Lue keskustelun säännöt.
HS: Rekrytoija ihmettelee: Miksi työnhakijat eivät valmistaudu työhaastatteluihin?
23.09.2025 |
Se on vaan tyhmää mennä valmistautumatta.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011484389.html?utm_medium=promobox&utm_…
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
Kun olen itse ollut hakijana, niin haastattelijana on yleensä ollut tuleva esihenkilö ei niinkään HR:n rekrytyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haastattelija voi kysyä ihan mitä vaan, ei kaikkiin kysymyksiin voi ennalta valmistautua. Itse valmistaudun oman osaamiseni, alaan ja työtehtävään liittyvien kysymysten vastaamiseen ja kysytäänkin jotain randomia tyyliin: "Jos olisit eläin, mikä elukka olisit?"
"Miten tämä liittyy ohjelmistoinsinöörin työpaikkaan, johon olen hakemassa?"
Varmaankin useimmat hakevat työpaikkaa saadakseen tuloja elämisensä rahoittamiseksi, ja moni hakee myös useampaan paikkaan. Miksi pitää kehitellä ylimääräisiä liirumlaarumeita motivoitumisista ja sitoutumisista juuri haettavaan tehtävään tai vaatia hakijaa esittämään yltiösosiaalista ja superenergistä? Kaiketi ansioluettelosta näkyy olennaisin pätevyys eli koulutus ja mahdollinen aikaisempi työura. Luulisi, että haastattelussa olennaisinta olisi sen varmistaminen, että hakijasta saa täysipäisen käsityksen ja että hakijakin voi esittää kysymyksiä työpaikasta ja tehtävän tarkemmasta luonteesta.
Ei niitä vastauksia tarvitse mitenkään ennakkoon miettiä. Vähän kun osaa käyttää aivojaan, pystyy lennosta keksimään esimerkkejä paineensietokyvystä jne.
No mahtavaa, jos sinulla sujuu noin! Itse olen koko urani valmistautunut haastatteluihin huolella. Kirjoitan jopa vastauksia paperille ja harjoittelen peilin edessä. Mutta en ole erityisen fiksu joten pusken eteenpäin kovalla duunilla:)
Vierailija kirjoitti:
"Vähän kuin puolison etsiminen. Yksi riittää, mutta se on silti hankalaa. Panosta seuraavaksi ulkoiseen olemukseen, jos et ole sitä jo tehnyt. Vaatteet, hiukset, meikki, hampaat, hymy, normaalipaino jne."
Meillä insinööritoimistolla suhtaudutaan hyvin epäilevästi liian huoliteltuun olemukseen. Meistä aika moni, johtajia myöten, on stereotyyppisiä risupartoja (no ne pari naista ei ole), ja muutenkin hyväksymme sen, että ihmiset ovat aidosti erilaisia. Huoliteltu ulkoasu kun ei auta yhtään piirilevyn suunnittelussa tai ohjelmakoodin kirjoituksessa. Kokemukseni mukaan päin vastoin.
Jaa, tutkimusten mukaan kuitenkin esimerkiksi kodin siisteys korreloi suoraan mielenteveyteen. Se että risuparrat tuuttaavat ulos paskaa josta joku maksaa rahaa ei tarkoita sitä, että se olisi hyvä ratkaisu. Päin vastoin, se voi olla vaan yksi ongelma lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama miten valmistaudutte, minä en tänne yhtäkään vihervassaria palkkaa. T Pomo
Vihervassari voi hyvin kyllä valehdella äänestävänsä persuja, äänestystietoja et saa mistään. Itse Halla-ahokin elää varsin vihreästi vaikka ei wokearvoja kannatakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä valmistautumista tarvitaan siihen, että osaa kertoa olevansa motivoitunut? Aika harva hakee työtä, johon ei ole minkäänlaista motivaatiota.
Esimerkiksi, että tietää mitä alalla tapahtuu laajemmin, tietää miten haettavalla yrityksellä menee, ymmärtää haettavan paikan vaatimukset, osaa kertoa miksi juuri tämä firma ja paikka kiinnostaa jne. Se vaatii yleensä kohtuullisen määrän valmistautumista.
No ei todellakaan vaati mitään valmistautumista. Paikan vaatimukset lukee työpaikkailmoituksessa. Miksi juuri tämä firma kysymykseen riittää, kun poimii pari avainsanaa sieltä työpaikkailmoituiksesta ja miksi paikka kiinnostaa osioon voi vastata joka kerta samat liirum-laarumit uusista haasteita jne.
Mitä jos vastaisi vaan rehellisesti, että rahanhan takia tätä ajattelin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä vastauksia tarvitse mitenkään ennakkoon miettiä. Vähän kun osaa käyttää aivojaan, pystyy lennosta keksimään esimerkkejä paineensietokyvystä jne.
