Lue keskustelun säännöt.
IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (944)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsellinen on ensin ollut lapseton.
Mutta ei vapaaehtoisesti lapseton.
Opettele perusasiat ennen kuin kommentoit.
Voithan jankuttaa niinku haluat, mutta lapsia ei ole ennenku tehdään, ja ihan varmasti vapaaehtoisesti!
Sinähän se jankutat, kun et hyväksy tosiasioita. Puhut lisäksi aiheen vierestä. On päivänselvää että lapsettomuus ja vanhemmuus voivat olla kummatkin vapaaehtoisia valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on puhuttu todella rumasti, kumminkin päin. Erityisesti äitinä häpeän äiti-ihmisten hirveitä juttuja. --- Mutta ei kaikki velatkaan täällä ole kauniisti puhuneet, vaan hyvin rumasti puhuttu porsimisesta ja haukuttu itsekkäiksi.
Voitaisko olla kunnolla, ihan kaikki?
Ei onnistu tällä vauva-palstalla, koska tänne on pesiytynyt muutama häirikkö. Esim. tämä joka toistuvasti muissakin ketjuissa nimittää synnyttämistä "porsimiseksi", mikä on tahallisen loukkaavaa. Kuka emakko lienee sen pikkusian äiti? Hän ei taida tajuta, että tuolla verbillä tekee omasta äidistään sian - ja itsestään. :)
Se voi olla sama henkilö, joka puhuu miesten kehollosuudesta ja peniksestä ja seksistä miehen kanssa todella neuroottisesti ja vihamielisesti.
Sitten on vielä venäläisiä vihaava kaikkia eri mieltä kanssaan olevia igoreiksi nimittävä.
Sitten on paljon isiään ja äitejään vihaavia hirveän lapsuuden viettäneitä, jotka kai kokee, että jos he tulevat tänne yleistämään suhteellisen harvinaista kokemustaan, se helpottaa heidän oloaan.
Siten vielä ne nuoret feministit, jotka tehtailee tänne "mies teki" -aloituksia mitä hassuimmist aiheista, joista näkee, että eivät ole miehen kanssa elämäänsä jakaneet.
Vauva-palsta on pilalla, muutama vuosi sitten ei vielä ollut tällaista riitelyä. Turha syyttää Venäjän tai USA:n trolleja, ihan itse luotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Saako tuossa tilanteessa sanoa että ihanaa, onnea, minäkin olen paksuna?
Tietenkin! Mikäs sen ihanampaa kuin odottaa vauvoja yhtä aikaa ystävänsä kanssa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinkuin artikkelissa kirjoitettiin, tästä on tulossa normi ja hyvä niin.
Tunnistin myös itseni tuosta artikkelista. Vapaus on velana olemisessa parasta. Itse olen parisuhteessa, mutta lapsia ei haluta. Haluamme vapauden tulla ja mennä miten yhdessä haluamme. Ihanan rauhallista ja mukavaa elämää.
Mistä voisitkaan tietää, millaista elämä oman lapsen kanssa on, kun olet velat. Ihan köpsä finanssialan termi, onkohan äärifeministeillä ollut näppinsä pelissä!?
Vela-termille on esitetty monta muutakin vaihtoehtoa historian aikana, esim:
- lapsivapaa
- aikuisorientoitunut
- aikuiskeskeinen
Jos keksit paremman, kerrohan ihmeessä! 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaakin harkita. Jos haluut alkaa pissiin housuun alle 3kymppisenä, lapsenteko nuorellaiällä suositus. Nää on juttuja, joista ei puhuta tai kuitataan kylläse siitä ja hanki tenoja. Synnytyksestä jää aina vaurioita jotka pitää naisen vaan sietää, esim.kaikenlaisen hyppelyliikunnan, juoksun, aivastelun voit unohtaa. Ei palaudu kymmenen vuodenjälkeenkään ne vauriot
Tämä. Yksi ystäväni iloitsi ettei hänelle jäänyt mitään vaivoja synnytyksistä (2), niin helppoja olivat ja ennalleen palautui kaikki. Parin vuoden päästä selvisi ettei hän voi hyppiä enää trampoliinilla kusematta housuun.
