"olemme luopuneet kristillisistä arvoista, jotka ennen pitivät yhteiskunnan koossa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Ei niin mutta silloin voimme asettaa hänen hyvyytensä ja rakkautensa kyseenalaiseksi jos ne ovat kovin kovia. Kuten sanoin jo aikaisemmin, harva vanhempikaan haluaisi rakastamalleen lapselle julmia ja ikuisia rangaistuksia vaikka se lapsi olisi tehnyt mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Niin, on toki mahdollista että jumala onkin sadistinen despootti mutta silloin kerromme hänestä aika väärää tarinaa täällä.

Vierailija kirjoitti:

"Perhearvot eli anti-individualism"

Moderni perhearvot voivatkin olla tuollaisia. Perinteisissä perhearvoissa varsinkin mies nostetaan perheen pääksi jolloin mies on yksilö jolla saa olla oma tahto, vaimo ja lapset eivät ole samalla tavalla omia yksilöitään vaan vain perheyksikön osia.

Haiskahtaa äärifeminististiseltä eisegeesiltä eli hermeneuttiselta ylitulkinnalta. Puhuinko jotain miesten asemasta? Totesin vain, että perhe on vastakohta nykyiselle ääri-individualismille riippumatta siitä, miten perhe määritellään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Ei niin mutta silloin voimme asettaa hänen hyvyytensä ja rakkautensa kyseenalaiseksi jos ne ovat kovin kovia. Kuten sanoin jo aikaisemmin, harva vanhempikaan haluaisi rakastamalleen lapselle julmia ja ikuisia rangaistuksia vaikka se lapsi olisi tehnyt mitä.

 

Voit tietysti asettaa Jumalan hyvyyden ja rakkauden kyseenalaiseksi. Sinulla on vapaa tahto, ja voit tehdä mitä haluat. Onnea matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Niin, on toki mahdollista että jumala onkin sadistinen despootti mutta silloin kerromme hänestä aika väärää tarinaa täällä.

 

Jumala on hyvä ja rakastava, mutta myös totinen.

Höpöhöpö höpöhöpö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Perhearvot eli anti-individualism"

Moderni perhearvot voivatkin olla tuollaisia. Perinteisissä perhearvoissa varsinkin mies nostetaan perheen pääksi jolloin mies on yksilö jolla saa olla oma tahto, vaimo ja lapset eivät ole samalla tavalla omia yksilöitään vaan vain perheyksikön osia.

 

Haiskahtaa äärifeminististiseltä eisegeesiltä eli hermeneuttiselta ylitulkinnalta. Puhuinko jotain miesten asemasta? Totesin vain, että perhe on vastakohta nykyiselle ääri-individualismille riippumatta siitä, miten perhe määritellään. 

Et puhunut miesten asemasta mutta unohdit että perinteisissä konservatiivisissa perhearvoissa individualismin aste perheessä riippuu myös sukupuolesta.

Tämä nyt on ihan fakta, ei mitään feminismiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Ei niin mutta silloin voimme asettaa hänen hyvyytensä ja rakkautensa kyseenalaiseksi jos ne ovat kovin kovia. Kuten sanoin jo aikaisemmin, harva vanhempikaan haluaisi rakastamalleen lapselle julmia ja ikuisia rangaistuksia vaikka se lapsi olisi tehnyt mitä.

 

Voit tietysti asettaa Jumalan hyvyyden ja rakkauden kyseenalaiseksi. Sinulla on vapaa tahto,

On olemassa sellainen kuin moraalifilosofia. Siinä voimme pohtia ja arvioida tekojen ja asioiden hyvyyttä ihan logiikan kautta. Kyse ei siis ole siitä onko minulla vapaus asettaa jumalan hyvyys kyseenalaiseksi. Vaan että se voidaan asettaa kyseenalaiseksi hyvin perustein joita uskonnonkin kannattaisi kuunnella.

Paha ei muutu hyväksi vain että niin väitetään jossain uskonnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Niin, on toki mahdollista että jumala onkin sadistinen despootti mutta silloin kerromme hänestä aika väärää tarinaa täällä.

 

Jumala on hyvä ja rakastava, mutta myös totinen.

