Ovatko mielenterveysongelmat mielestäsi asia, jota tulee hävetä?
Jos on, niin miksi? Usein mt-ongelmat ovat seurausta vuosien kiusaamisesta, joten miksi uhrin pitäisi hävetä? Ja vaikka ei olisikaan ollut kiusaamista, niin se on väärin, että ihmisen pitäisi hävetä ongelmiaan ja piilottaa oma aito itsensä.
Häpeä estää useita alkoholisteja lopettamasta juomista. Olisikin tärkeää voida puhua mt-ongelmista julkisesti ilman, että ihmiset arvostelevat ja pitävät jotenkin huonompana ihmisenä.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, enkä ole tavannut vielä elämässäni ketään, jolla ei olisi psyykkeen kanssa jotain ongelmaa. Toiset vain tunnistavat ne paremmin kuin toiset. Toisilla se myös näyttäytyy erilailla kuin toisilla. Me olemme heikkouksiemme kanssa yhdessä. Sen kun me ihmiset tajuaisimme.
Niin katsos ei hullu katso itseä peilistä eikä yleensäkään itseään ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerro kenellekään skitsofreniastani. Syynä se että se vaikuttaa heti siihen miten he suhtautuvat minuun.
Ymmärrän, varmaan herättää paljon ennakkoluuloja. Itse en halua peitellä enää autismiani, jos joku suhtautuu siihen ikävästi niin hänen ei tarvi olla elämässäni.
Ei minua se muuten häiritse, mutta en halua että kaikkea tekemistäni ja sanomistani ruvetaan tarkkailemaan ja kyseinalaistamaan. Minulle on helpompaa olla vain jotenkin outo, koska jopa se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
en ikinä kehtaisi tunnustaa että olisin hullu.tai söisin hullunpillereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Niitä ongelmia on melkein kaikilla joten etköhän sä jo ole :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Älä kutsu itseäsi kunnon kansalaiseksi. Olet epäempaattinen ja tuomitseva, et mitään ihmisten eliittiä.
Vierailija kirjoitti:
en ikinä kehtaisi tunnustaa että olisin hullu.tai söisin hullunpillereitä.
En ikinä kehtaisi olla noin tyhmä, tietämätön moukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Älä kutsu itseäsi kunnon kansalaiseksi. Olet epäempaattinen ja tuomitseva, et mitään ihmisten eliittiä.
Käyn töissä ja maksan veroja. En ole koskaan syönyt lääkkeitä joidenkin mielen heikkouksien takia, enkä aio. En halua olla tekemisissä arvaamattomien hullujen tai narkomaanien, yms. kanssa. Tämä on vaan normaalia järjenkäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
en ikinä kehtaisi tunnustaa että olisin hullu.tai söisin hullunpillereitä.
Parempi ratkaisu olisikin tuollainen T4-ohjelman tyyppinen, jotta näistä päästäisiin lopullisesti kuormittamasta yhteiskuntaamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Älä kutsu itseäsi kunnon kansalaiseksi. Olet epäempaattinen ja tuomitseva, et mitään ihmisten eliittiä.
Käyn töissä ja maksan veroja. En ole koskaan syönyt lääkkeitä joidenkin mielen heikkouksien takia, enkä aio. En halua olla tekemisissä arvaamattomien hullujen tai narkomaanien, ym
Sinäkin voit vielä sairastua. Muista silloin mitä olet kirjoitellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä hävetä, mutta vielä vähemmän mt-ongelmia tulee glorifioida ja käyttää tekosyynä vastuiden välttelemiseen. Nykykulttuuri jossa mt-ongelmaisuus on muodikasta, on erittäin tuhoisa yhteiskunnallisella tasolla.
Jaa vähän niinkun ottaa vastuu syövästä?
Syöpää ja mt-ongelmia ei voi verrata toisiinsa, se on todella röyhkeää. Vertaa mt-ongelmia vaikka ylipainoon tai johonkin muuhun elintapasairauteen, josta toipumiseen ihminen voi suoraan vaikuttaa.
Ainakin vakavammalla puolella mt-ongelmat ovat neurologisia sairauksia joissa pystyy monesti jo katseesta näkemään että vikaa on päässä eikä vain ajatuksissa. Ja sitten on kaikkea mahdollista joka menee tuon ja pelkän tunteissa vellomisen väliin.
