Lue keskustelun säännöt.
IS: Näin vapaaehtoisesti lapsettomat hehkuttavat elämäänsä: Voi luojan kiitos
30.09.2025 |
Väitöskirjan mukaan muut suostuttelevat vapaaehtoisesti lapsetonta muuttamaan näkemystään. Hänet myös kyseenalaistetaan, mikä saa vaikenemaan tai kehittämään oman tilannekohtaisen puhumisen strategian.
Välillä mä tuon sitä omaa lapsettomuutta esiin. Jos ei jaksa vaivautua mihinkään väittelyihin, niin sitten on vaan hiljaa, mutta kyllä se lapsellisuus ja lapsettomuus päivittäin vähän nousee esille. Milloin joku on saanut just esikoisensa ja milloin joku on tullut toista kertaa raskaaksi. Onhan se ajankohtainen aihe mun ikäluokan kanssa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009261066.html
Ajatella jos tuo olisi toisinpäin että vanhemmat joutuisi miettimään uskaltaako kertoa uuden lapsen syntymästä kellekään. Ei olisi reilua kellekään. Miksi ei annettaisi ihmisten vain olla sitä mitä on, olipa kyseessä vela tai ei.
Kommentit (1684)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nyt kun lapset on nuoria aikuisia niin on taas vapautta liikaakin. Välillä pitää oikein miettiä, et mitä sitä tekisi ajalla :D Itse olen kyllä harrastanut sekä punttisalia että kuoroa heti kun vauvat söi kiinteitä eli n. 6kk ->. Ei ollut hankala juttu miehelle, olla lastensa kanssa tunti pari, täysin normaalia."
Muista kuitenkin, että virallisen velatotuuden mukaan sinä et kuitenkaan ole Koskaan Enää Vapaa, vaan elämäsi on hautaan saakka täynnä lasten aiheuttamia huolia. :D Oikeastaan se oma aikasikin on harhaa ja vaihetta, sen vela tietää. Olet vuosikymmenien väsyttämä kehäraakki, joka ei koskaan palaudu. :D :D
Virallinen velatotuus: jos on lapsia, ei ole Koskaan Enää Vapaa. Ja jatkoa, ettäs tiedät: oma aikasikin on vain harhaa ja valetta! Tämä tekstihän on kuin jostain woodoo-hommasta, elle
Juu, en tajunnut. Hyvin näpäytetty. Teksti sinällään on tosin just kuin velan aivoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nyt kun lapset on nuoria aikuisia niin on taas vapautta liikaakin. Välillä pitää oikein miettiä, et mitä sitä tekisi ajalla :D Itse olen kyllä harrastanut sekä punttisalia että kuoroa heti kun vauvat söi kiinteitä eli n. 6kk ->. Ei ollut hankala juttu miehelle, olla lastensa kanssa tunti pari, täysin normaalia."
Muista kuitenkin, että virallisen velatotuuden mukaan sinä et kuitenkaan ole Koskaan Enää Vapaa, vaan elämäsi on hautaan saakka täynnä lasten aiheuttamia huolia. :D Oikeastaan se oma aikasikin on harhaa ja vaihetta, sen vela tietää. Olet vuosikymmenien väsyttämä kehäraakki, joka ei koskaan palaudu. :D :D
Virallinen velatotuus: jos on lapsia, ei ole Koskaan Enää Vapaa. Ja jatkoa, ettäs tiedät: oma aikasikin on vain harhaa ja valetta! Tä
Veloja pilkkaavan ihmisen mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Puhumattakaan siitä, millaista vahinkoa tällainen aiheuttaa sille lapselle. Siitä lähtee erittäin helposti niin pitkä traumakierre, että se saattaa pahimmillaan jatkua sukupolvelta toiselle. Itse en uskaltaisi laittaa tällaista lumipalloefektiä liikkeelle, joten olen ihan tietoisesti päättänyt pysyä lapsettomana - ja koirattomana. Minusta on hyötä maapallolle jollain muulla tavalla kuin ihmiskunnan jatkuvuuden ylläpitäjänä."
Olet äärimmäisen viisas kun tiedostat, että lapsi tai koira ei olisi sinulle viisas "valinta"!
