Lue keskustelun säännöt.
Ovatko mielenterveysongelmat mielestäsi asia, jota tulee hävetä?
23.09.2025 |
Jos on, niin miksi? Usein mt-ongelmat ovat seurausta vuosien kiusaamisesta, joten miksi uhrin pitäisi hävetä? Ja vaikka ei olisikaan ollut kiusaamista, niin se on väärin, että ihmisen pitäisi hävetä ongelmiaan ja piilottaa oma aito itsensä.
Häpeä estää useita alkoholisteja lopettamasta juomista. Olisikin tärkeää voida puhua mt-ongelmista julkisesti ilman, että ihmiset arvostelevat ja pitävät jotenkin huonompana ihmisenä.
Kommentit (102)
Miksi pitäisi hävetä, jos niihin on apua hakenut ja saanut!
sitä paitsi kun vaikuttaa että joillekuille ne mielenterveysongelmat ovat ihan niin kuin muotiasia, tosin se on sitten niin, että mielenterveyspalveluihin hakeudutaan vaikkei se ongelma olisi mitään muuta kuin normaalia elämään kuuluvaa tunnevaihtelua... On niin masis kun poikakaveri jätti, on niin masis kun työ stressaa ja niin edespäin.
Tästähän oli juuri tänään lehdessäkin juttua, että mt:nä pidetään sellaisia seikkoja, jotka eivät oikeasti ole muuta kuin normaaliin elämään kuuluvaa tunteiden vaihtelua tai elämän pikku kolhujen aiheuttamia pettymyksiä.
Mutta oikeat mielenterveysongelmat ei ne ole sen hävettävämpiä kuin mitkään flunssat ja päänsärkytkään, kupat tai raajarikkoudet!
Kakarat soittavat poskeaan, mutta siihen pitää sitten viisaamman aikuisen puuttua valistaen... tosin, sitä viisaampaa aikusita saa hakea ennen kuin löytää.
Kakaran mielestä skitsofreenikoksi voi sanoa ihmistä, jos kakara iitse häiriköi ja elämöi... sitten on skitsofreenikko kun kuulee ne kakaran häiriöt, sitten kun hermostuu kakaran häirintään niin kakara soittaa 112 sanoen että nyt skitsofreenikko riehuu
Terveisin jauhopää kakaroineen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Jaa vähän niinkun ottaa vastuu syövästä?
Syöpää ja mt-ongelmia ei voi verrata toisiinsa, se on todella röyhkeää. Vertaa mt-ongelmia vaikka ylipainoon tai johonkin muuhun elintapasairauteen, josta toipumiseen ihminen voi suoraan vaikuttaa.
Ainakin vakavammalla puolella mt-ongelmat ovat neurologisia sairauksia joissa pystyy monesti jo katseesta näkemään että vikaa on päässä eikä vain ajatuksissa. Ja sitten on kaikkea mahdollista joka menee tuon ja pelkän tunteissa vellomisen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään.
Useissa psyk sairauksissa perinnöllisyys on paljon suurempaa kuin syövissä ja silti mt-ongelmaisiin suhtaudutaan terveydenhuollossakin usein niin, että he ovat itse syyllisiä sairauteen, ja jos ovat jo saaneet hoitoa x kertaa sen on riitettävä ja jos ei riitä, syy on potilaan. Uusiutuneeseen syöpään saa kuitenkin hoitoa lukemattomia kertoja potilasta syyllistämättä.
Koko systeemi siis luo häpeää mt-potilaille ja mielestäni sitä vastaan pitää taistella kaikin tavoin. Ensimmäinen askel on se, ettei yksinkertaisesti suostu häpeämään, koska ei ole mitään syytä.
Aloittaja kysyy mielenterveysongelmiasta, sinä vastaat puhuen vakavista psyyk. sairauksista. Ja täytyy toki muistaa, että on sellainen asia kuin persoonallisuushäiriö, ja jos ihminen on persoonallisuushäiriönsä kautta niin huonosti muihin ihmisiin suhtautuva, että nämä kokevat hänen tekemisensä sairaiksi, niin enpä tiedä, auttaako tuollaiseen persoonallisuushäiriöiseen edes mt-poliklinikan tarjoama hoito! Persoonallisuushäiriö, se on kaiketi pysyvä tila!
Kieroutunut on kieroutunut, ei sille minkään voi....
Psykopaatti, sekään ei liene mt-ongelma, onko mt-sairaus... Manipuloiva, häiriköivä, toisten kiusaamisesta nauttiva, toisia langoissa riippuvaksi itsensä kokeva... Juuu. Mt-ongelma!
