Lue keskustelun säännöt.
Janina muutti maalle ja järkyttyi pikkukylän ihmisistä - Koti lähtee myyntiin
02.10.2025 |
"Ulkopuoliseksi jääneelle Janinalle paikkakunnalla tuntuu olevan puutetta yhteisöllisyydestä. Hän on törmännyt myös välinpitämättömyyteen, joka on joskus järkyttänyt.
Eläinrakkaalle Janinalle on ollut karua nähdä, kuinka vähän arvoa esimerkiksi kissan hengellä on. Niitähän saa aina uusia, Janina on kuullut.
Janina on myös todistanut vaaratilanteita, joihin muut eivät ole puuttuneet. Kun matkat ovat pidemmät kuin taajamassa, ehkäpä on helpompi ajatella, että kaikki ovat erillä toisistaan, vaikka asuvatkin samalla kylällä, Janina pohtii. Tämä kenties ruokkii välinpitämättömyyttä yhteisössä."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/948877b0-406a-40da-9258-0db…
Ymmärrän täysin maalta muuttaneena tämän. Maalla ei olla kiinnostuneita kuin itsestään, ei sinne pidä muuttaa jos haluaa yhteisöllisyttä. Yhtesöllisyyttä saa ennemmin kaupunkien lähiöissä. Nuo eläinrääkkäyshommat ovat myös yleisiä. Maalle muuttaa monesti ne jotka eivät kykene elämään yleisten normien mukaan ja jälki on sen näköistä.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos / kun ihminen on aina asunut maalla, pienissä ja ahtaissa ympyröissä, hänen maailman katselmuksensa on tietty erilainen kuin hänen, joka tulee suuremmista ympyröistä
Kuule, maalla on isommat ympyrät kuin neukkukuutioissa asuvilla kaupunkilaisilla. Isoista ympyröistä voi puhua jos on asunut jossain maailman suurmetropolissa, esim. Helsinki ei täytä metropoli statusta.
Ei niissä isoimmissakaan metropoleissa yksittäisten ihmisten ympyrät välttämättä yhtään sen suuremmat ole, päin vastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuttanut kauas mutta tukiverkot katosivat?
Miksi hän ei pidä yhteyttä entisiin naapureihinsa?
Miksi hän ei pidä yhteyttä muihin ystäviinsä?
Miksi hän ei pidä yhteyttä sukulaisiinsa?
Kyllä tässä nyt haisee ihan joku muu ongelma kuin maalaiset.
Veikkaan tatuointeja, räväkkyyttä, kolme lasta joilla jokaisella eri isä. Kulutusluottoja ja yleistä elämänhallinnan hidasta lahoamista.
Mutta mukavampi syyttää maalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Elukka on elukka ja jokainen vastaa omistaan.
- kusipäinen maalausjuntti
Mä asun täällä juuri siksi ettei tarvitse olla osa jonkun tukiverkostoa feikkihymy naamalla ja täyttää jonkun toisen narsistisia tarpeita vaan voin olla ihan oma itsensä. Nyökätä naapurille ja mököttää yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.
Vai niin, ehkä lähiössä, mutta täällä kalliimmissa kaupunginosissa tervehditään ihan normaalisti, hillitysti, nyökätään tai sanotaan huomenta, hei, moi tai goddag ilman mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailijat:
'Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.'
'*tervehtii'
Ei täältä.
Skippaan ketjun.
👋🙂
Kuulostaa Mouhijärveltä.
Minkäköhän ikäinen Janina mahtaa olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nyt sekä ap että Janina ovat niin pihalla kuin olla ja voi. Itse maalta kaupunkiin muuttaneena olen kokenut päinvastoin. Täällä Helsingissä ei kukaan edes tervehdi saati ole minkäänlaista yhteisöllisyyttä naapureita kohtaan. Maalla oli paljon sellaista että saatettiin vain kävellä naapuriin kahville ja päivä meni siinä turistessa, saatettiin samalla auttaa naapuria töissä. Mitä kotieläimiin tulee niin tottakai ne ovat vain eläimiä, kissa ulos vapaaksi päästettynä on täysin lainsuojaton peto, itselläni yhden söi kettu, yksi jäi niittokoneeseen, kaksi vain katosi. Niinhän se on koirakin, tuolla voi olla susi joka syö tai jäädä auton alle. Vastuu on omistajalla, ei maaseutu ole mikään eläinten turvapaikka vapaana kulkemiseen. En minä ole koskaan saanut kaupungissa lastenhoitoapua, koska tuttavia ei ole niinkuin maalla oli ovat lapset aina minulla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen asunut sekä kaupungissa että maalla, ja olen päinvastaista mieltä Janinan kanssa. Esimerkiksi ero päiväkodin eteisessä on valtava: kaupungissa muut vanhemmat korkeintaan tervehtivät, kun taas maalla kuuluu suorastaan tapoihin jäädä juttelemaan. Myös kyläilykutsuja ihmisten koteihin olen saanut maalla jopa puolituntemattomilta, kaupungissa en koskaan. Maalla koen tulevani tietyllä tapaa nähdyksi: lähes kaikki vastaantulijat tietävät, kuka olen. Jollekin se voi tietysti olla ahdistavaakin, mutta itse pidän sellaista ympäristöä hyvänä etenkin lasten kehitykselle.