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Oletko ajatellut että väistelet nyt ihan tietoisesti erittäin suurta moraalifilosofista kysymystä? Pelottaako sen käsittely sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Ei niin mutta silloin voimme asettaa hänen hyvyytensä ja rakkautensa kyseenalaiseksi jos ne ovat kovin kovia. Kuten sanoin jo aikaisemmin, harva vanhempikaan haluaisi rakastamalleen lapselle julmia ja ikuisia rangaistuksia vaikka se lapsi olisi tehnyt mitä.

 

Voit tietysti asettaa Jumalan hyvyyden ja rakkauden kyseenalaiseksi. Sinulla on vapaa tahto,

Mm. moderni luterialisuuden tulkinta on aika lailla luopunut perinteisesto kadotuksen opista jossa se on rangaistus ja ikuinen kärsimys juuri koska se ei kestä oikein mitään kriittistä moraalista tarkastelua yhtä aikaa Jumalan hyvyyden ja rakkaudellisuuden kanssa. Sitä ei enää nähdä minään rangaistuksena vaan vain erona Jumalasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Oletko ajatellut että väistelet nyt ihan tietoisesti erittäin suurta moraalifilosofista kysymystä? Pelottaako sen käsittely sinua?

 

Jumala myös vihastuu, raivostuu, kostaa, pois pyyhkäisee. Hän inhoaa ja Häntä kuvottaa synti.

Lähimmäisen kunnioittamista ja tekee toiselle sen jonka toivoisi itselle tehtävän. 10 käskyn noudattamista kuten ei tapeta eikä varasteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Oletko ajatellut että väistelet nyt ihan tietoisesti erittäin suurta moraalifilosofista kysymystä? Pelottaako sen käsittely sinua?

 

Jumala myös vihastuu, raivostuu, kostaa, pois pyyhkäisee. Hän inhoaa ja Häntä kuvottaa synti.

Eli hän ei ole oikestaan kovin hyvä ja rakastava. Lähinnä äkkipikainen despootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Oletko ajatellut että väistelet nyt ihan tietoisesti erittäin suurta moraalifilosofista kysymystä? Pelottaako sen käsittely sinua?

 

Mitä kysymystä? 

Mm. moderni luterialisuuden tulkinta on aika lailla luopunut perinteisesto kadotuksen opista jossa se on rangaistus ja ikuinen kärsimys juuri koska se ei kestä oikein mitään kriittistä moraalista tarkastelua yhtä aikaa Jumalan hyvyyden ja rakkaudellisuuden kanssa. Sitä ei enää nähdä minään rangaistuksena vaan vain erona Jumalasta. 

 

Ei sillä ole merkitystä, kutsutaanko sitä rangaistukseksi vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huomautan, että Jumalan rakkaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi tehdä mitä tahansa ilman seurauksia."

Ei tietenkään. Mutta jos jotain rakastaa niin seuraamukset ovat myös rakkaudellisia ja kohtuullisia. Eikä mikään seuraus johda johonkin peruuttamattomaan lopulliseen tuhoon.

Jumala ei välitä siitä, mikä sinun mielestäsi on kohtuullista. 

Ei niin mutta silloin voimme asettaa hänen hyvyytensä ja rakkautensa kyseenalaiseksi jos ne ovat kovin kovia. Kuten sanoin jo aikaisemmin, harva vanhempikaan haluaisi rakastamalleen lapselle julmia ja ikuisia rangaistuksia vaikka se lapsi olisi tehnyt mitä.

Voit tietysti asettaa Jumalan hyvyyden ja rakkauden kyseenalaiseksi. Sinulla on vapaa tahto,

Eikun tässä asetetaan tarina jumalasta ja sen hyvyydestä kyseenalaiseksi. Olet kaiketi huomannut, että jumalista ei ole todisteita? Yhdestäkään. On vain uskomuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Heh, miten omalla kohdallasi? Oletko koskaan kyseenalaistanut indoktrinaatiotasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikuiset ja julmat rangaistukset eivät täytä sanan "hyvä" määritelmiä.

 

Oletko koskaan ajatellut, että on mahdollista, että käytät aikaasi epäolennaisiin asioihin?

Oletko ajatellut että väistelet nyt ihan tietoisesti erittäin suurta moraalifilosofista kysymystä? Pelottaako sen käsittely sinua?

Jumala myös vihastuu, raivostuu, kostaa, pois pyyhkäisee. Hän inhoaa ja Häntä kuvottaa synti.

Kuule kun se synti liittyy pelkästään siihen jumalsepitteeseen. Ei sitä ole olemassa uskomusmaailman ulkopuolella.