Edes vakavat mielenterveysongelmat eivät ole sairauksia, niillä ei ole minkäänlaista tunnistettua neurobiologista pohjaa. Sairaus on biologisesti määritelty patofysiologinen tila kehossa, esimerkiksi flunssa, luunmurtuma tai syöpä. Sairaus voidaan myös varmistaa erilaisilla biomarkkereilla niin, että esimerkiksi kaksi oirekuvaukseltaan samankaltaista sairautta (esim. vakava närästys vs. sydänkohtaus) voidaan erottaa toisistaan. Fyysisten sairauksien lääketieteelliseen kehitykseen on liittynyt tällaisten biomarkkerien tunnistaminen ja sairauden syntymekanismien kuvaaminen, ja tätä kautta mahdollisesti vaikuttavampien hoitojen löytäminen. Psykiatrian "kehitys" taas on sitä, että kehitetään uusia sairauksia löydetyille lääkkeille ja muokataan diagnostisten kriteerien sanamuotoja. Ei sillä, etteikö psykiatriassa olisi panostettu esim. aivo- ja geenitutkimukseen viime vuosikymmeninä. Ne eivät vain ole tuottaneet mitään kliinistä hyötyä diagnostiikkaan eikä hoitoon. Esimerkiksi yksi maailman vaikutusvaltaisimmista neurotutkijoista Raymond J. Dolan kumppaneineen totesi Neuron-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian yritys löytää tutkimiensa häiriöiden neurobiologinen pohja ja etiologia on ollut toistuva epäonnistumisten sarja.
Psykiatriset diagnoosit ovat syntyneet sattumanvaraisesti kulttuurihistoriallisten prosessien tuloksena. Koska diagnoosien synty on suurelta osin sattumanvarainen prosessi, on häiriöissä oireissa todella runsaasti päällekkäisyyttä ilman minkäänlaista järkevää perustetta. Esimerkiksi tutkimuksessa Heterogeneity in psychiatric diagnostic classification pohditaan post-traumaattisen stressihäiriön ja skitsofrenian oireiden silmiinpistävää päällekkäisyyttä. Molemmissa häiriöissä ilmenee tunneilmiasun latteutta ja kapeutta, tahdottomuutta, hallusinaatioita, dissosiaativisia takaumia, ja kiinnostuksen laskua merkityksellisiin toimintoihin. PTSD:ssä voimakkaasti oletetaan häiriön juurisyy ulkoisessa traumassa, ja se juontuukin ensimmäiseen maailmansodan aikana tunnistettuihin sotilaiden oireisiin. Skitsofrenian kehittäjät taas olivat eugenisteja, jotka tekivät kaikkensa sivuuttaakseen ulkoiset tekijät oireiden aiheuttajina ja olettivat häiriön keskeiseksi tekijäksi geeneettisen periytymisen, mikä on ohjannut skitsofrenian tutkimusta ja hoitoa viimeiset sata vuotta. Vaikka psykiatrit väittävät oireyhtymien olevan vain kuvauksia oireista, on taustalla usein hyvin voimakkaita kulttuurihistoriallisia oletuksia häiriöiden etiologiasta, joka suuntaa hoitoa, tutkimusta ja vaikuttaa potilaiden toimintakykykyyn.
Minkä sairauden oire on häpeän? Joku tässä ketjussa väitti, että häpeä voi olla sairauden oire. Häpeä on tunne siinä missä muutkin tunteet. Pitääkö vielä häpeääkin hävetä? Myös terveet ihmiset tuntevat häpeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Älä kutsu itseäsi kunnon kansalaiseksi. Olet epäempaattinen ja tuomitseva, et mitään ihmisten eliittiä.
Sinäkin voit vielä sairastua. Muista silloin mitä olet kirjoitellut.
Varmasti sairastunkin joskus, mutta en hulluuteen, koska en ole heikkomielinen ja heikkolaatuinen yksilö, kuten mt-ongelmaiset ovat. Kyllä heidän sietääkin hävetä omaa heikkouttaan
No ei ollenkaan. Olin kaksi viikkoa hoidossa ja kerroin kaikille läheisille, että lähden nyt lataamoon, kun voin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä mt-ongelmiani, mutta kaikki eivät ole sen arvoisia eikä kaikilla ole kykyä tai osaamista, jotta voisin kertoa ongelmistani. Itse puhun vain koulutetuille ammattilaisille ongelmistani. Lisäksi heillä on vaitiolovelvollisuus niin ei tarvitse varautua juoruihin.
Pitäisi kertoa, jotta me kunnon kansalaiset osataan pysyä erossa tuollaisista. En itse ainakaan haluaisi joutua samalla työpaikalle/harrastukseen jonkun mt-ongelmaisen kanssa.
Älä kutsu itseäsi kunnon kansalaiseksi. Olet epäempaattinen ja tuomitseva, et mitään ihmisten eliittiä.
Sinäkin voit vielä sairastua. Muista silloin mitä olet kirjoitellut.
Varmasti sairastunkin joskus, mutta en hulluuteen, koska en ole heikkomielinen ja heikkolaatuinen yksilö, kuten mt-ongelmaiset ovat. Kyllä heidän sietääkin hävetä omaa heikkouttaan
Tuollaisella psykopaatilla tuskin on edes kavereita. Ennen kaltaisesi suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle, koska teistä on lähinnä haittaa.
Ymmärrän, varmaan herättää paljon ennakkoluuloja. Itse en halua peitellä enää autismiani, jos joku suhtautuu siihen ikävästi niin hänen ei tarvi olla elämässäni.