Lue keskustelun säännöt.
Yle: Ikuinen opiskelija
24.09.2025 |
Kaija Hammar, 75, on opiskellut Jyväskylän yliopistossa 51 vuotta.
Hammar on suorittanut yli 3 500 opintopistettä, mikä vastaa laajuudeltaan yhtätoista kandidaatin- ja maisterintutkintoa. Hän ei kuitenkaan ole vielä valmistunut maisteriksi.
###
Siinä malliesimerkki suomalaisesta korkeakoulutetusta naisesta joka on parempi ja hyödyllisempi kuin miehet. Tienaakin enemmän, nih.
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus vie kalatkin vedestä. Tyhjäntoimittajat täällä ulisee.
Opiskelen itsekin eläkkeellä enkä pyydä keneltäkään mitään. Kaiken kustannan itse.
Aikuinen ihminen ja olet noin lapsellinen. Kritisointi ei ole kateutta.
En ole kateellinen ihmiselle joka ei ole saanut tutkintoja loppuun ja työelämä jäänyt lähes olemattomaksi ja asuu 29 neliöisessä opiskelija-asunnossa. Mä olen kouluttautunut ja olen kokopäiväisessä työssä. Lisäksi mulla on yritys jonka hommia teen osa-aikaisesti. Asun yksin 150 neliöisessä omakotitalossa. Opiskelen itsekin lisää.
En ymmärrä mistä Kaijalle pitäisi olla kateellinen.
no siitä työttömyydestä. työtön kuin taivaanlintu
Miksi ihmeessä olisin kateellinen t
Koko jutun pointti on tässä, että me kaikki vähän kuin määrittelemme onnellisuuden siitä, mitä se meille on. Unohtaen sen, ettei meitä ole veistetty samasta muotista ja näin ollen emme voi sanoa mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki. Tällaisia kaijoja onkin melko vähän. Uin ehkä vastavirtaan vastaan, mutta väitän, että valtiomme kestää tämän määrän.
##
eli kun rais kauksiakin on oikeastaan aika vähän, valtiomme kestää sen eikä niihin tarvitsis puuttua...
Kadonneita sosialistejakin on melko vähän, väitän että valtiomme kestää tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä täällä joskus tein aloituksen, että mietin yliopistoon hakemista. Mulla aiemmat koulutukset lukiosta, amiksesta ja AMK:sta. Kaikista olen valmistunut ja olen työelämässä ollut jo pitkään. Paskaa sain niskaani, että miksi yli 40-vuotiaana lähtisin opiskelemaan ja veisin paikan joltakin nuoremmalta.
Nyt sitten tässä ketjussa jotkut kehuu Kaijaa joka opiskellut 50 vuotta valmistumatta maisteriksi ja työelämä jäänyt täysin olemattomaksi. Taattua palstaa taas tämäkin touhu.
Paskaa niskaan tulee tässäkin ketjussa, jos yhtään olet vaivautunut lukemaan.
Kyllä jotkut puolustaa Kaijaa ja pitää jotenkin hienona asiana, että opiskelee koko ajan. Sitten jos kritisoit vähänkään tuota järjetöntä touhua, niin olet heti muka kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi saan alapeukkuja, kun ehdotin että miksi ei ole ryhtynyt opettajaksi tai tutkijaksi tms? Asiantuntijatyötä tms? Mitä vikaa näissä on? Näissä olisi voinut hyödyntää sitä oppimaansa, saada hyvää palkkaa ja lomia, eikä vain hamstrata lisää tietoa ilman että käyttää sitä tietoa mihinkään.
Aika on rahaa, ja toki jokaisen oma asia miten kummatkin käyttää. Mutta en tajua miksi tavallisten ihmisten uudelleenkouluttautumista eri ammattiin vaikeutetaan, mutta sitten tälläisestä tehdään ihannoiva juttu että opiskellaan vuosikymmeniä.
No ei kai niihin asiantuntijatöihin tai tutkijaksi pääse, jos ei halua valmistua edes maisteriksi. Yleissivistystä varmaan on, muttei paljon harjoitusta tehdä tutkimusta.
Toki voisi kirjoittaa kansantajuisia tietokirjoja, hänellä voisi olla kiintoisia näkemyksiä. Mutta kyllähän sekin vaatii sellaista tutkijan otetta ja tietysti hyvää kirjallista ulosantia. Aina on helpompaa suorittaa perus- tai aineopintojen kursseja (jos noita termejä vielä käytetään, omista opinnoistani on aikaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni opiskelee jo kolmatta amk tutkintoa työttömyyskorvauksella, koska on lapsia ja tällöin ei tarvitse elää opintotuilla. Tehnyt töitä välissä vain ihan hetken ja kun työelämä on niin kamalaa on hakenut opiskelemaan. Täydet verkko-opinnot. On paljon hidastellut valmistumista.