Jäin miettimään että mikä sitten on sitä huonoa palautumista..
Iän myötä virtsankarkailu lisääntyy myös synny
"Pidätkö sä itse normaalina että viiskymppiseltä naiselta lirahtelee, missään tilanteessa? Mä en pitäisi. "
Tästä huomaa miten vieraantuneita nuoriso on elämästä. Virtsankarkailu on ikävä mutta normaali vaiva, kun ikää tulee lisää.
Nyt luulet ja koet olevasi kuolematon, mutta se on harhaa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Ei ole, se on kurjaa ja sisällötöntä ilman lapsia.
Elämä ilman merkitystä.
Kiitos.
T:Tahtomattaan lapseton
Vierailija kirjoitti:
Itse en tuo vapaaehtoista lapsettomuuttani aktiivisesti esiin. Ainoastaan, jos joku utelee aiheesta, vastaan, ettei lapsia ole, koska en niitä halua. En selittele mitenkään.
Tästä johtuen minua ei kukaan ole aiheen tiimoilta ahdistellut, eikä veluuttani arvostellut. Tilanne olisi varmaan eri, jos pitäisin meteliä elämäntavastani. Kyllä itsekin saatan näpäyttää ihmiselle, joka valittaa lapsiperhe-elämän raskautta/yrittää myydä sitä minulle ainoana tai parhaana tapana elää. Jokainen tekee omat valintansa, eikä sen pitäisi kenenkään takapuolta hiertää, jos toinen on päätynyt erilaisiin ratkaisuihin kuin itse, muttei omia arvoja ja valintoja ole tarpeen myöskään tuoda esiin muuten kuin kysyttäessä ja jos niin päätyy tekemään, on oltava valmis ottamaan vastaan kritiikkiä.
Toiset silti saavat sitä arvostelua ja kyseenalaistusta, vaikka ei pitäisi meteliä elämäntavastaan. Eikä tuo ole valinta sen enempää kuin muutkaan asiat mitä tarvitsee tuoda esiin tai piilotella, eikä sellainen asia jota kenenkään tulisi kritisoida. Se on ikävää kun kysyttäessä ilmoittaa että ei ole lapsia ja kun tivataan miksi ei niin kertoo että koska ei halua ja juttu jatkuu ja jatkuu... Se ei vain kaikille riitä ja kelpaa vastaukseksi ja siksi tulee ikäviä tilanteita kun monista tuntuu että joutuu perustelemaan itseään muille. Vaikka ei toki tarvitsisi. Harvempi tuntuu tuovan aihetta itse esiin saati hehkuttavan sitä missään oikeassa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä miksi lapsettomille pitäisi jakaa ilmaista rahaa. Lapsia tarvitaan tulevaisuuden kantajiksi, joten on perusteltua helpottaa lapsiperheiden taloudellisia edellytyksiä.
Kyse on tasa-arvosta. Ihmisiä ei pidä erotella esim. ihonvärin tai lapsiluvun perusteella ja antaa rangaistuksena vähemmän tukia, jos kuulut vaikka seksuaalivähemmistöön tai velavähemmistöön. Sellainen toiminta on väärin. Kaikille kuuluu samat oikeudet taustaan katsomatta.
Lapset ovat vapaaehtoinen valinta. Ei rangaistus tai uhriasema, vaan itse valittu ratkaisu. Siksi vanhempien pitää itse kantaa vastuuta lasten taloudellisista kustannuksista, koska se on heidän valintansa. Ei muiden. On kummallinen ajatus, ja hyvin itsekästä myös, että ensin hankitaan lapset ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä että kukahan nämä maksaa. Onko tämä aikuismaista toimintaa?
Missä vastuu? Miksi muiden ihmisten valinnat käännetään velojen niskaan? Miksei vanhemmat tue keskenään toisiaan, vaan siihen pitää vetää velat mukaan? Velojen rahat kyllä kelpaa, vaikka velat saavat haukkuja monelta suunnalta. Tämä osoittaa sen kuinka vähän Suomessa ymmärretään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joku sitten puhui että lapsettomana minulla voisi olla enemmän rahaa jne."
