Miksi ruotsinkieli on pakollinen, kukaan ei sitä käytä ja kaikki unohtuu... todellista lasten ja nuorten tulevaisuuden tuhlaamista

Kiitos kirjoittelustanne ketjuun, hur rit. Vihaan teitä nyt entistäkin enemmän. Olette todellakin Suomen juutalaiset, ikuinen riesa, joukko ylimielisiä loisia, joista ei koskaan pääse eroon.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kirjoittelustanne ketjuun, hur rit. Vihaan teitä nyt entistäkin enemmän. Olette todellakin Suomen juutalaiset, ikuinen riesa, joukko ylimielisiä loisia, joista ei koskaan pääse eroon.

Hat löser givetvis de problemen som en rejäl utskällning inte rår på. Ha det bra.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa äänestää oikeaa puoluetta niin tämänkin poisto olisi mahdollinen. SDP:ssä on tosiaan ruotsinkielinen siipi, joten kannattaa muistaa, että sitä äänestämällä se ei poistu. Niin kauan kun RKP on hallituksessa,se ei tule tapahtumaan.

Ei auta siltikään. Sipilän hallitus 2015-2019 on siitä hyvä esimerkki.

Tässä asiassa kieltämättä tulee esiin Suomen korruptio. Miten ei mukamas päästä eroon meille aivan turhasta kielestä ja kuluerästä.

Oli ruotsi aikoinaan oppikoulussakin pakollista. Eikä sitä silloin pidetty minään pakkoruotsina, vaan se oli oppiaine muiden joukossa. Ok, oppikoulu ei ollut pakollinen, mutta jos halusi muuhun kuin duunariammattiin, oli se pakko käydä.

Alun perin ruotsalainen kansanpuolue sai ruotsin pakolliseksi peruskouluun 60-luvun lopulla, kun siirryttiin erilliskoulujärjestelmästä koko kansan lapsille ja nuorille yhteiseen peruskouluun. Sitä ennen köyhemmät nuoret kävi kansakoulun ja pari luokkaa ilmaista kansalaiskoulua, jossa ei opetettu ruotsia. Rikkaammat kävi maksullisen keskikoulun ja sen jälkeen mahdollisesti lukion.

RKP oli vaa'ankieliasemassa hallituksessa ja kieltäytyi hyväksymästä peruskouluasetusta, jos uuteen peruskouluun ei tule pakollista ruotsin kieltä. Kiristi siis.

Olen yläkoulun opena nähnyt, millaista haittaa ruotsin opiskelu aiheuttaa esim. amikseen meneville nuorille. Usein varsinkin pojilla on huonot ruotsin numerot, jotka laskevat keskiarvoa esim. sähköpuolelle pyrittäessä, jonne yleensä on korkeampi keskiarvoraja.

Sen sijaan ruotsinkielisten oppilaiden on helpomi saada suomen kielestä seiska, kun elävät suomenkielisessä maassa. Pakkoruotsi ja pakkosuomi toimii ruotsinkielisten nuorten eduksi opiskelupaikkoja haettaessa.

Olen kirjoittanut tästä kansanedustajillekin ja ehdottanut, että jos ruotsia ei saa pois opetusohjelmasta, se pitää arvioida "suoritettu"-merkinnällä, samoin ruotsinkielisten toinen kotimainen kieli eli suomi. Jörn Donner vastasi, että ehdotukseni on harkitsemisen arvoinen. Tajusi, vaikka oli ruotsinkielinen.

Jos Suomi kerran on kaksikielinen maa, niin miksei täällä sitten ole esim. kaksikielisiä (suomi/ruotsi) kouluja eikä ihminen voi virallisesti rekisteröityä kaksikieliseksi, vaan hänen pitää valita äidinkielekseen joko suomi tai ruotsi?

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Eikun ajanhukkaa on hyödyttömän ruotsin pakollinen opiskelu.

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Oli ruotsi aikoinaan oppikoulussakin pakollista. Eikä sitä silloin pidetty minään pakkoruotsina, vaan se oli oppiaine muiden joukossa. Ok, oppikoulu ei ollut pakollinen, mutta jos halusi muuhun kuin duunariammattiin, oli se pakko käydä.

Vanhempieni sukupolvella normi opiskeltavat kielet oli ruotsi ja saksa. Ei englantia ollenkaan. Itselläni englanti ja ruotsi + valinnaisena saksa. Myöhemmin olen opiskellut muitakin. Enkä ole mikään erityinen kielinero. En tajua, miten yhdestä helposta kielestä on voinut tulla tällainen ongelma. Ikäänkuin kaikki mahdolliset opiskeluun ja elämässä pärjäämiseen liittyvät ongelmat johtuisi "pakkoruotsista".

Vierailija kirjoitti:

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Hirveää inhimillisen energian haaskausta. Peruskoululainenkin sen tajuaa, eikä motivoidu sijoittamaan energiaa siihen. Ruotsin kieli ja uskonto ovat peruskoulun inhotuimmat aineet. t. yläkoulun äidinkielen ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Hirveää inhimillisen energian haaskausta. Peruskoululainenkin sen tajuaa, eikä motivoidu sijoittamaan energiaa siihen. Ruotsin kieli ja uskonto ovat peruskoulun inhotuimmat aineet. t. yläkoulun äidinkielen ope

Kyllä aika moni inhoaa matematiikkaakin, mutta silti kukaan ei vaadi sen muuttamista vapaaehtoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Mieti hetki argumenttiasi! Historia ja maantieto, myös uskonto tai elämänkatsomustiede, ovat yleissivistäviä aineita. Ihminen tarvitsee niitä monesta syystä, esim. kansallisen identiteetin omaksumisessa.

