Miksi ruotsinkieli on pakollinen, kukaan ei sitä käytä ja kaikki unohtuu... todellista lasten ja nuorten tulevaisuuden tuhlaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ruotsi aikoinaan oppikoulussakin pakollista. Eikä sitä silloin pidetty minään pakkoruotsina, vaan se oli oppiaine muiden joukossa. Ok, oppikoulu ei ollut pakollinen, mutta jos halusi muuhun kuin duunariammattiin, oli se pakko käydä.

Vanhempieni sukupolvella normi opiskeltavat kielet oli ruotsi ja saksa. Ei englantia ollenkaan. Itselläni englanti ja ruotsi + valinnaisena saksa. Myöhemmin olen opiskellut muitakin. Enkä ole mikään erityinen kielinero. En tajua, miten yhdestä helposta kielestä on voinut tulla tällainen ongelma. Ikäänkuin kaikki mahdolliset opiskeluun ja elämässä pärjäämiseen liittyvät ongelmat johtuisi "pakkoruotsista".

No miten kommentoit tätä havaintoani, että ruotsinkieliset nuoret saavat helpommin paremman keskiarvon päättötodistukseensa, koska heidän on helpompi s

Numeroarvioinneista luopuminen olisi hyvä idea lähes kaikissa aineissa, koska numerot eivät useinkaan kerro osaamisesta paljoakaan. Jotkut voi pinnistellä hyviin numeroihin ja sen saatuaan unohtaa kaiken. Toinen voi osata hyvin, mutta mokata jossain ratkaisevassa kokeessa. Ei mitään ainetta pitäisi opiskella hyvän numeron vuoksi. Mutta tämä vaatisi suomalaisilta aika isoa ajattelutavan muutosta, koska olemme hyvin taipuvaisia arvottamaan ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tuhannet ihmiset ovat työllistyneet hyväpalkkaisiin töihin, koska osaavat ruotsia. Ei siis turha taito.

Ovat usein natiiveja ruotsinkielisiä. Ei voi verrata kieltä koulussa opiskelleisiin. Ja yhtä lailla esim. saksan, ranskan, kiinan tai espanjan osaaminen voi auttaa hyväpalkkaisen työn saamisessa.

Miettikää, kuinka hyvä olo tavallisille suomalaisille suomalaisille tulisi, jos ruotsista päästäisiin eroon. Ja se hyvä olo jatkuisi todennäköisesti kauan.

"Tuhannet ihmiset ovat työllistyneet hyväpalkkaisiin töihin, koska osaavat ruotsia. Ei siis turha taito."

"Ovat usein natiiveja ruotsinkielisiä. Ei voi verrata kieltä koulussa opiskelleisiin. Ja yhtä lailla esim. saksan, ranskan, kiinan tai espanjan osaaminen voi auttaa hyväpalkkaisen työn saamisessa."

Eivät ole olleet natiiveja ruotsinkielisiä, vaan suomenkielisiä ummikkosuomalaisilta alueilta. He opiskelivat ruotsia ja pääsivät hyväpalkkaisiin töihin kielitaitonsa ansiosta. 

Niin, miksi meillä on esim. pakollinen matematiikka, biologia, historia, uskonto, maantieto jne.? Kyllä ne varmaan ovat siksi, koska peruskoulun tarkoitus on antaa tietty yleissivistys kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Hirveää inhimillisen energian haaskausta. Peruskoululainenkin sen tajuaa, eikä motivoidu sijoittamaan energiaa siihen. Ruotsin kieli ja uskonto ovat peruskoulun inhotuimmat aineet. t. yläkoulun äidinkielen ope

Kyllä aika moni inhoaa matematiikkaakin, mutta silti kukaan ei vaadi sen muuttamista vapaaehtoiseksi.

Useimmat kuitenkin tajuavat, että matematiikan oppiminen olisi hyödyllistä, vaikkeivat sitä osaisikaan. Jokapäiväinen arki sen osoittaa.

Mutta miten kuopiolaispoika, amikseen menossa, voi motivoida itsensä opiskelemaan elämänsä kannalta tarpeetonta oppiainetta, ruotsin kieltä, jota ei kuule muualla kuin ruotsin tunnilla? Pojat valittivat minulle, että heillä menee ruotsi ja englanti sekaisin. Tähän ei pysty hyvän kielipään omaava ihminen samaistumaan.

Ruotsin kieli ei ole myöskään yleissivistävä aine.

Kolmanneksi pakkoruotsi ja pakkosuomen numeroarviointi antaa ruotsinkielisille etulyöntiaseman opiskelupaikoista kilpailtaessa. Se on epäoikeudenmukaista.

Minkään kielen opetteleminen ei ole turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajanhukkaa on nämä loputtomat aloitukset samasta asiasta. Opiskelisit senkin senkin ajan ruotsia. Nuorilla ja lapsilla on ihan hyvin aikaa.

