Janina muutti maalle ja järkyttyi pikkukylän ihmisistä - Koti lähtee myyntiin

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt sekä ap että Janina ovat niin pihalla kuin olla ja voi. Itse maalta kaupunkiin muuttaneena olen kokenut päinvastoin. Täällä Helsingissä ei kukaan edes tervehdi saati ole minkäänlaista yhteisöllisyyttä naapureita kohtaan. Maalla oli paljon sellaista että saatettiin vain kävellä naapuriin kahville ja päivä meni siinä turistessa, saatettiin samalla auttaa naapuria töissä. Mitä kotieläimiin tulee niin tottakai ne ovat vain eläimiä, kissa ulos vapaaksi päästettynä on täysin lainsuojaton peto, itselläni yhden söi kettu, yksi jäi niittokoneeseen, kaksi vain katosi. Niinhän se on koirakin, tuolla voi olla susi joka syö tai jäädä auton alle. Vastuu on omistajalla, ei maaseutu ole mikään eläinten turvapaikka vapaana kulkemiseen. En minä ole koskaan saanut kaupungissa lastenhoitoapua, koska tuttavia ei ole niinkuin maalla oli ovat lapset aina minulla.

mä en edes tunne mun talossa asuvia naapureita vaikka oon asunu 25v täällä. Niitä tulee ja menee

Vierailija kirjoitti:

Maalaiset pelkää jos kylälle tulee joku, joka ei ole samaa sisäsiittoista tallukkaa kuin itse. Maalaiset on sisäänpäinlämpiäviä, kateellisia ja pahansuopia ihmisiä. Ollaan olevinaan niin rehtejä ja mukavia, mutta ei niitä kohtaan, jotka jostain syystä sen virheen tekee että muuttaa johonkin tuppukylään, johan alkaa paskanpuhuminen ja juoruilu. Älkää böndet tekään tehkö sitten lomareissujanne isoihin kaupunkeihin, ilma pilaantuu.

Ei se nyt ihan niinkään ole.

Sekä tarinan maallemuuttajille että muille taisi tulla yllätyksenä, että myös maalla asuvat ovat ihmisiä, joilla on omat huolensa ja murheensa. Ei maalaisillakaan ole aikaa eikä resursseja välttämättä huolehtia, miten kaupungista muuttaneet lumihiutaleet nyt pystyvät sopeutumaan ja luomaan verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Jos maalla kaipaa yhteisöllisyyttä, niin silloin pitää itse olla myös tekijä ja osaaja, eikä vain odottaa muilta apua ja resursseja.

Tietysti on niitäkin kyliä, jossa naapurin mies tulee pyytämättä auraamaan umpeen menneen tien ilman maksua tai muuta vastaavaa, mutta "maalaisten kyräily ja pahansuopaisuus" on oikeasti aika usein katkeruutta siitä, että kaupungista maalle tulijat - olkoot kesämökkiläisiä tai pysyvämmin asuvia - tulevat ja odottavat maalaisten hymyillen palvelevan heitä "yhteisöllisyyden" hengessä. Lisäksi maalle muuttajilla on usein paha tapa alkaa hyödyntämään yhteisön omassa käytössä olevia yhteisiä resursseja - vaikkapa yksityisteitä, venepaikkoja, yhteisiä tiloja tms - sillä oletuksella, että säännöistä piittaamatta ja mihinkään osallistumatta he voivat käyttää yhteisiä resursseja niin kuin muutkin. Jos jotakin maalaiset eivät siedä, niin se on kaupunkilaisten monin tavoin (pieninkin) ilmenevä vapaamatkustaminen. Tästä on lukuisia esimerkkejä, ja näistä tilanteista johtuvat pienet konfliktit tai sitten niiden välttelyt (kyräily) toistuvat useissa maalla-ei-ollutkaan-niin-ihanaa -tarinoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.

Kannattaa hiukan valikoida missä lähiössä asuu. Ilmeisesti olet asunut jossain ghetossa?

