Mun isä sanoi aina, että miehen tärkein teko elämässä on rakastaa lastensa äitiä

Joskus kuulin sanonnan että vanhempien parisuhde on lasten koti. 

Ja tuosta ap versiosta: parasta mitä isä voi lapsilleen tehdä on rakastaa heidän äitiään. 

Vierailija kirjoitti:

Aika herrasmies 🥹

Kai tämä näkyi käytännössäkin?

Meillä näkyi.

Mun isäni hoiti minua tasapuolisesti, teki kotitöitä, laittoi ruokaa, toi palkan kotiin. Vaikka olimme köyhiä hän toi äidille kukkakimpun joka launtai. Heräsi ensimmäisenä ja teki minulle ja äidille aamupalan myös viikonloppuisin. Kantoi ruokakassit kaupasta ha avasi ovet äidin kulkea

Nämä siis jo 60-70-luvuilla

Oma mieheni on samanlainen, lauantain kukkia myöten (tosin kukkia vain talvella kun meillä on kukkiva puutarha itsellä).🥰

Vierailija kirjoitti:

Joskus kuulin sanonnan että vanhempien parisuhde on lasten koti. 

Ja tuosta ap versiosta: parasta mitä isä voi lapsilleen tehdä on rakastaa heidän äitiään. 

Mitä sitten tapahtuu jos vanhemmilla ei ole parisuhdetta keskenään?

Emmätie. Olen mies ja rakastan vaimoa ja lapsia. Mutta ei se ole mikään "tehtävä".

Vierailija kirjoitti:

Onnellinen parisuhde mahdollistaa toimivan ydinperheen, joka on parasta mitä voit lapsellesi antaa. Ap:n isä on fiksu mies.

Eiköhän toimiva perhe ole lapselle parasta. Oli ydinperhe tai ei.

Juuri niin, vanhan ajan viisautta. Happy mom, happy kids. Lastensa äitiä kannattaa rakastaa ja tukea, jolloin se hyvä välittyy heti lapsiin. Ja väitän, että takaisin myös siihen isäänkin. 

Perhe on just niin vahva ja hyvinvoiva kuin sen heikoin lenkki.

Vierailija kirjoitti:

Ennen naiset oli rakastamisen arvoisia milloin tuokin ajatus lanseerattiin mutta se oli ennen nykyajan naiset ei ole rakastamisen arvoisia itsekeskeisyyden, itserakkauden ja omahyväisyyden takia

Kuten eivät ole miehetkään. Nykyisin on muodikasta olla itsekeskeinen ja hidas aikuistumaan. Niin muodikasta, että tässäkään keskustelussa ei osata erottaa rakastamista ihastumisista. Ensinmainittu tarkoittaa miljoonia pieniä ja isoja valintoja, joissa ottaa toisen huomioon. 

Eikä sitten pystytä ymmärtämään, että tuollainen rakkaus ei sulje lasten etua pois, ja puolisoa rakastetaan lasten takia silloinkin, kun ilman heitä olisi jo luovuttanut. Vastaavasti kuin lasten takia se juoppoperhe on syytä hajottaa, vaikka rakastaisikin ja nimenomaan, koska rakastaa. Ei suostu katselemaan sitä sivusta ja vielä auttamaan, kun toinen tuhoaa itsensä ja lasten tulevaisuutta.

Eikä ensisijaisuuden pidä tarkoittaa sitä, ettei toisella sijalla oleva tule koskaan ensin. Todellinen tarve tulee ensin. Muiden tarpeiden kanssa on välillä odotettava, muttei aina ja joka kerta kenenkään, jos yhdessä on tarkoitus asua. Kenenkään ei pidä olla alempaa kastia kotona. Koskee myös uussuhteita. Älä tuo lastesi riesaksi ihmistä, jota kohtelet joka tapauksessa niin kylmästi, ettei hän siihen kestä jäädä. Lapsia ei pidä käyttää lyömäaseena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellinen parisuhde mahdollistaa toimivan ydinperheen, joka on parasta mitä voit lapsellesi antaa. Ap:n isä on fiksu mies.

Eiköhän toimiva perhe ole lapselle parasta. Oli ydinperhe tai ei.

Toimiva ydinperhe on toki ideaali kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. Jos se ei mahdollista, niin pitää valita seuraavaksi paras vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellinen parisuhde mahdollistaa toimivan ydinperheen, joka on parasta mitä voit lapsellesi antaa. Ap:n isä on fiksu mies.

Eiköhän toimiva perhe ole lapselle parasta. Oli ydinperhe tai ei.

Toimiva ydinperhe on toki ideaali kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. Jos se ei mahdollista, niin pitää valita seuraavaksi paras vaihtoehto.

Mikä siinä tarkalleen on ideaalia tai parempaa?

Mieheni ystävä menetti ensin vaimonsa ja vuosia myöhemmin lapsensa. Oli sanonut miehelleni, että vaimon kuolema oli vaikeampi paikka. Lapsen sairastumisesta ja kuolemasta pääsi paremmin yli, ehkä siksikin että tällä oli jo oma perhe. Tämä mieheni ystävä hoiti aikanaan lapsiaan ja kotia tasa-arvoisesti vaimonsa kanssa, eli ei mennyt sormi suuhun vaimon kuoltua niinkuin monilla muilla miehillä menee.

Luonnossakin emot vieroittavat poikasensa, joskus jopa hylkäävät ne. Jostain syystä se on tabu, että näin se menee ihmiselläkin. Kuka ikinä keksinyt tuollaisen että kaiken pitää pyöriä lasten ehdoilla?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellinen parisuhde mahdollistaa toimivan ydinperheen, joka on parasta mitä voit lapsellesi antaa. Ap:n isä on fiksu mies.