Totta et lapsettomana voisi olla enemmän rahaa. Mut juurikin se, kun en ikinä vaihtaisi lapsiani miljardeihinkaan. Eli sikäli tuo myöhässä oleva mainospuhe ei vakuuta.
Tietenkin jos olisin tahattomasti lapseton voisin iloitakin siitä rahasta, eli varmaan sitten matkusteltais nykyistä enemmän, ostettais hulppeampi koti, upeita lomahuviloita ym. En epäile ettenkö keksisi ihanaa materialististakin sisältöä elämääni, jos lapsia ei olisi.
Silti väitän, että kaikki velat eivät ole rahanahneita, vaan kyllä monet heistäkin saavat sisältöänsä syvällisemmistäkin asioista.
Ihmiset ollaan erilaisia, eikä ainoa jakolinja mene siinä, onko lapsia vai ei.
Mä en oikeen ymmärrä näitä vertauksia.
Jos mun lapsi ei olisi koskaan syntynyt, niin en häntä tietenkään
Tässä ehkä pyritään kuvaamaan sitä, että lapsiaan rahaa enemmän rakastavalle lapset ovat arvokkaampi asia kuin mikään määrä rahaa. Eli jos ihmisellä olisi mahdollisuus valita joko lapset tai ökytalo, hän valitsisi lapset. Ökytaloissa kaikki ovat vähintäänkin käyneet, eli ehkä pyrkimys oli havainnollistaa, että kyseiselle äidille ne omat lapset ovat eri tärkeysluokassa kuin hieno asunto. Sinänsä ihan helppo ymmärtää tämä vertailu. Tietenkään kaikkien ei tarvitse valita, vaan voi olla sekä lapset että se ökyilyasunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Saako tuossa tilanteessa sanoa että ihanaa, onnea, minäkin olen paksuna?
Tietenkin! Mikäs sen ihanampaa kuin odottaa vauvoja yhtä aikaa ystävänsä kanssa <3
Tietenkin pitää lisätä, että minulle voi tulla kaksoset! Kaksi kun on enemmän kuin yksi.
Vierailija kirjoitti:
Tästä huomaa miten vieraantuneita nuoriso on elämästä. Virtsankarkailu on ikävä mutta normaali vaiva, kun ikää tulee lisää.
Se ei poista tosiasiaa että synnyttämiset lisäävät tätä riskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaakin harkita. Jos haluut alkaa pissiin housuun alle 3kymppisenä, lapsenteko nuorellaiällä suositus. Nää on juttuja, joista ei puhuta tai kuitataan kylläse siitä ja hanki tenoja. Synnytyksestä jää aina vaurioita jotka pitää naisen vaan sietää, esim.kaikenlaisen hyppelyliikunnan, juoksun, aivastelun voit unohtaa. Ei palaudu kymmenen vuodenjälkeenkään ne vauriot
Tämä. Yksi ystäväni iloitsi ettei hänelle jäänyt mitään vaivoja synnytyksistä (2), niin helppoja olivat ja ennalleen palautui kaikki. Parin vuoden päästä selvisi ettei hän voi hyppiä enää trampoliinilla kusematta housuun.
Jäin miettimään että mikä sitten on sitä huonoa palautumista..
Luultavasti synnyttämättömilläkin ylipainoisilla, istuma-asennossa liikaa viihtyvillä naisilla alkaa lirahdella jo kolmissakymmenissä. Liiikunta on a ja o, ja paino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta minä ainakin tunnen empatiaa synnytysvaurioita saaneita ystäviäni kohtaan
Synnytysvaurioista vaietaan, vaikka ongelma koskettaa todella monia. Miksi? Kuka hyötyy että naiset eivät saa tietää totuutta?
Ehkei ongelma ole ihan niin suuri kuin mediahaloosta voisi päätellä. Itselläni ei ole mitään terveyshaittoja jäänyt synnytyksistä, eikä myöskään kavereilleni. Elimistö sopeutuu muutoksiin ja vaikka kaikki mammat eivät tosiaan näytä Elizabeth Hurleyltä 60-vuotiaina, eipä näytä lapsettomatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle äitiyden kokeminen ei ole tärkeämpi, kuin varmistaminen, ettei omaan lapseeni koskaan satu. "
Tarkoittaako tämä, että kirjoittaja tajuaa että olisi väkivaltainen äiti ja siksi ei halua lapsia. Kunnioitusta tästä! t. neljän lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Saako tuossa tilanteessa sanoa että ihanaa, onnea, minäkin olen paksuna?