Nimimerkki7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on somepaineiden ahdistama nuori nainen niin on ihanan voimaannuttavaa ja avointa huudella tiktokissa kuinka on mielenterveysongelmainen eikä sitä pidä hävetä.
Jos on joku täysin syrjäytynyt ja toimintakyvytön psykoosipotilas niin sellaisen pitää tajuta olevansa täysi saasta eikä kuulu ihmisten pariin.
Ite oot täysi saasta, etkä kuulu ihmisen pariin... et ees ansaitsis elää noin ilkeillä jutuilla. Missä se vitn tasa-Arvo hoi?! Nekin on täysin samanarvoisia kuin säääääää lehhhhmmääää
Ymmärsin viestin jollain tavalla karkeana esityksenä miten täällä yhteiskunnassa toimitaan. Jos olet epäviehättävä et voi olla yhtä kuin ongelmasi mutta jos olet viehättävä sulle lopulta sataa loputtomasti sympatiapisteitä .. vaikka kauniita vihataan niin kyllähän heitä my
Totta. Miehillä sama tilanne, mutta harvempi on kaunis.
Taas on joku äijä helvetin kiukkunen kun ei saa naista. Todistaa vaan että naiset on jumalaisen ihania olentoja joita ilman useimpien miesten on vaikea elää : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Jaa vähän niinkun ottaa vastuu syövästä?
Syöpää ja mt-ongelmia ei voi verrata toisiinsa, se on todella röyhkeää. Vertaa mt-ongelmia vaikka ylipainoon tai johonkin muuhun elintapasairauteen, josta toipumiseen ihminen voi suoraan vaikuttaa.
Ainakin vakavammalla puolella mt-ongelmat ovat neurologisia sairauksia joissa pystyy monesti jo katseesta näkemään että vikaa on päässä eikä vain ajatuksissa. Ja sitten on kaikkea mahdollista joka menee tuon ja pelkän tunteissa vellomisen väliin.
Jep. Joillekin ihmisille on mahdotonta myöntää, että ongelma on neurologinen eikä johdu itsestä, ennen kun karma opettaa.
Kannattaa lähteä miettimään asiaa siltä kantilta että onko häpeämisestä tietyssä tilanteessa jotain hyötyä? Jos on niin kenelle se hyöty lankeaa? Itselle vai jollekin toiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetetaan teeskentelemästä, että meillä on vihaajia. Meillä on ihmisiä, jotka vihaavat itseään ja omaa elämäänsä ja projisoivat sen sitten muihin. Viha on heidän omaa. Annetaan sen pysyä siellä heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään.
Useissa psyk sairauksissa perinnöllisyys on paljon suurempaa kuin syövissä ja silti mt-ongelmaisiin suhtaudutaan terveydenhuollossakin usein niin, että he ovat itse syyllisiä sairauteen, ja jos ovat jo saaneet hoitoa x kertaa sen on riitettävä ja jos ei riitä, syy on potilaan. Uusiutuneeseen syöpään saa kuitenkin hoitoa lukemattomia kertoja potilasta syyllistämättä.
Koko systeemi siis luo häpeää mt-potilaille ja mielestäni sitä vastaan pitää taistella kaikin tavoin. Ensimmäinen askel on se, ettei yksinkertaisesti suostu häpeämään, koska ei ole mitään syytä.
Aloittaja kysyy mielenterveysongelmiasta, sinä vastaat puhuen vakavista psyyk. sairauksista. Ja täytyy toki muistaa, että on sellainen asia kuin persoonallisuushäiriö, ja jos ihminen on persoonallisuushäiriönsä kautta niin huonosti muihin ihmisiin suhtautuva, että nämä kokevat h
Tunteidensa läpi kahlaamiseen voi varmaankin käyttää apuna terapeuttia, mennä sinne hakemaan apua, kun pettymykset painavat ja on vaikeaa parisuhteessa. Mutta onko se sitten mielenterveysongelma että näistä seikoista johtuen on olo hankala?
Vakavat psyykkiset sairaudet, ne ovat sairauksia, eivät sellaisia mielenterveysongelmia joita naistenlehdissä vois vatvoa...
Kateus, ääretön kateus jotakuta kohtaan, onko se henkilön mielenterveydellinen ongelma... Ahdistaa ja risoo kun jollakulla on ja itsellä ei ole tai tuntuu ettei itsellä ole... Täytys varmaan käydä terapeutin kanssa keskustelemassa ja setvimässä päätä!
Persoonallisuushäiriö... jaa
Milloin kyse on poikkeavasta persoonallisuudesta?