Eiköhän toimiva perhe ole lapselle parasta. Oli ydinperhe tai ei.

Toimiva ydinperhe on toki ideaali kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. Jos se ei mahdollista, niin pitää valita seuraavaksi paras vaihtoehto.

Mikä siinä tarkalleen on ideaalia tai parempaa?

Totta kai on ideaalia, että lapset saa elää molempien vanhempien kanssa silloin, kun perhe toimii. En käsitä mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? 

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii myös vastavuoroisuutta mikä nykynaisilta unohtuu ja kuvittelee että miehen pitää rakastaa vain naista ja naisne saa rakastaa vain itseään ja korkeintaan omia lapsiaan mutta miestä nainen ei rakastaa ainakaan ihmisenä ja jos jotenkin rakastaa niin nainen rakastaa vain niitä miehestä irti saatuja hyötyjä

Ainahan meille naisille on opetettu, että lapset menevät kaiken, jopa palkan tienaamisen edelle. Vaikka biologian kannalta sen ei pitäisi mennä näin. Vanhemman tehtävä on kasvattaa lastaan, ei rakastaa ja hemmotella. Kuten luonnossa eläimet tekevät. Lopussa sitten lapsen siivet kantavat ja hän on valmis aikuisuuteen. Tämä on omituinen tabu.

En usko että todellisuudessa kovinkaan moni äiti rakastaa lapsiaan enemmän kuin puolisoaan. En minä ainakaan. Hyvä 37-vuotinen liitto meillä, lapsia kasvatettu yhdessä tasapuolisesti, mutta kyllä se rakkaus on minun ja miehen välinen juttu ja nimenomaan se on onnellisen perheen ja hyvinvoivien lasten salaisuus. Se tunne mitä tunnen lapsiani kohtaan, on enemmän sellaista välittämistä ja ylpeyttä. Ja kyllä, ottaisin silti luodin sydämeeni lasteni ja lastenlasteni puolesta. 

Toivon tätä myös omien lasteni noudattavan noiden omien pilttiensä kanssa. Parisuhde aina ensin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnellinen parisuhde mahdollistaa toimivan ydinperheen, joka on parasta mitä voit lapsellesi antaa. Ap:n isä on fiksu mies.

Eiköhän toimiva perhe ole lapselle parasta. Oli ydinperhe tai ei.

Toimiva ydinperhe on toki ideaali kaikille osapuolille, erityisesti lapsille. Jos se ei mahdollista, niin pitää valita seuraavaksi paras vaihtoehto.

Mikä siinä tarkalleen on ideaalia tai parempaa?

Totta kai on ideaalia, että lapset saa elää molempien vanhempien kanssa silloin, kun perhe toimii. En käsitä mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? 

Ehkä kaikki eivät näe asiaa noin ehdottomana.  Lapselle vanhempien erillään asuminen voi olla yhtä ideaalia kuin yhdessä eläminenkin.

Vierailija kirjoitti:

Rakastava mies ei jätä vaimoaan selviämään yksin arjesta. Kun mies hoitaa lapsiaan, käy kaupassa, tekee ruokaa ja siivoaa, niin kaikki tuo on hyväksi myös lapsille. Nainen ei väsy ja mies saa läheiset suhteet lapsiinsa.

Ja kun nainen tuo puolet talon nettorahoista niin mies ei väsy töissä sykkiessä ja se on hyväksi myös lapsille?

Mikä on isä?

Vierailija kirjoitti:

Nykyisiltä miesvauvoilta tämä on unohtunut. Ne eivät tajua, että nainen on koko perheen energia- ja rakkausgeneraattori. Minkä naisellesi annat ja teet, sen saat tuhatkertaisesti takaisin.

Nyt tulee paksua paskaa.

Nainen joka antaa vastavuoroisesti hyvää takaisin ja oikein tuhatkertaisesti???

Lienee joku muu kuin nykysuomalainen "minäminäminä, maailma on minulle velkaa"-nainen.

Oikein. Isäsi oppiin voisi ohjata ainakin puolet palstamiehistä ja -naisista.

Nuo parisuhteissaan ja perhe-elämässään kompuroivat rassukat.

Ei Suomessa ole montaakaan oikeaa äitiä. Olet ilmeisesti yksi niistä lapsensa hylänneistä urpoista beta-miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus kuulin sanonnan että vanhempien parisuhde on lasten koti. 

Ja tuosta ap versiosta: parasta mitä isä voi lapsilleen tehdä on rakastaa heidän äitiään. 

Aiban täyttä paskaa. Parisuhdekulttilaisten puhetta. Näiden vieraannuttajien mielestä lapselle on muka parasta viedä lapselta isä ja ihmisoikeudet ja ottaa joku mieslapsi nurkkiin viemään äidin huomio lapselta, ja lapsi on heille pelkkä jatke, eikä yksilö tai ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus kuulin sanonnan että vanhempien parisuhde on lasten koti. 

Ja tuosta ap versiosta: parasta mitä isä voi lapsilleen tehdä on rakastaa heidän äitiään. 

Mitä sitten tapahtuu jos vanhemmilla ei ole parisuhdetta keskenään?

Niinhän se menee, että pitää olla "täydellinen parisuhde" tai sitten lastaan eniten rakastava isä pitää vieraannuttaa ja ottaa mieslapsi parisuhteeseen viemään äidin huomio. Ei ihme että tässä maassa lapset voi huonosti, kun heillä ei ole ihmisoikeuksia.