Mutta oletko vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki ihmiset ajattelevat ja kokevat kuin sinä? Juttu lähti siitä, miten velan on usein vaikea ymmärtää vanhemman rakkautta lapseen. Siis kyse ei ole sinusta tai velojen rakkauden puutteesta, vaan sen lapsia haluavan ihmisen rakkaudesta lapsiin. Miksi se on vaikea ymmärtää tai myöntää?
Vai o
Tässä ketjussa on puhuttu todella rumasti, kumminkin päin. Erityisesti äitinä häpeän äiti-ihmisten hirveitä juttuja. Tosin uskon, että osa on mt-ongelmaisten tai pietarin ym trolleja ja provoja, mutta varmasti joukossa on myös inhottavia aitoja ihmisiä, jotka ajattelevat rumasti muista.
Mutta ei kaikki velatkaan täällä ole kauniisti puhuneet, vaan hyvin rumasti puhuttu porsimisesta ja haukuttu itsekkäiksi.
Voitaisko olla kunnolla, ihan kaikki?
"Minulle äitiyden kokeminen ei ole tärkeämpi, kuin varmistaminen, ettei omaan lapseeni koskaan satu. "
Nyt olen kahden vaiheilla. Oliko tämä kaunis rakkaudentunnustus, vai äitien syyllistämistä ja tuomitsemista? Haluan uskoa ensimmäiseen <3
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo se, että näkee, mitä maailmalle on tapahtumassa on ihan normaali ja hyväksyttävä syy jättää lisääntymättä. Meitä on kuitenkin miljardi liikaa, ja joillekin lapsille ei enää riitä ruokaa eikä sotien keskellä rakkauttakaan.
Toivottavasti jokainen nainen saisi itse päättää lisääntymisestään. Ei se lapsen tekeminen tee heitä paremmiksi naisiksi eikä huonommiksikaan. Sukupuolivietti on hyvin voimakas vietti, samoin halu jatkaa sukuaan, mutta onneksi nyt on monissa maissa mahdollisuus myös ehkäisyyn. Aikoinaan oli tärkeää tehdä lisää lapsia, että saadaan sotilaita lisää, kun tapellaan naapurimaan kanssa. Joissain paikoissa niin on vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Saako tuossa tilanteessa sanoa että ihanaa, onnea, minäkin olen paksuna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen jolla ei ole lapsia, ei kuuluisi saada eläkettä ollenkaan. Ei tämä ponzihuijaus muuten toimi.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen jolla ei ole lapsia, ei kuuluisi saada eläkettä ollenkaan. Ei tämä ponzihuijaus muuten toimi.
Käy, kunhan emme sitten joudu kenenkään eläkkeitä maksamaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen jolla ei ole lapsia, ei kuuluisi saada eläkettä ollenkaan. Ei tämä ponzihuijaus muuten toimi.
Käy, kunhan emme sitten joudu kenenkään eläkkeitä maksamaankaan.
Olisi oikeudenmukaista että vastuu vanhemmuuden kustannuksista siirtyisi enemmän takaisin vanhemmille jolle se kuuluukin, eikä se olisi velojen tehtävänä.
Vierailija kirjoitti:
"Joku sitten puhui että lapsettomana minulla voisi olla enemmän rahaa jne."
Totta et lapsettomana voisi olla enemmän rahaa. Mut juurikin se, kun en ikinä vaihtaisi lapsiani miljardeihinkaan. Eli sikäli tuo myöhässä oleva mainospuhe ei vakuuta.
Tietenkin jos olisin tahattomasti lapseton voisin iloitakin siitä rahasta, eli varmaan sitten matkusteltais nykyistä enemmän, ostettais hulppeampi koti, upeita lomahuviloita ym. En epäile ettenkö keksisi ihanaa materialististakin sisältöä elämääni, jos lapsia ei olisi.
Silti väitän, että kaikki velat eivät ole rahanahneita, vaan kyllä monet heistäkin saavat sisältöänsä syvällisemmistäkin asioista.
Ihmiset ollaan erilaisia, eikä ainoa jakolinja mene siinä, onko lapsia vai ei.
