Lue keskustelun säännöt.
Vanhalle äidilleni soittaminen on kerta kerralta sietämättömämpää! En jaksa!
08.10.2025 |
Asun vanhasta äidistä toisella puolella Suomea. Äiti on hyväkuntoinen, perusterve vanhus omassa asunnossaan.
Soitan hänelle ehkä noin kerran-kaksi kuukaudessa. Hän ei koskaan soita minulle, paitsi syntymäpäivänäni. Ei edes jouluaattona soittanut.
Puhelut ovat piinallista kiertelyä, manipulointia ja hänen itsensä vähättelyä ja huokailua, mistä ei tule kuin paskamainen olo. Hän esittää urheaa sillä tavalla kierteisesti, että tulee selväksi ettei hänellä olekaan asiat ollenkaan niin hyvin kuin hän puheissaan väittää. Tiedättekö sellainen tapa että "eiiiiihän mulle nyt mitään kuulu, ja eiiiiihän täällä nyt mitäääään tapahdu ja enhän minä mitään tarvitse tai halua". Ja samalla tulee selväksi miten tyytymätön on kaikkeen, en edes tiedä mihin kaikkeen.
Tiedän että hänellä on ystäviä ja vanhoja työkavereita joiden kanssa ovat tekemisissä paljonkin. Hänellä käy vieraita jatkuvasti ja hän on itse tämän tästä menossa jonnekin.
Kuitenkin puhuessani hänen kanssaan hän vähättelee itseään koko ajan ja joka asiassa. Mikään ei ole mitään ja hän ei ole mitään.
Tunnen että hän haluaa minut saamaan tuntemaan jotain syyllisyyttä, mutta en oikein pääse selville että mistä. Elän ihan tavallista viiskymppisen naisen elämää, enkä yritä esittää mitään.
Äiti on aina ollut piiloviestinnän, kiertoilmaisujen ja kaksoisviestinnän Suomen Mestari.
Ja tässä hän ei ole muuttunut tai yrittänyt opetella parempaa tapaa kommunikoida meidän lastensa kanssa.
Koko puhelu menee siihen, että minä yritän jotenkin "väistellä" sieltä tulevia piikkejä. Ja hän taas yrittää olla näyttämättä sitä, mitä todellisesti haluaisi sanoa ja mitä ajattelee.
Aivan sietämättömän voimillekäypää. Olen joka puhelun jälkeen valmis kävelemään baarikaapille ottamaan jonkun tukevan paukun.
50 vuotta vanhoja pelisääntöjä on mahdoton muuttaa. En varmasti osaa edes selittää, millaista se on.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta, et ole ainoa.
"Näyttäkää minulle nainen, joka on väleissä äitinsä kanssa, niin näytätte kuolleen naisen."
Vanhus narisee ja marisee tyttärelleen, mutta kultapojalle vanhus keittää ja kuorii perunatkin.
Jotkut viiskymppiset jäävät näköjään aika lapsellisiksi, ikuisiksi 8-vuotiaiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella itsekkäitä ihmisiä täällä näköjään on. Katsotaanpa sitten kun itse olette vanhoja, voi voi.
Yllättäen kaikista ei tule vanhoina manipuloivia marttyyreita.
N60
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50 v ovat täydellisiä ihmisiä, olen huimannut vauvaa lukiessani. Kaikku on huonojen äitien tyttäriä.
Kappas - kääkkä ilmoittautui mukaan keskusteluun.
Niin aikuista kielenkäyttöä, kaikki eivät aikuistu ollenkaan. Vanhoina ihan kammottavia koukkunokka-vanhoja piikoja, jos ei muuta, naapuriston kimpussa teinikieltä puhuen.
Sellaiset tyttäret kuin äitinsäkin. Ei ole näillä tyttärilläkään minkäänlaista kykyä kohdata vanhempi ihminen. Ei ainakaan kommenteista päätellen. ps. rohkenen ajatella heidän olevan naispuolisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täydelliset ihmiset päivästä päivään rätkyttävät vanhuksista. Milloin eläkkeet, milloin mitäkin. Ei taida ne terapiat auttaa tasapainoon?
Mitkä ihmeen kultapojut, me 50v miehet osataan kuoria perunat jne. itsekin, ne valmiiksi kuoritut on zoomereita varten :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset tyttäret kuin äitinsäkin. Ei ole näillä tyttärilläkään minkäänlaista kykyä kohdata vanhempi ihminen. Ei ainakaan kommenteista päätellen. ps. rohkenen ajatella heidän olevan naispuolisia.