Työkokemusta elämässä siis kertynyt alle vuoden, 45v.
Ei työttömyyskorvauksella opiskella v-ajakki.
"Voit olla oikeutettu työttömyysturvaan opiskelujen aikana tietyillä ehdoilla. Ennen opiskelun aloittamista työvoimapalveluiden asiantuntija arvioi, täyttyvätkö työttömyysturvan saamisen edellytykset"
No näin ystäväni opiskelee amk tutkintoa. Täysillä tuilla kuulemma jää saman verran käteen kuin aiemmin palkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maisterintutkinto maksaa yhteiskunnalle jotain 50 000 e. Paljonko verovaroja on käytetty tämän naisen ikuisuusopiskeluun? Hän on myös opiskelijana nauttinut 51 vuotta valtion subventoimaa ruokaetua yliopiston ruokalassa. Hän on kansantalouden näkökulmasta ikävä kyllä pelkkä kuluerä, ja kaikki se ilmainen oppi, minkä hän on saanut, on heitetty kankkulan kaivoon (ei hyödyttänyt yhteiskuntaa). Elää nyt vanhuksena kansaneläkkeen ja asumistuen varassa.
Maisterintutkinto kestää 5 vuotta eli 10000€/ vuos?
No eipä tuo nyt kovin paljoa ole, yhteen työntekijään menee tuo kuukaudessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus vie kalatkin vedestä. Tyhjäntoimittajat täällä ulisee.
Opiskelen itsekin eläkkeellä enkä pyydä keneltäkään mitään. Kaiken kustannan itse.
Aikuinen ihminen ja olet noin lapsellinen. Kritisointi ei ole kateutta.
En ole kateellinen ihmiselle joka ei ole saanut tutkintoja loppuun ja työelämä jäänyt lähes olemattomaksi ja asuu 29 neliöisessä opiskelija-asunnossa. Mä olen kouluttautunut ja olen kokopäiväisessä työssä. Lisäksi mulla on yritys jonka hommia teen osa-aikaisesti. Asun yksin 150 neliöisessä omakotitalossa. Opiskelen itsekin lisää.
En ymmärrä mistä Kaijalle pitäisi olla kateellinen.
no siitä työttömyydestä. työtön kuin taivaanlintu
Koko jutun pointti on tässä, että me kaikki vähän kuin määrittelemme onnellisuuden siitä, mitä se meille on. Unohtaen sen, ettei meitä ole veistetty samasta muotista ja näin ollen emme voi sanoa mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi asunto Westendissä (6+ huonetta, ei naapureita ihan lähellä) ja iso purjevene jolla pääsen karibialle asti.
Veronmaksajat ovat tuolla logiikalla velvollisia kustantamaan nuo minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minut tekee onnelliseksi asunto Westendissä (6+ huonetta, ei naapureita ihan lähellä) ja iso purjevene jolla pääsen karibialle asti.
Veronmaksajat ovat tuolla logiikalla velvollisia kustantamaan nuo minulle."
Se kirjoitetaan verom maksaja
Sitä ihmettelen, miten hänen psyykensä on kestänyt. Siinä vaiheessa, kun ne samanikäiset opiskelutoverit ovat päättäneet opintonsa ja lähteneet kuka minnekin, Kaija on jäänyt jatkamaan. Jossain vaiheessa ikäeroa uusiin opiskelijoihin on ollut 10, 20, 30, 40 vuotta. Koko ajan yhä enemmän ja enemmän. Kun muut ovat jatkaneet elämäänsä, Kaijan elämä on ollut kuin elokuvasta "Päiväni murmelina". Yhtä ja samaa, loputtomiin:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maisterintutkinto maksaa yhteiskunnalle jotain 50 000 e. Paljonko verovaroja on käytetty tämän naisen ikuisuusopiskeluun? Hän on myös opiskelijana nauttinut 51 vuotta valtion subventoimaa ruokaetua yliopiston ruokalassa. Hän on kansantalouden näkökulmasta ikävä kyllä pelkkä kuluerä, ja kaikki se ilmainen oppi, minkä hän on saanut, on heitetty kankkulan kaivoon (ei hyödyttänyt yhteiskuntaa). Elää nyt vanhuksena kansaneläkkeen ja asumistuen varassa.
Maisterintutkinto kestää 5 vuotta eli 10000€/ vuos?