Näissä "en vaihtaisi lastani" esimerkeissä on se vialla, että siinä verrataan jo olemassaolevaa ihmistä. Totta kai se tuntuu siltä että jotain otetaan pois. Se on aivan eri asia kuin se, että jos yhtään uutta ihmistä ei ole vielä luotu ja raha olisi otettu siinä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt työttömänä äitinä suren lapseni puolesta. En pysty tarjoamaan kaikkea hänelle. Pelkään että hän joutuu kiusatuksi esim.vaatteiden takia.
Haen joka päivä töitä. Tilanne on nyt paha.
Lapsettomalla ei tällaista murhetta. Lapsi tuo myös iloa, mutta suuren surun ja syyllisyyden tunteet jos en pysty kunnolla elättämään.
Vierailija kirjoitti:
Nyt työttömänä äitinä suren lapseni puolesta. En pysty tarjoamaan kaikkea hänelle. Pelkään että hän joutuu kiusatuksi esim.vaatteiden takia.
Haen joka päivä töitä. Tilanne on nyt paha.
Lapsettomalla ei tällaista murhetta. Lapsi tuo myös iloa, mutta suuren surun ja syyllisyyden tunteet jos en pysty kunnolla elättämään.
Mistä sinä tiedät lapsettoman murheet, tekeekö lapsettoman murheista vähäiset sen takia ettei ole lapsia joista murehtia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Puhumattakaan siitä, millaista vahinkoa tällainen aiheuttaa sille lapselle. Siitä lähtee erittäin helposti niin pitkä traumakierre, että se saattaa pahimmillaan jatkua sukupolvelta toiselle. Itse en uskaltaisi laittaa tällaista lumipalloefektiä liikkeelle, joten olen ihan tietoisesti päättänyt pysyä lapsettomana - ja koirattomana. Minusta on hyötä maapallolle jollain muulla tavalla kuin ihmiskunnan jatkuvuuden ylläpitäjänä."
Olet äärimmäisen viisas kun tiedostat, että lapsi tai koira ei olisi sinulle viisas "valinta"!
Mutta oletko vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki ihmiset ajattelevat ja kokevat kuin sinä? Juttu lähti siitä, miten velan on usein vaikea ymmärtää vanhemman rakkautta lapseen. Siis kyse ei ole sinusta tai velojen rakkauden puutteesta, vaan sen lapsia haluavan ihmisen rakkaudesta lapsiin. Miksi se on vaikea ymmärtää tai myöntää?
Vai o
Sulla on suuri empatiakyky, jossa on myös järjen ääntä. Se on kyllä totta, että ihmiset on tekemässä maailmasta elinkelvottoman lämmittämällä ilmastoo. Sen takia on kyllä ihan järkivalinta vähentää lisääntymistä.
Ja samaan aikaan myös elämä on aina ollu kamalaa ja vaikeaa. Sata vuotta sitten piti synnyttää 8 mukulaa että edes joku selviäis hengissä ja auttais raatamaan heinäpellolla hengen pitimiksi. Siitä on päästy eteenpäin, ja nyt eksistentiaaliset uhat on toisenlaiset.
t. Perheellinen
En oikein ymmärrä miksi pitäisi ylipäätään valittaa elämäntyylistä kenenkään,jos on sen itse valinnut? Olen yli 50v ollut läheinen ystävä henkilön kanssa,jolla ei ole lapsia ja itselläni on jo nykyisin aikuisia kolme. Ei me käytetä aikaamme ystävän kanssa lapsikysymykseen,vaan yhteisiin harrastuksiin. Hän on kuitenkin rakas lapsilleni ja tervetullut juhliimme. En ylipäätään allekirjoita koko valittamisen kulttuuria.Varmasti olin välillä väsynyt,kun nuorimmalla koliikki,mutta ei se kauaa kestänyt ja silloinen puoliso hoiti myös.Ja kyllä vuosia riittää myös muuhun elämään perheelliselläkin,olen matkustellut ja harrastanut riittävästi ja on ollut hyviä vuosia,josko välillä haastaviakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kuinka lapsettomat alkavat selittää jotain kakkavaippojen vaihtamisesta :D
Ettehän te tiedä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Meillä on lasten kanssa nukuttu aina oikein mainiosti ja vaipanvaihtoon menee noin 5 minuuttia. On kyllä kamalaa tämä elämä! :)
Aika moni lapseton on ollut lapsenvahtina pitkiä aikoja, ja osa on jopa töissä päiväkodissa ja löytyy vaka-alan tutkinto. Tai on ala-aste/yläasteopettaja. Eli kyllä tietoa ja kokemusta löytyy mitä se kakkavaippojen kääntäminen ja niskapaskat tarkoittaa. Tai mitä teinien uhittelu tarkoittaa.