Vaikka nykyinen paikkakuntamme on lähellä vanhaa, sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin erilaista. Se on ollut kulttuurishokki, hän kertoo.
Asut jossain muualla kuin Helsingin kehyskunnissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Janina pitää itseään introverttina, joka kaipaa omaa tilaa. "
No, hän ei selvästikään ole kun päävalitus oli ettei naapurit ole tarpeeksi tekemisissä hänen kanssaan.
Nää kommentit taas todistaa miten syvästi kehitysvammainen av-käyttäjä on
Introvertti EI ole sellainen, joka ei koskaan kaipaa seuraa, vaan sellainen joka kaipaa myös välillä omaa aikaa palautumiseen
Jos kaikki av-käyttäjät niitettäis konekiväärillä kuoppaan, tuskin maailma siitä yhtään huonommaksi muuttuisi, niin vakava aivovamma tämä koko palsta tuntuu olevan, kun tämä saa 44-4 nuolet
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa Mouhijärveltä.
Minkäköhän ikäinen Janina mahtaa olla?
Heh, Mouhijärvi on aika kaukaa Helsingistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä maalle muutettaesa menee aikaa, ennenkuin hyväksytään kylän jäseneksi. Aluksi ihmetlevät ja seurailevat, että mitähän väkeä nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Jos / kun ihminen on aina asunut maalla, pienissä ja ahtaissa ympyröissä, hänen maailman katselmuksensa on tietty erilainen kuin hänen, joka tulee suuremmista ympyröistä
Avaa vähän milkaiset ne suuremmat ympyrät ovat kaupunkien lähiöiden minikaksioissa? Kyllä saa nauraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa rasittavalta naapurilta, jota pitäisi olla auttamassa ja tukemassa.
Tuon aika totta. Jos ette usko niin muuttakaa maalle ja kokeilkaa. Jos teidät hyväksytään siihen yhteisöön muutaman vuoden kyräilyn jälkeen niin onneksi olkoon. Varaudu siihen että kaikki on kallista ja kaukana. Maaseutu on mukava paikka asua jos olet varakas ja voit ostaa kaikki palvelut rahalla etkä ole millään tavalla riippuvainen naapureista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.
Eniten yhteisöllisyyttä on Helsingin kantakaupungissa. Asutko sinä täällä? Minä asun.
Kuten jo kirjoitin muutamissa kermapersealueissa sitä voi olla kun samat suvut asuu samoissa kämpissä sukupolvien ajan ja sinne kukaan muuta ellei pinkka ole kunnossa.
Eli ei eroa maaseudusta mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maalle muutettaesa menee aikaa, ennenkuin hyväksytään kylän jäseneksi. Aluksi ihmetlevät ja seurailevat, että mitähän väkeä nämä ovat.
Miksi pitäisi tulla hyväksytyksi jonku kylän jäseneksi?
Muut eivät ryhtyneet hänelle tallirengeiksi ja
kotipiioiksi?
Minulla on yhä edelleen
samat Parhaat Ystävät kuin
ennen Savoon saapumistani.
Kiinnyn syvästi ja pitkäkestoisesti.
En kaipaa kerran parin kahvikaveruuksia.
Fyysinen välimatka ei ole etäännyttänyt
meitä lainkaan, vaan aivan päinvastoin.
Suhteemme ovat syventyneet
entisestään.
Koenkin näin:
k u n e n n ä e s i n u a -
k u u l e n
s i n u t p a r e m m i n .
Itse olen asunut sekä kaupungissa että maalla, ja olen päinvastaista mieltä Janinan kanssa. Esimerkiksi ero päiväkodin eteisessä on valtava: kaupungissa muut vanhemmat korkeintaan tervehtivät, kun taas maalla kuuluu suorastaan tapoihin jäädä juttelemaan. Myös kyläilykutsuja ihmisten koteihin olen saanut maalla jopa puolituntemattomilta, kaupungissa en koskaan. Maalla koen tulevani tietyllä tapaa nähdyksi: lähes kaikki vastaantulijat tietävät, kuka olen. Jollekin se voi tietysti olla ahdistavaakin, mutta itse pidän sellaista ympäristöä hyvänä etenkin lasten kehitykselle.