Hirveää inhimillisen energian haaskausta. Peruskoululainenkin sen tajuaa, eikä motivoidu sijoittamaan energiaa siihen. Ruotsin kieli ja uskonto ovat peruskoulun inhotuimmat aineet. t. yläkoulun äidinkielen ope

Kyllä aika moni inhoaa matematiikkaakin, mutta silti kukaan ei vaadi sen muuttamista vapaaehtoiseksi.

Useimmat kuitenkin tajuavat, että matematiikan oppiminen olisi hyödyllistä, vaikkeivat sitä osaisikaan. Jokapäiväinen arki sen osoittaa.

Mutta miten kuopiolaispoika, amikseen menossa, voi motivoida itsensä opiskelemaan elämänsä kannalta tarpeetonta oppiainetta, ruotsin kieltä, jota ei

Kysyn edelleen, että miksei ruotsin pakollisuus ollut oppikoulussa mikään ongelma?

Men jag talar svenska, engelska och finska. Jag användar alla i mitt jobbet, för jag arbetar i en team som har svenska och norska kolleger. Och en tysk, så måste jag förstår nogra tyska också.

Suomessa on paljon ihmisiä jotka tarvitsevat ruotsia. Ruotsissa puhutaan ruotsia. Ruotsin kielen avulla oppii muita pohjoismaisia kieliä. Pohjoismaat ovat naapurimaitamme joiden kanssa meillä on yhteinen historia ja nykyisyys.

Kouluikäiset lapset eivät voi tietää mistä kielestä heille on tulevaisuudessa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon ihmisiä jotka tarvitsevat ruotsia. Ruotsissa puhutaan ruotsia. Ruotsin kielen avulla oppii muita pohjoismaisia kieliä. Pohjoismaat ovat naapurimaitamme joiden kanssa meillä on yhteinen historia ja nykyisyys.

Kouluikäiset lapset eivät voi tietää mistä kielestä heille on tulevaisuudessa hyötyä.

Ei ne muutkaan pohjoismaalaiset opettele meidän kieltämme. Ruotsalainen osaa sanoa parhaimmillaan Moi mukulat ja Ei saa peittää.

En ole enää nuori, mutta toivon eläväni vielä näkemään pakkoruotsin lopun.

Vierailija kirjoitti:

Alun perin ruotsalainen kansanpuolue sai ruotsin pakolliseksi peruskouluun 60-luvun lopulla, kun siirryttiin erilliskoulujärjestelmästä koko kansan lapsille ja nuorille yhteiseen peruskouluun. Sitä ennen köyhemmät nuoret kävi kansakoulun ja pari luokkaa ilmaista kansalaiskoulua, jossa ei opetettu ruotsia. Rikkaammat kävi maksullisen keskikoulun ja sen jälkeen mahdollisesti lukion.

RKP oli vaa'ankieliasemassa hallituksessa ja kieltäytyi hyväksymästä peruskouluasetusta, jos uuteen peruskouluun ei tule pakollista ruotsin kieltä. Kiristi siis.

Olen yläkoulun opena nähnyt, millaista haittaa ruotsin opiskelu aiheuttaa esim. amikseen meneville nuorille. Usein varsinkin pojilla on huonot ruotsin numerot, jotka laskevat keskiarvoa esim. sähköpuolelle pyrittäessä, jonne yleensä on korkeampi keskiarvoraja.

Sen sijaan ruotsinkielisten oppilaiden on helpomi saada suomen kielestä seiska, kun elävät suomenkielisessä ma

Vilken speciell lärarinna. Hoppas att kunnande och lämplighet som lärarinna är det enda som väger då det gallras bland er. Om du är en språklärarinna, är insikten verkligen bisarr. Om du undervisar i andra ämnen borde du koncentrera dig på ditt eget och inte andras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Mieti hetki argumenttiasi! Historia ja maantieto, myös uskonto tai elämänkatsomustiede, ovat yleissivistäviä aineita. Ihminen tarvitsee niitä monesta syystä, esim. kansallisen identiteetin omaksumisessa.

Onko ruotsi yleissivistävä aine? Se on kieli muiden joukossa. Kannattaako  viisimiljoonaisen kansan lasten ja nuorten opiskella vuosikausia koulussa kymmenmiljoonaisen kansan kieltä. - Miten olisi espanjan alkeet? 470 miljoonaa puhujaa.

Yritä nyt perustella vähän painavammin! t. äidinkielen ope

 

"Yritä nyt perustella vähän painavammin! t. äidinkielen ope"

Språkförsöket - är det tillräckligt tungt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ruotsi minulle ollut mikään pakkoaine yhtään sen enempää kuin muutkaan oppiaineet. En ole myöskään tarvinnut kaikkea esim. uskonnossa, historiassa tai maantiedossa opetettua, mutta ei siltikään tulisi mieleenkään vaatia kyseisten aineiden muuttamista vapaaehtoisiksi.

