Toinen avioero edessä ja olen kateellinen kavereiden pitkistä liitoista
Ensimmäinen miehen kanssa olin 20 vuotta ja nyt toisen aviomiehen kanssa ero tulossa, kuusi vuotta ollaan oltu yhdess.
Moni kavereistani, olen siis 47- vuotias, on vielä onnellisesti naimisissa ensimmäisessä liitossaan.
Ahdistaa ja hävettää tämä ero muutenkin ja nyt tunnen vielä kateutta pitkistä liitoista.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on vielä onnellisesti naimisissa ensimmäisessä liitossaan. Kuinka monen ihmisen elämä on oikeasti kuin satuja?
Höpöppöö, kuolevat tylsyyteen ja muistuttavat itseään päivittäin "tahdon", tahdoin tätä aikoinaan. Monet nukkuvat eri huoneissa. Someen päivitetään opivin väliajoin lällynlää yhdessä ihanaa kuvia.
En kiinnosta yhtään. Vanheta saa ja voi hyvin itsekseenkin.
Tuo nukkuminen eri huoneissahan on hyvä asia vaan? Yleisemmin jompi kumpi kuorsaa ja saattaa olla muutenkin erilaiset rytmit. Avioliitot olisi paljon onnellisempia, jos ihmiset suostuisivat suurimman osan ajasta nukkumaan erillään, näin he nukkuvat paremmin ja suhde toimii paremmin
Riippuu ihan ihmisestä. Jotkut eivät saa nukuttua ollenkaan, jos toinen ei ole vierellä. Tiedän tällaisia pariskuntia.
Mistä sie tiijät, että ne on niiin onnellisia, et tiiä kulissien takse. Muuten ihmiselle on kolme ns suurempaa rakkautta. Ei lasketa pikasuhteita ja ns yhdenyön juttuja: eli- Kolme suurta rakkautta- Nuoruuden huuma-kuuma. Sitten se ruuhkavuosien lastentekosuhde jne. Ja kuule lopulta sitten se kolmas joka on vanhuudeniänsulostuttaja.
Johan noi julkkiksetkin koko ajan eroaa. Ei mitään hävettävää- saat vaan syövön kipuilusta. Noita menee ja tulee. Jos just nyt sattuu sun piirissä olemaan joku eri syistään pitkässä roikkuva pari, niin siihenkin voi olla monia syitä ja heillä voi olla sala avoin-vapaasuhdekin. Joku omaisuus vaan enää yhdistää, toveruus, tuttuus,kaveruus, tottomus, lapset jne.
Pää pystyyn nyt! Joohan.
Muuten- se kuumuus loppuu tutkitustikin laskettuna siinä 3v paikkeilla. Sitten ero tai suhde muuttuu Rakastamiseksi.
Myös eräs kriisin paikka tulee 7 vuoden kohdalla, silloin usein erotaan.
Älä sure, hyvää " syssyä" sulle. Kyll se siitä.
Vierailija kirjoitti:
on vielä onnellisesti naimisissa ensimmäisessä liitossaan. Kuinka monen ihmisen elämä on oikeasti kuin satuja?
moni on enää kulissiliitto kun vuosia on tullut tarpeeksi mittariin
Yleensä kilttimiehen valinneet tuttavani ovat pitkissä suhteissa, ja ne jänniksiin kallellaan olevat naiset pomppivat suhteesta suhteeseen, ja lopulta kiroavat kaikki miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden avioeron vielä jotenkin ymmärtää, mutta toisen kohdalla on jo syytä katsoa itsekin peiliin.
Mun entisellä aviomiehellä on takana kolme avioeroa, mä olen vaimo nro 3. Erosta on reilu kaksi vuotta ja mies on kihloissa uuden kanssa. Mä parantelen ikävän avioeron jälkeen haavojani eikä ole mitään mielenkiintoa parisuhteeseen.
Tuo kertomasi vahvistaa hyvin pointtini.
Eihän nykypäivänä parisuhteet kestä
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kilttimiehen valinneet tuttavani ovat pitkissä suhteissa, ja ne jänniksiin kallellaan olevat naiset pomppivat suhteesta suhteeseen, ja lopulta kiroavat kaikki miehet.
