärealistinen haave. Miten sanoa miehelle, että en loukkaisi häntä? Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ymmärrettävästi. Lapset ovat hänellä joka viikonloppu.
Ei koskaan vapaata viikonloppua? Just.
Kyllä se on tilanne useimmilla vanhemmilla ydinperheessä. Ei koskaan vapaata viikonloppua. Jos se ei tunnu kivalta ajatukselta niin ei ehkä kannata tehdä lapsia alunperinkään.
On vain ihan eri asia olka omien kuin vieraiden kanssa.
Ja ehkäpä ei tosiaan kannata edes ajatella sitä uusperhettä jos noin on.
Uusperheitä on sanottu uusioperheiksi varmaan viimeksi ysärillä.
Mistä muuten tunnistaa trollin? Hän pyytää lopuksi asiallisia vastauksia.
"Miten te yhteen muuttaneet olette ratkaisseet esimerkiksi hyvin erilaiset ruokailutottumukset?"
Eli sinun ensimmäinen tehtäväsi jo ennen yhteenmuuttoa on siis ratkaista erilaiset ruokailutottumukset? Mies vain valitsee minne muutetaan ja minkä värinen sohva kelpaa?😄
Tässä häviää myös ne lapset.