Jep. Helsingin Maunula on duunarialuetta ja täällä yhteisöllisyys on omasta mielestäni jopa ärsyttävän suurta. Onneksi ei tarvitse itse ottaa osaa noihin juttuihin mitä mainostavat joka paikassa, mutta jos sellaisesta pitää, täällä sitä ainakin on. Varmasti Pakilat ja muut tuossa vieressä ovat samanlaisia. Onhan se selvää, että ongelmalähiössä et halua tuntea naapuriasi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä maalle muutettaesa menee aikaa, ennenkuin hyväksytään kylän jäseneksi. Aluksi ihmetlevät ja seurailevat, että mitähän väkeä nämä ovat.

En minä kyllä oikein ymmärrä tuota valitusta. Onhan se tietenkin ikävää, että sosiaalisten verkostojen luomiseen menee aikaa.

Mutta täytyy samalla muistaa, että jos kyseessä on aikuiset ihmiset joilla on ns. vakiintuneet ympyränsä, niihin murtautuminen ottaa ihan joka paikassa aikaa.

Kaupungissa (ja etenkin opiskelijoiden keskuudessa) on helpommin enemmän muualta muuttaneita, joilla on tarve tutustua uusiin ihmisiin. Ihan loogista on siis, että jos ihmisellä on vakiintumattomat sosiaaliset ympyrät ja tarve "hankkia" kavereita, niin tutustuminen on helpompaa. Opiskelijat on oikein oiva esimerkki, yleensä aikaa jää tutustumiselle ja sille on vähän kaikilla tarve, kun huomattava osa samalla luokalla olevista on myös muuttanut muualta. Ja yleensä ollaan vielä kivasti samassa elämäntilanteessa ja suunnilleen saman ikäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.

Eniten yhteisöllisyyttä on Helsingin kantakaupungissa. Asutko sinä täällä? Minä asun.

Kalliossa yhdessä narkkaaminen julkisissa vessoissa ja puistoissa on yhteisöllisyyttä?

öööö kuulin iltalehdestä että helsingissä on narkkareita

Suurin osa ihmisistä on kusipäitä, asuipa ne missä hyvänsä. Sen takia ei ole kiinnostanut olla juuri kenenkään kanssa missään tekemisissä enää vuosikausiin. Mitä vähemmän ihmiskontakteja, sen vähemmän harmia.

M52

Vierailija kirjoitti:

Itse olen asunut sekä kaupungissa että maalla, ja olen päinvastaista mieltä Janinan kanssa. Esimerkiksi ero päiväkodin eteisessä on valtava: kaupungissa muut vanhemmat korkeintaan tervehtivät, kun taas maalla kuuluu suorastaan tapoihin jäädä juttelemaan. Myös kyläilykutsuja ihmisten koteihin olen saanut maalla jopa puolituntemattomilta, kaupungissa en koskaan. Maalla koen tulevani tietyllä tapaa nähdyksi: lähes kaikki vastaantulijat tietävät, kuka olen. Jollekin se voi tietysti olla ahdistavaakin, mutta itse pidän sellaista ympäristöä hyvänä etenkin lasten kehitykselle.

He ovat varmaan menossa töihin tai tulossa töistä, eivät ehdi juttelemaan. Omassa pihassa tilanne on toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Janina pitää itseään introverttina, joka kaipaa omaa tilaa. "

 

No, hän ei selvästikään ole kun päävalitus oli ettei naapurit ole tarpeeksi tekemisissä hänen kanssaan.