Kuinkakohan moni on selvinnyt elämässään yhtä pitkään samoin kuin mä, 61-vuotiaaksi mennessä en ole vaihtanut ensimmäistäkään vaippaa, oisinkohan pari kolme kertaa pitänyt vauvaa sylissä. Eivät vaan ole kuuluneet mun elämään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joku sitten puhui että lapsettomana minulla voisi olla enemmän rahaa jne."
Totta et lapsettomana voisi olla enemmän rahaa. Mut juurikin se, kun en ikinä vaihtaisi lapsiani miljardeihinkaan. Eli sikäli tuo myöhässä oleva mainospuhe ei vakuuta.
Tietenkin jos olisin tahattomasti lapseton voisin iloitakin siitä rahasta, eli varmaan sitten matkusteltais nykyistä enemmän, ostettais hulppeampi koti, upeita lomahuviloita ym. En epäile ettenkö keksisi ihanaa materialististakin sisältöä elämääni, jos lapsia ei olisi.
Silti väitän, että kaikki velat eivät ole rahanahneita, vaan kyllä monet heistäkin saavat sisältöänsä syvällisemmistäkin asioista.
Ihmiset ollaan erilaisia, eikä ainoa jakolinja mene siinä, onko lapsia vai ei.
Näissä "en vaihtaisi lastani" esimerkeissä on se vialla, että siinä verrataan jo olemassaolevaa ihmistä. Totta kai se
Minä olen aina halunnut lapsia. Jos olisi ollut vino pino rahaa ja luvattu et saan sen mutta sitten en lapsia, niin en olisi ottanut.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on itsekästä tyhmyyttä ja lapsia hankkineiden kustannuksella elämistä.
Tässäpä väite. Oikein mietin tässä että milläs tavalla mä nyt elän lapsia hankkineiden kustannuksella... en ole työelämässä, enkä eläkkeellä, en saa latiakaan mitään tukia. No joo voihan sen ajatella niin että elän omien vanhempieni kustannuksella kun heidän perinnöillään tässä elelen mutta ei liene keneltäkään muulta lapselliselta pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, tuota lapsettoman kommentteja. Jos joku hänen lähipiiristään saa lapsen, niin minkä helevetin takia hänen tuollaisessa tilanteessa pitäisi nostaa esille sen, että hänhän on sitten muuten vapaaehtoisesti lapseton?! Eikö hän voisi olla vain onnellinen toisen puolesta?!
Jos meidän lähipiirissä joku saa lapsen, niin en minäkään nosta esille, että me ei lapsia enää hankita, koska niitä on jo kolme ja ollaan yli viisikymppisiä.
Siis mietin ihan samaa! Eikö voi vaan sanoa: Oi ihanaa, onnea!!
Voi ja varmasti useimmat velat niin tekeekin, ainakin kunnes muu porukka ympärillä kääntää katseen siihen velaan ja alkaa utelemaan että koskas sitten on sinun vuorosi saada niitä lapsia?!
En tiedä kuinka yleistä on nykyisin tuo lapsen tekemisestä jankuttaminen mutta aikanaan kuulin sitä ihan riittävästi. Itse tiesin jo pienenä tyttönä että lapsia ei tule koska se ei ole minulle mahdollista lääketieteellisesti. Aikani jaksoin kuunnella kunnes sitten ilmoitin kyselijöille ja tuputtajille asiat kuten ne ovat, en jaksanut enää kuunnella. En edes tiedä olenko varsinainen vela vai mikä olen mutta asian kanssa en ole voivotellut eikä koskaan ole tullut mitään vauvakuumetta että minulta puuttuu jotain. Adoptiokaan ei ole käynyt mielessä.
Eiköhän se ole jokaisen oma asia haluaako lapsia vai ei, eikä se kuulu muille. Jokainen valitsee itselleen parhaan tavan. Miksi tämä on ongelma suuntaan tai toiseen?