No mahtavaa, jos sinulla sujuu noin! Itse olen koko urani valmistautunut haastatteluihin huolella. Kirjoitan jopa vastauksia paperille ja harjoittelen peilin edessä. Mutta en ole erityisen fiksu joten pusken eteenpäin kovalla duunilla:)
Kuulostaa erittäin raskaalta kympintyttösyndroomalta. Menet haastatteluun kuin johonkin teatteriesitykseen latelemaan valmiiksi kirjoitettuja latteuksia sen sijaan, että olisit luontevasti oma itsesi ja vastaisit sen mukaan, mikä on sinulle luontevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myy itseäni, koska en harjoita ihmiskauppaa. Olen henkilö, ihminen joka hakee töitä. Jos en kelpaa omana itsenäni, niin ei sitten.
Miksi muuten työhaastattelijat eivät esittele työnkuvaa haastattelun alussa? On aika pähkähullua vastailla satunnaisiin kysymyksiin niiden parin lauseen pohjalta, joita työpaikkailmoituksessa on nähnyt.
Sitten voi kehua retostaa itsestään ihan "vääriä" asioita.
Eihän siinä. Mutta tuolla asenteella ei ikinä pääse isoille palkoille. Elämä on valintoja.
Etsin mielenkiintoisia työtehtäviä, en isoa palkkaa. Tosin jos mielenkiintoisesta työtä maksetaan isoa palkkaa, niin ei sekään haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos vastaisi vaan rehellisesti, että rahanhan takia tätä ajattelin tehdä.
Kokeilin kerran nuorempana tuota taktiikkaa. Sain paikan :D
Vierailija kirjoitti:
Itse perehdytystehtävässä saan kärsiä jatkuvasti hr-ihmisen valinnoista. Ei tunnu valinnat menevän ihan nappiin, osa saa paikan suhteilla ja osa kivalla ulosannilla. Kumpikaan ominaisuus ei auta itse työnteossa.
Pitäisi vuokrafirmoissa laittaa rekrytoijiksi ihmisiä jotka ovat joskus myös itse tehneet työtä mihin rekrytoivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
Kun olen itse ollut hakijana, niin haastattelijana on yleensä ollut tuleva esihenkilö ei niinkään HR:n rekrytyyppi.
Olen yhden tällaisen hakuprosessin käynyt läpi missä oli useita haastatteluja ja tehtävänantoja. Kun menee hirveän temppuradan läpi todetakseen ettei pidä tiimistä jota haku koskee, niin turha vaiva. Miksei työhakemuksesas ole suoraan tiimiläisten esittelyä ja palkkatietoja? Pelkkää hakijoiden ajan tuhlausta nämä prosessit, paitsi se yksi joka sen paikan saa ja jolle kyseinen lafka kelpaa. Ei se niinkään ole, että hakija ottaisi automaattisesti paikan vastaan, vaikka sen saisikin. Ihmeellinen tämä illuusio, että yritykset ovat jotain kuninkaita nykyään, joilla olisi varaa katkoa päitä. Ei ole. Jos he ovat hyviä tyyppejä niin ehkä tulee mätsi, mutta ei se ole mitenkääns anottua, että ne hyvät tyypit ovat sielä firman seinien sisäpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä vastauksia tarvitse mitenkään ennakkoon miettiä. Vähän kun osaa käyttää aivojaan, pystyy lennosta keksimään esimerkkejä paineensietokyvystä jne.
No mahtavaa, jos sinulla sujuu noin! Itse olen koko urani valmistautunut haastatteluihin huolella. Kirjoitan jopa vastauksia paperille ja harjoittelen peilin edessä. Mutta en ole erityisen fiksu joten pusken eteenpäin kovalla duunilla:)
Kuulostaa erittäin raskaalta kympintyttösyndroomalta. Menet haastatteluun kuin johonkin teatteriesitykseen latelemaan valmiiksi kirjoitettuja latteuksia sen sijaan, että olisit luontevasti oma itsesi ja vastaisit sen mukaan, mikä on sinulle luontevaa.
Eli ööö, no enhän minä nyt sen kummempi ole kuin muutkaan ja ihan tavallinen olen ja en nyt oikeastaan osaa mitään erityislahjoja vaativaa?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä vastauksia tarvitse mitenkään ennakkoon miettiä. Vähän kun osaa käyttää aivojaan, pystyy lennosta keksimään esimerkkejä paineensietokyvystä jne.
No mahtavaa, jos sinulla sujuu noin! Itse olen koko urani valmistautunut haastatteluihin huolella. Kirjoitan jopa vastauksia paperille ja harjoittelen peilin edessä. Mutta en ole erityisen fiksu joten pusken eteenpäin kovalla duunilla:)
Kuulostaa erittäin raskaalta kympintyttösyndroomalta. Menet haastatteluun kuin johonkin teatteriesitykseen latelemaan valmiiksi kirjoitettuja latteuksia sen sijaan, että olisit luontevasti oma itsesi ja vastaisit sen mukaan, mikä on sinulle luontevaa.