Totta. Meidänkin suvussa ne kymmeniä vuosia kestäneet liitot on aina ollu sellaisia, joissa mies on ollut tosi kiltti. Aina valmis auttamaan vaimoaan ja lapsiaan.
Parisuhteissa on kuitenkin se, että sä et voi vaikuttaa kuin 50% siihen suhteeseen. Olet selkeesti ihan hyviä tyyppejä valinnut, kun noinkin kauan olet ollut suhteessa.
Vaikka itse kuinka sitoutuisit, nin ei kaikki ole susta kiinni. Jotenkin pidän outona, että häpeä ja epäonnistuminen ovat päälimmäisiä tunteita erotessa.
Oma parisuhte on kestänyt sen 32 vuotta ja kaikenlaista se onkin sisällään pitänyt. Hyvässä ja pahassa on yhdessä taaperrettu. Pari vaikeampaa vaihetta ollut ja moni olisi eronnutkin silloin. Me vaan kumpikin ollaan laiskoja ja tuumattu omilla tahoillamme, ettei se vaihtamalla parane. Eikä yksinkään ole kiva olla, että mennään samalla loppuvastuksella sitten. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on vielä onnellisesti naimisissa ensimmäisessä liitossaan. Kuinka monen ihmisen elämä on oikeasti kuin satuja?
Höpöppöö, kuolevat tylsyyteen ja muistuttavat itseään päivittäin "tahdon", tahdoin tätä aikoinaan. Monet nukkuvat eri huoneissa. Someen päivitetään opivin väliajoin lällynlää yhdessä ihanaa kuvia.
En kiinnosta yhtään. Vanheta saa ja voi hyvin itsekseenkin.
Tuo nukkuminen eri huoneissahan on hyvä asia vaan? Yleisemmin jompi kumpi kuorsaa ja saattaa olla muutenkin erilaiset rytmit. Avioliitot olisi paljon onnellisempia, jos ihmiset suostuisivat suurimman osan ajasta nukkumaan erillään, näin he nukkuvat paremmin ja suhde toimii paremmin
Riippuu ihan ihmisestä. Jotkut eivät saa nukuttua ollenkaan, j
Mun on tuota vaikea uskoa. Se ottaa viikon tottua yksin nukkumiseen ja sitten nukkuukin parhaat unet ikinä. Meinaatko, että esim lesket tai eronneet eivät enää nuku tai vuokraavat uniseuraa?
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteissa on kuitenkin se, että sä et voi vaikuttaa kuin 50% siihen suhteeseen. Olet selkeesti ihan hyviä tyyppejä valinnut, kun noinkin kauan olet ollut suhteessa.
Vaikka itse kuinka sitoutuisit, nin ei kaikki ole susta kiinni. Jotenkin pidän outona, että häpeä ja epäonnistuminen ovat päälimmäisiä tunteita erotessa.
Oma parisuhte on kestänyt sen 32 vuotta ja kaikenlaista se onkin sisällään pitänyt. Hyvässä ja pahassa on yhdessä taaperrettu. Pari vaikeampaa vaihetta ollut ja moni olisi eronnutkin silloin. Me vaan kumpikin ollaan laiskoja ja tuumattu omilla tahoillamme, ettei se vaihtamalla parane. Eikä yksinkään ole kiva olla, että mennään samalla loppuvastuksella sitten. ;)
Tapailuvaiheessa pitäisi selvittää, mikä se toinen on miehiään tai naisiaan. Itse ainakin kysyn aina tapaillessa jo melko alussa, että mitä toinen ajattelee erosta. Itse kerron, että harkitsen eroa vain pettämistilanteissa. Muuten se ei ole itselle edes vaihtoehto. Jos toinen on samaa mieltä kanssani, niin voin silloin jatkaa tapailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei voi tietää, millaisia toisten liitot oikeasti ovat.