Joskus persoonallisuuden käyttäytymismallit ovat niin joustamattomia ja haitallisia, että ne voivat täyttää persoonallisuushäiriön kriteerit.
Pitkäaikaisuus ja joustamattomuus:
Kyseessä on pitkäaikainen, jäykkä ja syvälle juurtunut käyttäytymismalli, joka poikkeaa merkittävästi kulttuurin normeista ja aiheuttaa kärsimystä tai haittaa ihmiselle itselleen ja lähipiirilleen.
No, mitähän persoonallisuushäiriöiselle voisi tehdä, ei se kuitenkaan sitten ole mielenterveysongelma....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Totta v*tussa ihminen saa olla ylpeä itsestään sellaisena kuin on mielenterveysongelmineen päivineen. Itseään kuuluu rakastaa, eikä vihata.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lähteä miettimään asiaa siltä kantilta että onko häpeämisestä tietyssä tilanteessa jotain hyötyä? Jos on niin kenelle se hyöty lankeaa? Itselle vai jollekin toiselle?
Veikkaisin, että häpeämisestä on hyötyä heille joilla on kova tarve vähätellä ja haukkua mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Heille voisi tulla parempi mieli, kun mielenterveysongelmainen edes häpeäisi itseään, niin heidän ei tarvitsisi sitten enää niin kovasti riehua keskustelupalstalla asiasta kuin mitkäkin mt-ongelmaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö ihmisen hävetä sitä mielenterveydellistä ongelmaansa, että on itseensä, elämäänsä tyytyväinen ja tuntee itsensä onnelliseksi?
Tuohan on täysin poikkeavaa tuollainen!
Vierailija kirjoitti:
Miksi julkkisten mt-ongelmat on hyväksyttäviä asioita mutta esim. oman kaverin tms. ei?
Niin, että jos Aleksis Kivi päätyi elämässään mielisairaalaan, tai Vesa-Matti Loirilla oli psykiatrisia hoitojaksoja, niin se on ok, mutta jos sun naapuri on mielisairaalassa tai on ollut mielisairaalassa tai on lääkityksen varassa toimintakykyinen, niin se on sitten jotain hirvittävää, pelottavaa ja kammottavaa ja häpeällistä.
Jaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viha on mielenterveysongelma ja se on levinnyt somen myötä pandemiaksi. Viha läpäisee tämän palstan tehokkaammin kuin kausiflunssa.
No ei ne kyllä kehumisen aihekaan ole. Terapeutit kiittää ja tienaa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Tuntuu, että jotkut neurotyypilliset ovat jopa kateellisia, koska useat adhd-ihmiset ovat todella hauskoja ja mahtavia tyyppejä. Kannattaa muistaa, että heidän elämä on varsin haastavaa eikä siinä ole kadehdittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Jaa vähän niinkun ottaa vastuu syövästä?
Syöpää ja mt-ongelmia ei voi verrata toisiinsa, se on todella röyhkeää. Vertaa mt-ongelmia vaikka ylipainoon tai johonkin muuhun elintapasairauteen, josta toipumiseen ihminen voi suoraan vaikuttaa.
Tämä! Nykyään perustellaan mt-ongemissa vellomista sillä, että kyseessä on sairaus. Ikään kuin se että joku ilmiö voidaan diagnosoida, antaisi vapauden kaikista vastuista. Myös flunssa on sairaus. Ja vaikka verenpainetauti. Siinä vähän mittakaavaa.
Mitähän sä sönkötät? Mt-ongelmia kun on paljon muitakin kuin "pelkkä" masennus ja ahdistus. Menepä sanomaan jollekin psykoosiin taipuvaiselle dissosiatiivista persoonallisuushäiriötä sairastavalle ihmiselle sanomaan että sä vaan "vellot" ongelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta en myöskään halua kuulla mitään avautumisia esim. työkavereiden mt-ongelmista. Ja sen sanon ääneen.
Mukavalta ihmiseltä kuulostat :D sinullekin on siis ok sanoa ettei juttusi kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä häpeän. On sos tilanteiden pelkoa, ahdistusta, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikeaa masennusta. Tuntuu että olen heikompi kun en "kestä" elämää vaan olen sairas ja heikko.
Olet vain ihminen kuitenkin, ja täydellinen tuollaisena kuin olet : )
Tämä! Nykyään perustellaan mt-ongemissa vellomista sillä, että kyseessä on sairaus. Ikään kuin se että joku ilmiö voidaan diagnosoida, antaisi vapauden kaikista vastuista. Myös flunssa on sairaus. Ja vaikka verenpainetauti. Siinä vähän mittakaavaa.