Nää kommentit taas todistaa miten syvästi kehitysvammainen av-käyttäjä on

Introvertti EI ole sellainen, joka ei koskaan kaipaa seuraa, vaan sellainen joka kaipaa myös välillä omaa aikaa palautumiseen

Jos kaikki av-käyttäjät niitettäis konekiväärillä kuoppaan, tuskin maailma siitä yhtään huonommaksi muuttuisi, niin vakava aivovamma tämä koko palsta tuntuu olevan, kun tämä saa 44-4 nuolet

Aikuinen oikeustoimikelpoinen introvertti hyppää autoonsa ja ajaa tapaamaan vaikka entisiä naapureitaan, ystäviään, sukulaisiaan kun iskee seurankaipuu sen sijaan että lyllertää iltalehteen itkemään maalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalaiset pelkää jos kylälle tulee joku, joka ei ole samaa sisäsiittoista tallukkaa kuin itse. Maalaiset on sisäänpäinlämpiäviä, kateellisia ja pahansuopia ihmisiä. Ollaan olevinaan niin rehtejä ja mukavia, mutta ei niitä kohtaan, jotka jostain syystä sen virheen tekee että muuttaa johonkin tuppukylään, johan alkaa paskanpuhuminen ja juoruilu. Älkää böndet tekään tehkö sitten lomareissujanne isoihin kaupunkeihin, ilma pilaantuu.

Ei se nyt ihan niinkään ole.

Sekä tarinan maallemuuttajille että muille taisi tulla yllätyksenä, että myös maalla asuvat ovat ihmisiä, joilla on omat huolensa ja murheensa. Ei maalaisillakaan ole aikaa eikä resursseja välttämättä huolehtia, miten kaupungista muuttaneet lumihiutaleet nyt pystyvät sopeutumaan ja luomaan verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Jos maalla kaipaa yhteisöllisyyttä, niin silloin pitää itse olla myös tekijä j

Harvinaisen hyvin ilmaistu =)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.

Eniten yhteisöllisyyttä on Helsingin kantakaupungissa. Asutko sinä täällä? Minä asun.

Kuten jo kirjoitin muutamissa kermapersealueissa sitä voi olla kun samat suvut asuu samoissa kämpissä sukupolvien ajan ja sinne kukaan muuta ellei pinkka ole kunnossa.

Eli ei eroa maaseudusta mitenkään.

Eroaa siinä että vähänkään kauempana taajamasta omakotitaloja pihoineen saa pikkurahalla jos maalaiselämä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä maalle muutettaesa menee aikaa, ennenkuin hyväksytään kylän jäseneksi. Aluksi ihmetlevät ja seurailevat, että mitähän väkeä nämä ovat.

Miksi pitäisi tulla hyväksytyksi jonku kylän jäseneksi?

Monissa kylissä kyläyhteisö tarkoittaa sitä, että ns. omalla porukalla tehdään ja pidetään yllä toimintoja - vaikka pieniäkin - yhteisesti osallistumalla ja tekemällä. Kylän "jäseneksi" pääseminen tarkoittaa sitä, että muualta tulijoiden on mukauduttava kunkin kylän tai pikkupaikkakunnan, kulmakunnan, yhteisiin toimintoihin. Maalla asuvien arvostusta ei saa millään löysillä puheilla, vaan tekemisellä. 

Esimerkiksi jutun artikkelista tulee mieleen seuraavanlainen skenaario: kaupungista muuttanut perhe, jolla on hevosia, on katsonut ehkä oikeudekseen ratsastaa tai ajaa hevosillaan missä huvittaa. Tämä ei miellytä paikkakunnan asukkaita, koska moi maksaa kalliita yksityistiemaksuja pienistä tuloistaan. Hevosilla ratsastaminen ei ehkä pilaa tietä täysin, mutta on kuitenkin tienkäyttöä, josta koituu haittaa ja vaaratilanteita; ja josta ainakin reiluuden nimissä olisi kohtuullista antaa jokin kompensaatio (tai ainakin tarjota sellaista) ja sopia pelisäännöistä.

Tukiverkko taitaa olla jutussa synonyymi ilmaisille työntekijöille.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä on kusipäitä, asuipa ne missä hyvänsä. Sen takia ei ole kiinnostanut olla juuri kenenkään kanssa missään tekemisissä enää vuosikausiin. Mitä vähemmän ihmiskontakteja, sen vähemmän harmia.