No eipä tuo nyt kovin paljoa ole, yhteen työntekijään menee tuo kuukaudessa
Kerro se 52:lla
Päälle asuminen, ruokailu ja muut opintokortilla saatavat edut kuten kuntosalit ja alennukset sieltä ja täältä
Kysyn aina näissä tilanteissa: voimmeko me kaikki Suomalaiset tehdä saman, kestäisikö yhteiskunta.
Mikäli emme, miksi se sallitaan joillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä täällä joskus tein aloituksen, että mietin yliopistoon hakemista. Mulla aiemmat koulutukset lukiosta, amiksesta ja AMK:sta. Kaikista olen valmistunut ja olen työelämässä ollut jo pitkään. Paskaa sain niskaani, että miksi yli 40-vuotiaana lähtisin opiskelemaan ja veisin paikan joltakin nuoremmalta.
Nyt sitten tässä ketjussa jotkut kehuu Kaijaa joka opiskellut 50 vuotta valmistumatta maisteriksi ja työelämä jäänyt täysin olemattomaksi. Taattua palstaa taas tämäkin touhu.
Koko sen elämä jäänyt täysin olemattomaksi, pieneen kaksioon rojujen keskelle.
Hänellä vaikuttaa olevan juuri itselleen sopiva, täydellinen elämä.
Hän on onnellinen noin.
Itseensä käpertynyt, pakonomaisesti toimiva ihminen onnellinen? Epäsiistissä, täyteen ahdetussa kämpässä, jossa asuu eläkeläisenä, vaikka ne on tarkoitettu nuorten opiskelijoiden tilapäisluontoiseen asumiseen?
Ihminen, jolla ei selvästikään ole tavoitteita tai sitten kykyä saavuttaa niitä, kun kerran ei valmistu, EI ole onnellinen. Peruspsykologiaa: meitä onnellistuttaa se, että saavutamme tavoitteita joiden eteen ponnistelemme juuri sopivasti.
Samoin ihmisiä yleensä onnellistuttaa se, että voivat olla hyödyksi yhteisölleen. Sekin tältä puuttuu. Samoin ilmeisesti läheiset ihmissuhteet.
Jaa, että sinä osaat sanoa, kuinka onnellinen Kaija on? Hän rakastaa lukemista ja opiskelua, joten on varmasti saanut elää juuri sellaista elämää kuin on halunnutkin. Jokaisen onnellisuus ei noudata samaa kaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetin ennen yliopistolla ( ei Jkl) ja mulla oli oppilaana kesli-ikäinen, joka oli yrittänyt jo parilta alalta tehdä maisteria, mutta se oli tyssännyt johonkin hankalampaan kurssiin aina. Hän päätti vielä kokeilla ainetta, jota minä silloin opetin ja taas opinnot tyssäsi siihen mun opettamaan kurssiin. Ei hän vaan uusinnoistakaan päässyt läpi. Kyllähän sitä voi tehdä vaikka satoja perusopintopisteotä eri aloilta, mutta ei niistä tule yhtään maisteria kasaan. Pitäisi edetä ja tehdä lopulta gradu.
En tiedä mitään Kaijasta, kun en lukenut juttua, en kommentoi häntä. Mutta kommentoin vaan sitä, ettei tuhannet opintopisteet tarkoita useita tutkintoja.
Aikaisemmin ei opinto-oikeuksia rajoitettu ja muistan että yksi tyttö oli päässy samana vuotena lääkikseen, oikikseen, tuotantotaloutta opiskelemaan ja olikohan ympäristöalaa. Käsittääkseni valmistui k
Nyt pitää täydentää tarinaa kun tein nettihaun. Kyseinen nainen valmistui myös lääkäriksi ja tekee sen alan töitä nykyään. Titteleinä TkT, OTL, LL ja työterveyshuollon erikoislääkäri eli ilmeisesti yksi väitöskirja on tehtynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetin ennen yliopistolla ( ei Jkl) ja mulla oli oppilaana kesli-ikäinen, joka oli yrittänyt jo parilta alalta tehdä maisteria, mutta se oli tyssännyt johonkin hankalampaan kurssiin aina. Hän päätti vielä kokeilla ainetta, jota minä silloin opetin ja taas opinnot tyssäsi siihen mun opettamaan kurssiin. Ei hän vaan uusinnoistakaan päässyt läpi. Kyllähän sitä voi tehdä vaikka satoja perusopintopisteotä eri aloilta, mutta ei niistä tule yhtään maisteria kasaan. Pitäisi edetä ja tehdä lopulta gradu.
En tiedä mitään Kaijasta, kun en lukenut juttua, en kommentoi häntä. Mutta kommentoin vaan sitä, ettei tuhannet opintopisteet tarkoita useita tutkintoja.