Tietenkin! Mikäs sen ihanampaa kuin odottaa vauvoja yhtä aikaa ystävänsä kanssa <3
Mutta ei siis saa sanoa ettei aio itse hankkia lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta minä ainakin tunnen empatiaa synnytysvaurioita saaneita ystäviäni kohtaan
Synnytysvaurioista vaietaan, vaikka ongelma koskettaa todella monia. Miksi? Kuka hyötyy että naiset eivät saa tietää totuutta?
Ehkei ongelma ole ihan niin suuri kuin mediahaloosta voisi päätellä. Itselläni ei ole mitään terveyshaittoja jäänyt synnytyksistä, eikä myöskään kavereilleni. Elimistö sopeutuu muutoksiin ja vaikka kaikki mammat eivät tosiaan näytä Elizabeth Hurleyltä 60-vuotiaina, eipä näytä lapsettomatkaan.
Ai. Mun lähipiirissä synnytysvaurioita on jonkin verran. Yksi paskoo edelleen enemmän tai vähemmän housuunsa vuosi synnytyksen jälkeen, kun lapsi syntyi virheasennossa ja äiti repesi pahasti peräreikään asti. Ei kuulemma palaudu täysin koskaan.
Toisella leikataan pian toista kertaa paha vatsalihasten erkauma, kun ei pysty liikkumaan entiseen malliin eikä nostamaan mitään painavaa.
Kolmas tosiaan kuseskelee housuunsa hyppiessään.
Kaikki kolme, usko tai älä, ovat olleet himourheilijoita ennen synnytystä, ja liikkuneet niin paljon kuin olosuhteet sallivat myös sen jälkeen.
"Pidätkö sä itse normaalina että viiskymppiseltä naiselta lirahtelee, missään tilanteessa? Mä en pitäisi. "
Tästä huomaa miten vieraantuneita nuoriso on elämästä. Virtsankarkailu on ikävä mutta normaali vaiva, kun ikää tulee lisää.
Nyt luulet ja koet olevasi kuolematon, mutta se on harhaa vain."
Hmmm... mä kysyin tätä koska olen itse 61v eikä todellakaan lirahtele missään vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei siis saa sanoa ettei aio itse hankkia lapsia?
Tämä tulee rivien välistä koko ajan läpi, eli velaus on asia jota pitäisi salailla ja vaieta siitä. Mutta raskaudesta ei tarvitse vaieta koska se on hyväksyttävämpi vaihtoehto. Näin siis joidenkin mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä miljoona kertaa helpompaa ilman lapsia.
Mutta myös paljon tylsempää. 35-vuotiaaksi asti luulin etten halua lapsia. Nyt minulla on 12-vuotias poika ja olen ihan älyttömän onnellinen että hänet sain. Olen huomannut että nykypäivänä monet haluavat elää vain itselle, luoda uraa kivassa työpaikassa ilman mitään vastuita ja velvollisuuksia muita kuin itseään kohtaan. Materia, matkustelu ja harrastukset ovat perhettä tärkeämpiä.
Mä en oikeen ymmärrä näitä vertauksia.
Jos mun lapsi ei olisi koskaan syntynyt, niin en häntä tietenkään osaisi myöskään kaivata. Siksi nää on jotenkin ihan hölmöjä nää "en vaihtaisi lastani rahaan".
Ei nuo vertaudu mitenkään keskenään, että joku ihminen ei koskaan olisi olemassa vs. hänet vaihdettaisiin rahaan?
Mulla siis on lapsi ja ymmärrän hyvin, että tässä asiassa voi valita vain toisen tien ja silloin toinen ovista sulkeutuu takana, emmekä saa koskaan tietää, mitä elämä sillä toisella tiellä olisi ollut.
Yhden mama