M52

Olen samaa mieltä.

Kylläpä on ihanaa asua Helsingissä, peukkunarkit on kauhean avuliaita ihmisiä ja ihania naapureita, ei kun hetkinen .

Meillekin on muuttanut näitä HELSIKILÄISIÄ kuten he jaksavat joka facepostauksissaan todeta. Yksi maajussin nainut haukkuu kaupunkimme asukkaat tuon tuostakin ja sitten ulisee kun kukaan muu kuin persusaastat eivät osta hänen firmansa hunajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Muut eivät ryhtyneet hänelle tallirengeiksi ja 

kotipiioiksi?

Muuton ensihetkinä kaikki tuntui höttöiseltä unelmalta, Janina kuvailee.

Maaseutukin on sen koommin muuttunut, mutta jotkut ajattelee sitä yhä osittain vanhentunein perustein. Maaseudulla asuu ihan tavallisia työssä käyviä ja harrastavia aikuisia, joilla on lapsia, jotka käy koulua, harrastaa, jne. eli ihmisillä on se omakin arki hoidettava, ilman sitä tukiverkostoa. Ei asu mummot enää samassa pihapiirissä. Maaseutu on kaupunkilainen.  

"Jos esimerkiksi huolestuin lapsestani, jos hän ei vastannut puhelimeen, pystyin soittamaan naapurilleni. "

Jos lapsi on kadoksissa miksi Janina soittaa naapurille?

Maaseudulla on kyllä auttavaista väkeä. Saa mitä tahansa sanoa niin ei vaikuta muhun. Maaseudulla ihmiset auttavat toisiansa. Jotkut talkoot ei kerro yhtään mitään yhteisöllisyydestä. Ap kirjoittaa todella rumasti ja ei ole totta. Asun itse isossa kaupungissa ja ei täällä kukaan auta kauppaostoksissa tai auraa tietäsi. Näitä asioita tehdään kuitenkin toiselle maaseudulla.

Onko tällä Insta-tili? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulosti siltä, että hän odotti naapuriensa vahtivan lapsia, jotta saa itse touhuta heppojen kanssa

Jutussa ei mainita sanallakaan miehestä joten hän taisi odottaa että naapurit paikkaisi asian rientämällä tekemään kaikki paskanluonnit ja aitojen teot että Janina voi keskittyä rapsuttelemaan heposiaan.

Ohis mutta jos nyt lukisit sen jutun. "Janina ja hänen miehensä ovat nyt päättäneet, että talo laitetaan myyntiin. Se on tuntunut katkeransuloiselta"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalaiset pelkää jos kylälle tulee joku, joka ei ole samaa sisäsiittoista tallukkaa kuin itse. Maalaiset on sisäänpäinlämpiäviä, kateellisia ja pahansuopia ihmisiä. Ollaan olevinaan niin rehtejä ja mukavia, mutta ei niitä kohtaan, jotka jostain syystä sen virheen tekee että muuttaa johonkin tuppukylään, johan alkaa paskanpuhuminen ja juoruilu. Älkää böndet tekään tehkö sitten lomareissujanne isoihin kaupunkeihin, ilma pilaantuu.

Ei se nyt ihan niinkään ole.

Sekä tarinan maallemuuttajille että muille taisi tulla yllätyksenä, että myös maalla asuvat ovat ihmisiä, joilla on omat huolensa ja murheensa. Ei maalaisillakaan ole aikaa eikä resursseja välttämättä huolehtia, miten kaupungista muuttaneet lumihiutaleet nyt pystyvät sopeutumaan ja luomaan verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Jos maalla kaipaa yhteisöllisyyttä, niin silloin pitää itse olla myös tekijä j

Juuri näin. Jos joku auraa tieni niin teen vastapalveluksen tai maksan auraamisesta. Tätä kaipaan kaupunkiin mutta sitä ei ole.