Ja kaikki eivät muuten ole ekalla kierroksella, vaikka niin luulisi. Mulla on taustalla parikymppisenä solmittu avioliitto, joka päättyi jo parin vuoden kohdalla miehen lähtiessä toisen naisen matkaan. Erosta tietämättömät ihmiset luulevat nykyistä liittoani ekaksi. Meillä on siis ihan ehjä ydinperhe nykyisen miehen kanssa ja yhteinen lapsi, nuoruuden liitostani ei ole lapsia.
Pää pystyyn, on muitakin eronneita kuin sinä. :)
Olin alaikäisenä vähän alle neljä vuotta naimissa olevan kanssa rakkaussuhteessa (salasuhde) ja se on ollut tähän asti paras ja onnellisin suhde ja lähentelen kohta viittäkymppiä. Kaikki muut ovat olleet jotenkin onnettomia tavalla tai toisella.
Voi olla että olen väärässäkin, mutta tuo kuulostaa siltä, että et ole onnellinen tasaveroisessa suhteessa vaan tarvitset erityisaseman jossa sinua ihaillaan jonkun toisen (vaimon) kustannuksella. Suhde ei voinut kestää kun se mikä sinusta teki erityisen (alaikäisyys) on mennyttä. Oletko varma ettet ole narsisti? Narsisti ei löydä onnellista suhdetta, koska hän saa elämänvoimansa siitä, että joku on häntä huonompi. Usein se huonompi on narsistin oma puoliso (jolloin suhde ei voi olla onnellinen), paitsi jos se on vaikka kumppanin puoliso (narsisti kokee suhteen onnelliseksi kun huonot ihmiset ovat suhteen ulkopuolella). Narsisti ei myöskään rakasta toista ihmistä vaan sitä, että häntä rakastetaan/ihaillaan, ja kuka ihailisi enemmän kuin omaan puolisoonsa ja elämäänsä kyllästynyt mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on vielä onnellisesti naimisissa ensimmäisessä liitossaan. Kuinka monen ihmisen elämä on oikeasti kuin satuja?
Höpöppöö, kuolevat tylsyyteen ja muistuttavat itseään päivittäin "tahdon", tahdoin tätä aikoinaan. Monet nukkuvat eri huoneissa. Someen päivitetään opivin väliajoin lällynlää yhdessä ihanaa kuvia.
En kiinnosta yhtään. Vanheta saa ja voi hyvin itsekseenkin.
Tuo nukkuminen eri huoneissahan on hyvä asia vaan? Yleisemmin jompi kumpi kuorsaa ja saattaa olla muutenkin erilaiset rytmit. Avioliitot olisi paljon onnellisempia, jos ihmiset suostuisivat suurimman osan ajasta nukkumaan erillään, näin he nukkuvat paremmin ja suhde toimii paremmin
Ei meillä kyllä suhteeseen vaikuta se, että nukun huonosti miehen ollessa kotona. Hän siis kuorsaa. Minun vireystilaani se toki joskus vaikuttaa, arkeen käytännössä ei.
Saan nukkua yksin max puolet viikosta kun hän on töissä ja se on kieltämättä ihanaa 😄
Vierailija kirjoitti: Tiedän useamman pariskunnan, joilla on 30+ avioliittoa takana, mutta se sisältää joko henkistä, taloudellista tai fyysistä väkivaltaa, mitä ei vaan näytetä, paitsi tietty me harvat niistä tiedetään. En siis kahdehdi itse pitkiä avioliittoja. Kadehdin vain onnellisia.
Tämähän se ois. Turha kadehtia kun ei tiedä toisten liitoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mun on tuota vaikea uskoa. Se ottaa viikon tottua yksin nukkumiseen ja sitten nukkuukin parhaat unet ikinä. Meinaatko, että esim lesket tai eronneet eivät enää nuku tai vuokraavat uniseuraa?
Tiedän moniakin leskejä, jotka eivät saa enää nukuttua kunnolla, kun 50 vuotta vieressä nukkunutta puolisoa ei enää ole.
Mikäs on ollut noissa yhdistävänä tekijänä?
Vastaus löytyy peilistä. Karu ja ikävä facta. Toista voit syyttääm mutta tunnusta myös tosiasisat.
