Vanhemmat ostivat siskolle asunnon, minä en saanut mitään. Nyt vaativat minulta apua.
Tilanne perheessämme: Vanhempani ostivat 5 vuotta sitten siskolleni ensiasunnon (kaksio Helsingistä), jotta hän pääsi elämässä alkuun, koska hänellä oli taloudellisesti vaikeaa. Minä, joka olen aina pärjännyt omillani ja tehnyt kovasti töitä, en saanut vastaavaa tukea. Heidän mukaansa minä "en tarvinnut sitä".
Nyt vanhempani alkavat ikääntyä ja heidän omakotitalossaan riittää jatkuvasti remonttia ja pihanhoitoa. He olettavat automaattisesti, että minä (joka asun lähempänä) käyn auttamassa heitä viikoittain. Siskoni ei osallistu mitenkään.
Minusta tuntuu äärimmäisen epäreilulta. Miksi minun pitäisi uhrata vapaa-aikani, kun taloudellinen tuki meni kokonaan siskolle? Olen alkanut kieltäytyä auttamasta ja nyt vanhempani syyllistävät minua. Onko kohtuutonta ajatella, että siskon pitäisi nyt kantaa isompi vastuu?
Kommentit (78)
Jos eivät pärjää itse, hankkivat apua
Ei ole sun tai siskosi ongelma
Hankala tilanne. Kysy siskolta voiko auttaa. Entä muu suku.
Olet jo iso tyttö ja sinulla on vapaus tehdä omia valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmiselvä narsku. Minä ja minun tunteet. Minä, minä, minä. Kyllä sinussa on raskas risti vanhemmille kannettavaksi. Anna siskosi elää rauhassa kotkotuksiltasi ja auta pyyteettömästi vanhempiasi. Häpeä että muta ajettelitkaan!
Mitä sä pelle selität? Todellakin jättäisin vanhemmat oman onnensa nojaan. Hoitakoon se asunnon saanut sisko niitä vanhuksia.
Sanot vain, että sinulla on oma elämäsi elettävänä ja siinä pärjääminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Noita remonttipalveluja jne. voi ostaa. Heillä tuntuu olevan varaa sellaiseen.
Sun ei pidä yhtään mitään. Sen kun kieltäydyt. Mutta siskoasi ja hänen tekemisiään sulla ei ole myöskään mitään oikeutta määrätä ja kontrolloida. Jokainen päättää itse omalta kohdaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne. Kysy siskolta voiko auttaa. Entä muu suku.
Tilanteessa ei ole mitään hankalaa. Riittää kun sp sanoo vanhemmilleen, ettei ole tulossa avuksi. Pyytäkää siskoa tai ostakaa ulkopuolista apua.
Montako päivää putkeen olet jo katsellut suljettujen sälekaihtimien takana Satuhäiden uusintoja ja kirjoittelut näitä yläkouluaineita?
Ota rahaa palveluksista. Sanot, että se ja se palvelus maksaa sen verran. Pimeästi tietty, tai pyydät maksamaan jotain laskuja.
Tunteesi ovat täysin oikeutettuja. Valitettavasti on kovin yleistä, että perheessä ei tueta tasapuolisesti, vaan vahvemman oletetaan aina pärjäävän. Olet aikuinen ja sinulla on nyt oma elämäsi, ei ole mitään velvollisuutta auttaa heitä. Jokaisen on elämässä annettava vain, jos kokee siihen kykenevänsä ja aidosti sitä haluaa.
Ehkä voisit kertoa tunteistasi suoraan heille. Samalla voisit asettua vanhempiesi asemaan ja miettiä mille tuntuu yrittää saada kaikki lapsensa menestymään elämässä, sen heikoimmankin. Eivät he välttämättä osaa ajatella, että sinä vahvana ja itsenäisenä tarvitsisit heiltä mitään. Tosiasiassa suurin osa aikuisista lapsistakin kuitenkin arvostaa tasapuolista kohtelua, huomatuksi tulemista ja sitä tukeakin eri muotoineen, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisikaan. Joskus on kiva saada ja ottaa vastaan, vaikka ihan itse pärjäisikin.