Mieti hetki argumenttiasi! Historia ja maantieto, myös uskonto tai elämänkatsomustiede, ovat yleissivistäviä aineita. Ihminen tarvitsee niitä monesta syystä, esim. kansallisen identiteetin omaksumisessa.

Onko ruotsi yleissivistävä aine? Se on kieli muiden joukossa. Kannattaako  viisimiljoonaisen kansan lasten ja nuorten opiskella vuosikausia koulussa kymmenmiljoonaisen kansan kieltä. - Miten olisi espanjan alkeet? 470 miljoonaa puhujaa.

Yritä nyt perustella vähän painavammin! t. äidinkielen ope

&

 

Kansalliseen identiteettiimme ja historiaamne kuuluu myös ruotsin kieli. Ei sitä voi sieltä leikata pois.

Ei myöskään ole erityisen painava peruste, että kieliä pitäisi opiskella niiden puhujamäärien perusteella.

Skulle man utgå från mängden talare av ett språk, skulle finskan och samiskan tas bort från läsordningarna som onödiga. Vad gör finnhetsarna den dagen de får det de ber om? Bölar ännu värre över den överväldigade majoritetens beslut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alun perin ruotsalainen kansanpuolue sai ruotsin pakolliseksi peruskouluun 60-luvun lopulla, kun siirryttiin erilliskoulujärjestelmästä koko kansan lapsille ja nuorille yhteiseen peruskouluun. Sitä ennen köyhemmät nuoret kävi kansakoulun ja pari luokkaa ilmaista kansalaiskoulua, jossa ei opetettu ruotsia. Rikkaammat kävi maksullisen keskikoulun ja sen jälkeen mahdollisesti lukion.

RKP oli vaa'ankieliasemassa hallituksessa ja kieltäytyi hyväksymästä peruskouluasetusta, jos uuteen peruskouluun ei tule pakollista ruotsin kieltä. Kiristi siis.

Olen yläkoulun opena nähnyt, millaista haittaa ruotsin opiskelu aiheuttaa esim. amikseen meneville nuorille. Usein varsinkin pojilla on huonot ruotsin numerot, jotka laskevat keskiarvoa esim. sähköpuolelle pyrittäessä, jonne yleensä on korkeampi keskiarvoraja.

Sen sijaan ruotsinkielisten oppilaiden on helpomi saada suomen

Olen äidinkielen opettaja, enkä näe mitään syytä olla lojaali Ruotsalaisen kansanpuolueen hegemonia-hankkeelle. Oppilaani purkivat usein minulle turhautumistaan ruotsin opiskeluun. Älä moralisoi, vaan ajattele pragmaattisesti.

Paljonko muuten sinulla oli pakkosuomi peruskoulun päättätodistuksessa?

 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon ihmisiä jotka tarvitsevat ruotsia. Ruotsissa puhutaan ruotsia. Ruotsin kielen avulla oppii muita pohjoismaisia kieliä. Pohjoismaat ovat naapurimaitamme joiden kanssa meillä on yhteinen historia ja nykyisyys.

Kouluikäiset lapset eivät voi tietää mistä kielestä heille on tulevaisuudessa hyötyä.

Mitä yhteistä meillä on Tanskan kanssa. Ruotsin kanssa ne sotivat vuosisadat. Toki suomalaiset hipit kävivät aina Christianiassa matkalla Eurooppaan.

Marginaalisuudesta ja vähemmistöistä ja ajanhukasta: suomi on sitten turhempi kuin yksikään germaaninen kieli.

No, suomi kuolee pois kovaa vauhtia. Sen jälkeen voidaan keskittyä opiskelemaan tärkeämpiä kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä vain sitten muuttamaan perustuslakia. Sitä odotellessa.

Siellä ei ole sanaakaan pakollisesta ruotsin (tai suomen) opiskelusta. Tarkkaan ottaen Suomi oli ollut itsenäinen 50 vuotta ennen kuin ruotsin kielen "pakottava tarve" havaittiin.

Suomi on kaksikielinen. Suomesta tuli virkakieli vuonna 1902. Virkamiesten täytyy osata molempia kieliä. Ruotsin kielen opetus takaa että hallinnossa on myös äidinkieleltään suomenkielisiä. Haluat ilmeisesti palata 100 vuotta taaksepäin ja elää ruotsinkielisten johtamassa maassa?

En tiennytkään olevani virkamies,sen takia siis minulla oli pakkoruotsia.

Jos olisin nuori niin panostaisin kovasti ruotsinkielen opiskeluun. Siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä ovat lähimmät työpaikat jatkossakin ja sekä Ruotsi ja Norja ovat osa Eurooppaa. Kieitaitoisena on työpaikan saanti ja eteneminen paljon helpompaa. Ja työskentelemällä jommassa kummassa maassa takaa myös sen, että saa suomalaiseen tasoon verrattuna hyvän eläkkeen. Suomen juuret ovat itäslaavilaisuudessa eikä Suomesta saa eurooppalaista tekemälläkään.