Ainoa kenen toimintaan voit vaikuttaa olet sinä itse. Se parisuhde vaatii jatkuvaa työtä, eikä toistakaan saa antaa pitää itseään itsestään selvyytenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei voi tietää, millaisia toisten liitot oikeasti ovat.
Ja kaikki eivät muuten ole ekalla kierroksella, vaikka niin luulisi. Mulla on taustalla parikymppisenä solmittu avioliitto, joka päättyi jo parin vuoden kohdalla miehen lähtiessä toisen naisen matkaan. Erosta tietämättömät ihmiset luulevat nykyistä liittoani ekaksi. Meillä on siis ihan ehjä ydinperhe nykyisen miehen kanssa ja yhteinen lapsi, nuoruuden liitostani ei ole lapsia.
Pää pystyyn, on muitakin eronneita kuin sinä. :)
Olin alaikäisenä vähän alle neljä vuotta naimissa olevan kanssa rakkaussuhteessa (salasuhde) ja se on ollut tähän asti paras ja onnellisin suhde ja lähentelen kohta viittäkymppiä. Kaikki muut ovat olleet jotenkin onnettomia tavalla tai toisella.
Voi olla että olen väärässäkin, mutta tuo kuulostaa
Tuo kuulostaa aika sairaalta, että ollut onnellinen vain lapsena, kun tullut hyväksikäytetyksi naimisissa olevan miehen toimesta. Tosin voi olla jonkinlainen mielen defenssi traumaattisesta kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kilttimiehen valinneet tuttavani ovat pitkissä suhteissa, ja ne jänniksiin kallellaan olevat naiset pomppivat suhteesta suhteeseen, ja lopulta kiroavat kaikki miehet.
Totta. Meidänkin suvussa ne kymmeniä vuosia kestäneet liitot on aina ollu sellaisia, joissa mies on ollut tosi kiltti. Aina valmis auttamaan vaimoaan ja lapsiaan.
Tästä on muistaakseni tutkimusnäyttöäkin. Miehen hyvä luonne on usein pitkän liiton salaisuus. Mutta ei aina. Tiedän liittoja, joissa kilttiluonteinen nainen on sinnitellyt hirveän miehen kanssa vanhuuteen ja hautaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kilttimiehen valinneet tuttavani ovat pitkissä suhteissa, ja ne jänniksiin kallellaan olevat naiset pomppivat suhteesta suhteeseen, ja lopulta kiroavat kaikki miehet.
Totta. Meidänkin suvussa ne kymmeniä vuosia kestäneet liitot on aina ollu sellaisia, joissa mies on ollut tosi kiltti. Aina valmis auttamaan vaimoaan ja lapsiaan.
Valitettavasti ne kilttimmät miehet eivät ole kovassa huudossa naisten suhteen, sillä yleensä ne eivät läpäise naisen biologista tutkaa, joka hakee dominoivaa, hyvännäköistä alfamiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kilttimiehen valinneet tuttavani ovat pitkissä suhteissa, ja ne jänniksiin kallellaan olevat naiset pomppivat suhteesta suhteeseen, ja lopulta kiroavat kaikki miehet.
Totta. Meidänkin suvussa ne kymmeniä vuosia kestäneet liitot on aina ollu sellaisia, joissa mies on ollut tosi kiltti. Aina valmis auttamaan vaimoaan ja lapsiaan.
Valitettavasti ne kilttimmät miehet eivät ole kovassa huudossa naisten suhteen, sillä yleensä ne eivät läpäise naisen biologista tutkaa, joka hakee dominoivaa, hyvännäköistä alfamiestä.
Kiltti mieskin voi olla hyvännäköinen. Dominoivasta en tiedä. Se voi olla huono ominaisuus pidemmän päälle, koska pitkä suhde vaatii aina kompromisseja. Kiltit miehet pystyy usein tekemään helpommin kompromisseja.
Miksi menit toisen kerran naimisiin? Et kerrasta oppinut?
minä opin kerrasta. 11v olen ollut nykyisen kanssa, mutta naimisiin en toista kertaa mene saati muuta saman katon alle.