Vierailija kirjoitti:
Tunteesi ovat täysin oikeutettuja. Valitettavasti on kovin yleistä, että perheessä ei tueta tasapuolisesti, vaan vahvemman oletetaan aina pärjäävän. Olet aikuinen ja sinulla on nyt oma elämäsi, ei ole mitään velvollisuutta auttaa heitä. Jokaisen on elämässä annettava vain, jos kokee siihen kykenevänsä ja aidosti sitä haluaa.
Ehkä voisit kertoa tunteistasi suoraan heille. Samalla voisit asettua vanhempiesi asemaan ja miettiä mille tuntuu yrittää saada kaikki lapsensa menestymään elämässä, sen heikoimmankin. Eivät he välttämättä osaa ajatella, että sinä vahvana ja itsenäisenä tarvitsisit heiltä mitään. Tosiasiassa suurin osa aikuisista lapsistakin kuitenkin arvostaa tasapuolista kohtelua, huomatuksi tulemista ja sitä tukeakin eri muotoineen, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisikaan. Joskus on kiva saada ja ottaa vastaan, vaikka ihan itse pärjäisikin.
Aito empatia on toisten asemaan asettumista, vanhempien, kuin sisarenkin. Ja aikuisuus on vastuuta, eikä joululahjalistoja siitä miten toivoisi muiden itseään kohdeltavan. Lapsellisen kiukuttelun sijaan keskustele vanhempiesi kanssa. Ja se siskonkin, miten vanhempien vanhuuteen varaudutaan.
Inhottavaa, että vanhempasi ovat kohdelleet sinua epäoikeudenmukaisesti. Ehkä voisit sanoa tästä ihan suoraan heille, ja kertoa, että tämän takia tuntuu väärältä, että he pyytävät apua sinulta. Anna heille mahdollisuus pyytää anteeksi.
On se vähän kohtuutonta sinun odottaa siskon ottavan koppia ja tämän varjolla pestä itse kätesi. Yhdessä keskustelemalla pitäisi löytyä se kultainen keskitie ja paras ratkaisu.
Tässä ketjussa on ihan uskomattomia saappaan nuolijoita. Veikkaisin, että vanhemmat ottavat yhteyttä vain AP:seen, kun tarvitsevat häneltä jotain. Muutoin onkin sitten haudan hiljaista.
Oletko ihan varmasti muistanut laskea kaikki nallekarkit?
Vierailija kirjoitti:
Sano niille suoraan mikä sinua harmittaa. Vanhempasi olivat epäreiluja mutta eivät sitä välttämättä tajua. Sano suoraan. Se puhdistaa ilmaa.
Juuri näin! Vanhemmat ovat vielä elossa ja ilmeisesti täysissä järjissään, nyt vielä voi puhua asioista ja tunteista. Juuri tälläisten epäreiluusjuttujen ja padottujen kaunojen takia ihmiset tappelee perinnönjaossa. Ehkä vanhemmat ja sisko näkevät asian sinunkin kannalta, ehkä saat selityksen miksi he ovat tehneet noin tai sitten et, mutta olet ainakin yrittänyt puhua asiat halkia vielä kun se on mahdollista.
No onpa outoa. Meillä on kaksi lasta ja ajattelemme aina, että täytyy olla tasapuolisia heitä kohtaan.
Sama meillä. Veljelläni on lapsia ja vanhemmat aina auttaneet heitä myös rahallisesti ja minä lapseton olen ollut aitaa rakentamassa, vienyt heitä kauppaan ja lääkäriin, aina ilmaiseksi.
Sano niille suoraan mikä sinua harmittaa. Vanhempasi olivat epäreiluja mutta eivät sitä välttämättä tajua. Sano suoraan. Se puhdistaa ilmaa.