Aikaisemmin ei opinto-oikeuksia rajoitettu ja muistan että yksi tyttö oli päässy samana vuotena lääkikseen, oikikseen, tuotantotaloutta opiskelemaan ja ol
Piti olla terveydenhuollon erikoislääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on ajanut alunperin tuohon, liki 50v sitten? Ei tuo normaalia ole, etenkään kun kökkii opiskelijakämpässä eikä ole elämässään mennyt eteenpäin.
No joo, toisaalta onhan noita keski-ikäisiä työssäkäyviä veronmaksajiakin, jotka notkuvat vielä jossain 29 neliön vuokraluukussa. Ainoa ero on, että ovat työelämässä.
Aika törkeää että nimittelet pienituloisia, kun yrittävät asua halvasti. :D Ainakin he käyvät töissä? Mikä ongelma siis sinulle pitäisi olla että pienituloinen työssäkäyvä asuu pienessä kämpässä? Yleensä se ei ole valinta, vaan pakon sanelema ratkaisu.
Eivät he välttämättä ole pienituloisia. Tuossa otettiin kantaa tuohon elämässä etenemiseen, minusta ei ole mitään väärää asua piene
Tämäpä, ei mikään laki- tai muu vaatine sanele, että isotuloisten on asuttava isoissa ja kalliissa asunnoissa. Ainoa missä on rajoitus on kaupungin vuokra-asunnot, mutta niissäkää ei aina tarkkaan syynätä niitä vuosituloja.
Varsinkin jos olet asuntosi pienituloisena saanut ja myöhemmin kasvattanut tulojasi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, miten hänen psyykensä on kestänyt. Siinä vaiheessa, kun ne samanikäiset opiskelutoverit ovat päättäneet opintonsa ja lähteneet kuka minnekin, Kaija on jäänyt jatkamaan. Jossain vaiheessa ikäeroa uusiin opiskelijoihin on ollut 10, 20, 30, 40 vuotta. Koko ajan yhä enemmän ja enemmän. Kun muut ovat jatkaneet elämäänsä, Kaijan elämä on ollut kuin elokuvasta "Päiväni murmelina". Yhtä ja samaa, loputtomiin:(
Kyllä se psyykkeen särkyminen on ollut alunperin syynä pakkomielteisen opiskelun aloittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
"Hammar on rahoittanut opiskelunsa tekemällä pätkätöitä. Hän on muun muassa siivonnut, tehnyt liikenteenlaskentaa ja lajitellut joulukortteja.
Hammar sai opintotukea opintojensa alussa viiden ja puolen vuoden ajan. Nykyisin hän saa kansaneläkettä ja asumistukea."
Eläkkeellä, eli eiköhän hänellä ole mt-ongelmia tai muu sairaus taustalla. Antakaa olla.
Hei valopää, se on 75-vuotias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammar asuu 29-neliöisessä opiskelijayksiössä Kortepohjan ylioppilaskylässä."
"Hän on asunut ylioppilaskylässä opintojensa alusta alkaen. Asunto on vaihtunut matkan varrella kaksi kertaa."
"Hammar aikoo asua nykyisessä asunnossaan koko loppuelämänsä."
Kiinnostaisi tietää, kuka on se henkilö joka on tehnyt tuon mahdolliseksi.
Tämä on oikeasti aika kiinnostavaa. Opiskelusta ei sinänsä eläköidytä, mutta kai noissa opiskelija-asunnoissa joku aikaraja on, miten pitkään niissä saa asua?
Aika harva niissä asuntoloissa oikeasti haluaa asua. Pitää olla jonkin sortin kommari luonteeltaan.
HOAS:in soluasunnossa aikoinaan asuneena mitta tuli täyte
Tuo mummo ei asukaan solussa eikä asuntolassa vaan yksiössä joka on halpa ku mikä
Hänen potentiaalinsa menee hukkaan niin paljon tietoa vois olla tuolla ihan hyvin itse opettamassa
Maisterintutkinto maksaa yhteiskunnalle jotain 50 000 e. Paljonko verovaroja on käytetty tämän naisen ikuisuusopiskeluun? Hän on myös opiskelijana nauttinut 51 vuotta valtion subventoimaa ruokaetua yliopiston ruokalassa. Hän on kansantalouden näkökulmasta ikävä kyllä pelkkä kuluerä, ja kaikki se ilmainen oppi, minkä hän on saanut, on heitetty kankkulan kaivoon (ei hyödyttänyt yhteiskuntaa). Elää nyt vanhuksena kansaneläkkeen ja asumistuen varassa.