Sen voin tunnustaa, että minun sosiaaliset taidot on surkeat. Huomaan usein puhuvani äidille samoin kuin hän minulle puhui kun asuin vielä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Parhain neuvoni: älä yritä tulkita äitisi piiloviestejä, vaan ota vain ne sanat, jotka hän ääneen sanoo ja vastaa niihin ja jatka juttua niistä. Näin hän ei saa sinusta enää otettaeikä voi pakottaa peliinsä mukaan. Jos hän sanoo, että kaikki on hyvin, niin totea ääneen olevasi oikein iloinen siitä, että hän voi hyvin. Saat varmaan kiinni ideasta.
Tämä tässä näin. Aikuisen ihmisen sanaan pitää voida luottaa. Jos joku sanoo, että hyvin menee, niin sitten menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen kultapojut, me 50v miehet osataan kuoria perunat jne. itsekin, ne valmiiksi kuoritut on zoomereita varten :D
Oma äiti valittaa minulle miten ei jaksa, mutta silti aikoo tehdä minun veljelle perunamuusia ja kahvikakkua, kun veli niistä tykkää. Minä ilkeänä kiellän ja sanon, että veli saa kaikkea ostettua kaupasta. Veli on 64-vuotias.
Mun äitini ei enää muistanut onnitella kun oli syntymäpäiväni. Ei hänellä dementiaa ole. En tiedä miksi ei laittanut tekstaria kuten viime vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen kultapojut, me 50v miehet osataan kuoria perunat jne. itsekin, ne valmiiksi kuoritut on zoomereita varten :D
Kai te osaatte ne keittääkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhain neuvoni: älä yritä tulkita äitisi piiloviestejä, vaan ota vain ne sanat, jotka hän ääneen sanoo ja vastaa niihin ja jatka juttua niistä. Näin hän ei saa sinusta enää otettaeikä voi pakottaa peliinsä mukaan. Jos hän sanoo, että kaikki on hyvin, niin totea ääneen olevasi oikein iloinen siitä, että hän voi hyvin. Saat varmaan kiinni ideasta.
Tämä tässä näin. Aikuisen ihmisen sanaan pitää voida luottaa. Jos joku sanoo, että hyvin menee, niin sitten menee.
Kokemusasinatuntijana. Kun minä 80 v sanon että mitäs tässä, tavallista, se on juuri niin. Kyllä minä kerron jos olisin vaikka sairaalaan menossa tai olisin jalkani katkaissut, mökki palanut, auton päälle kaatunut puu. Ei ketään kiinnosta mitä syön,luen, olrnko käynyt cittsrissa vai prismassa ja mitä mummojen kanssa pihassa puhuin tai puhelimessa sukulaismummujen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä, että vauvapalstalla on näin paljon naisia joilla vaikeuksia äitiensä kanssa. Eivätkä ole todennäköisesti mitään murrosikäisiä. Ja kyllä, itselläni on myös iäkkäämpi äiti ja niin on myös ystävilläni. Kaikki me olemme vaan iloisia siitä, jos äitimme vielä elävät ja voimme jutella heidän kanssaan joko kasvokkain tai puhelimessa. Jonkun kohdalla jopa päivittäin. Itseni kohdalla kerran viikossa tiettynä päivänä ja lisäksi myös silloin, jos tulee erikoista tarvetta. Voi olla, että meidät on kasvatettu myös sietämään erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen kultapojut, me 50v miehet osataan kuoria perunat jne. itsekin, ne valmiiksi kuoritut on zoomereita varten :D
Kai te osaatte ne keittääkin?
Mun 50 v poika on vastannut perheen ruokahuollosta 25 vuotta. Heillä on sellainen työnjako. Meilläkin laittaa ruuat jos tulevat yökylään.
Vierailija kirjoitti:
Mikset soita Äidillesi PÄIVITTÄIN?KAKSI kertaa kuukaudessa?Mitä helvettiä?Kehtaat vielä arvostella.Et itse ainakaan ole mikään vuoden tytär iäkkäälle Äidillesi!
Siis täh? Kommentti täältä sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini ei enää muistanut onnitella kun oli syntymäpäiväni. Ei hänellä dementiaa ole. En tiedä miksi ei laittanut tekstaria kuten viime vuonna.
Muistatko sinä äitisi syntymäpäivän? Meidän lapset eivät muista, no, 80 v muistivat kun tarjosin ravintolassa sapuskat. Kun muistutin.
Kyllä minä joka vuosi laitan kortin. Ihmettelevät kun muistan mutta kerron että jäi mieleen kun sattumalta omin paikalla kun syntyivät. Heidän puolisoilleen en laita.
Mun äiti on juuri tuollainen syyllistävä marttyyri. Mikään ei kiinnosta, paitsi jos jollekin kuuluu jotain ikävää, sillä märehtii. Kotihoito käy, mutta pitää mua jonain palvelusväkenä. Ikinä ei voi edes yrittää jutellaj tn, kun palvella pitisi. " muiden tyttäret käy auttamassa jne"
Kappas - kääkkä ilmoittautui mukaan keskusteluun.