Onko ruotsi yleissivistävä aine? Se on kieli muiden joukossa. Kannattaako  viisimiljoonaisen kansan lasten ja nuorten opiskella vuosikausia koulussa kymmenmiljoonaisen kansan kieltä. - Miten olisi espanjan alkeet? 470 miljoonaa puhujaa.

Yritä nyt perustella vähän painavammin! t. äidinkielen ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ruotsi aikoinaan oppikoulussakin pakollista. Eikä sitä silloin pidetty minään pakkoruotsina, vaan se oli oppiaine muiden joukossa. Ok, oppikoulu ei ollut pakollinen, mutta jos halusi muuhun kuin duunariammattiin, oli se pakko käydä.

Vanhempieni sukupolvella normi opiskeltavat kielet oli ruotsi ja saksa. Ei englantia ollenkaan. Itselläni englanti ja ruotsi + valinnaisena saksa. Myöhemmin olen opiskellut muitakin. Enkä ole mikään erityinen kielinero. En tajua, miten yhdestä helposta kielestä on voinut tulla tällainen ongelma. Ikäänkuin kaikki mahdolliset opiskeluun ja elämässä pärjäämiseen liittyvät ongelmat johtuisi "pakkoruotsista".

No miten kommentoit tätä havaintoani, että ruotsinkieliset nuoret saavat helpommin paremman keskiarvon päättötodistukseensa, koska heidän on helpompi saada pakkosuomestaan vähintään seiska. Monella suomenkielisellä pojalla numero taipuu kutosen puoleen.

Ruotsinkieliset nuoret eivät voi välttää suomen kuulemista ja ovat usein hyvinkin kaksikielisiä. Minulla oli ruotsinkielisten ryhmä, kaikki käyttivät suomea lähes natiivien tavoin, eikä seiskaa huonompaa saanut kukaan heistä tässä pakkosuomen opiskelussaan. Toisin on suomenkielisten ruotsin ryhmässä, eihän kukaan osaa edes puhua sitä.

Miten vastaat: eikö se ole hieman epätasa-arvoista? Olisiko hyvä idea muuttaa numeroarviointi suoritettu-arvioinniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ruotsi aikoinaan oppikoulussakin pakollista. Eikä sitä silloin pidetty minään pakkoruotsina, vaan se oli oppiaine muiden joukossa. Ok, oppikoulu ei ollut pakollinen, mutta jos halusi muuhun kuin duunariammattiin, oli se pakko käydä.

Vanhempieni sukupolvella normi opiskeltavat kielet oli ruotsi ja saksa. Ei englantia ollenkaan. Itselläni englanti ja ruotsi + valinnaisena saksa. Myöhemmin olen opiskellut muitakin. Enkä ole mikään erityinen kielinero. En tajua, miten yhdestä helposta kielestä on voinut tulla tällainen ongelma. Ikäänkuin kaikki mahdolliset opiskeluun ja elämässä pärjäämiseen liittyvät ongelmat johtuisi "pakkoruotsista".

No miten kommentoit tätä havaintoani, että ruotsinkieliset nuoret saavat helpommin paremman keskiarvon päättötodistukseensa, koska heidän on helpompi s

Miksei ruotsi sitten ollut oppikoulussa pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet? Olivatko nuoret siellä opiskelumotivoituneempia kuin peruskoulussa, jossa koko ikäluokka käy koulua yhdessä? Peruskoulussakin oli alkuaikoina tasokurssit ruotsissa (ruotsinkielisille suomessa), englannissa ja matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Mieti hetki argumenttiasi! Historia ja maantieto, myös uskonto tai elämänkatsomustiede, ovat yleissivistäviä aineita. Ihminen tarvitsee niitä monesta syystä, esim. kansallisen identiteetin omaksumisessa.

Onko ruotsi yleissivistävä aine? Se on kieli muiden joukossa. Kannattaako  viisimiljoonaisen kansan lasten ja nuorten opiskella vuosikausia koulussa kymmenmiljoonaisen kansan kieltä. - Miten olisi espanjan alkeet? 470 miljoonaa puhujaa.

Yritä nyt perustella vähän painavammin! t. äidinkielen ope

 

Kansalliseen identiteettiimme ja historiaamne kuuluu myös ruotsin kieli. Ei sitä voi sieltä leikata pois.

Ei myöskään ole erityisen painava peruste, että kieliä pitäisi opiskella niiden puhujamäärien perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Yksittäinen marginaalinen kieli, jota käyttää vain hyvin pieni väestö, on tuskin verrattavissa sellaisiin yleissivistäviin aineisiin kuin historia, maantiede ja biologia. Uskontotiede pitäisi yhdistää joko historiaan tai yhteiskuntaoppiin. 

Poikanikin jankutti pakkoruotsista koko lukioajan.  Ammattiin valmistuttuaan hän sai vakitisen työpaikan heti Ahvenanmaalta.

Tuhannet ihmiset ovat työllistyneet hyväpalkkaisiin töihin, koska osaavat ruotsia. Ei siis turha taito.