Saattaisin unohtaa siinä tilanteessa mainita tärkeitä asioita. Tämä tapa sopii minulle. Latteita tekstit eivät ole. Mietin jopa vitsejä väliin.
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin useimmat hakevat työpaikkaa saadakseen tuloja elämisensä rahoittamiseksi, ja moni hakee myös useampaan paikkaan. Miksi pitää kehitellä ylimääräisiä liirumlaarumeita motivoitumisista ja sitoutumisista juuri haettavaan tehtävään tai vaatia hakijaa esittämään yltiösosiaalista ja superenergistä? Kaiketi ansioluettelosta näkyy olennaisin pätevyys eli koulutus ja mahdollinen aikaisempi työura. Luulisi, että haastattelussa olennaisinta olisi sen varmistaminen, että hakijasta saa täysipäisen käsityksen ja että hakijakin voi esittää kysymyksiä työpaikasta ja tehtävän tarkemmasta luonteesta.
Lisäksi sitoutuminen on kaksisuuntaista ja minusta se muodostuu vasta työsuhteen aikana.
Ei voi olla sitoutunut suhteeseen, jossa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi kuvitella että rekrytoijalla olisi jonkinlaista pätevyyttä omaan työhönsä, mutta hyvin harvoin näin on. Ammattitaitoinen rekrytoija näkee suoraan CV:stä, onko hakija pätevä vai ei.
Kuka tahansa voi kirjoittaa pätevän oloisen CV:n ja siihen nykyään voi käyttää chatgpt:tä. Hakijan pätevyys ja esimerkiksi sopiva persoona tulee esille vasta haastattelussa usein.
Ei mihinkään perus paskaduuniin tarvitse mitään sopivaa persoonaa.
Joo ei jossain siivoustyössä kuulu olla sosiaalinen, jos on tarkoitus liikkua ja saada kaikki puhtaaksi mahdollisimman nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä vastauksia tarvitse mitenkään ennakkoon miettiä. Vähän kun osaa käyttää aivojaan, pystyy lennosta keksimään esimerkkejä paineensietokyvystä jne.
No mahtavaa, jos sinulla sujuu noin! Itse olen koko urani valmistautunut haastatteluihin huolella. Kirjoitan jopa vastauksia paperille ja harjoittelen peilin edessä. Mutta en ole erityisen fiksu joten pusken eteenpäin kovalla duunilla:)
Kuulostaa erittäin raskaalta kympintyttösyndroomalta. Menet haastatteluun kuin johonkin teatteriesitykseen latelemaan valmiiksi kirjoitettuja latteuksia sen sijaan, että olisit luontevasti oma itsesi ja vastaisit sen mukaan, mikä on sinulle luontevaa.
Eli ööö, no enhän minä nyt sen kummempi ole kuin muutkaan ja ihan tavallinen olen ja en nyt oikeastaan osaa mitään erityislahjoja vaativa
Luonteva voi olla myös ilman, että vähättelee itseään. Kannattaa hommata itsetunto. Siitä on apua tässä asiassa. Myös se, että tuntee itsensä ja omat vahvuutensa auttaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vähän kuin puolison etsiminen. Yksi riittää, mutta se on silti hankalaa. Panosta seuraavaksi ulkoiseen olemukseen, jos et ole sitä jo tehnyt. Vaatteet, hiukset, meikki, hampaat, hymy, normaalipaino jne."
Meillä insinööritoimistolla suhtaudutaan hyvin epäilevästi liian huoliteltuun olemukseen. Meistä aika moni, johtajia myöten, on stereotyyppisiä risupartoja (no ne pari naista ei ole), ja muutenkin hyväksymme sen, että ihmiset ovat aidosti erilaisia. Huoliteltu ulkoasu kun ei auta yhtään piirilevyn suunnittelussa tai ohjelmakoodin kirjoituksessa. Kokemukseni mukaan päin vastoin.
Jaa, tutkimusten mukaan kuitenkin esimerkiksi kodin siisteys korreloi suoraan mielenteveyteen. Se että risuparrat tuuttaavat ulos paskaa josta joku maksaa rahaa ei tarkoita sitä, että se olisi hyvä ratkaisu. Päin vastoin, se voi olla vaan yksi ongelma lisää.
Voi olla myös neuroottisuutta tai pakko-oireista häiriötä, jos on kovin siistiä.
Työelämässä taitaa olla paikkoja vain tietynlaisille ihmisille kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kommentteja kun lukee niin paljastuu kyllä oikein hyvin miksi ette saa töitä.
T. rekrytyttö?
Minä testaan haastattelussa aina sen, miten pätevä rekrytoija minulla on vastassa. Muutama ammattitermi kehiin ja saa helposti karsittua jyvät akanoista. Turha edes harkita työpaikkaa, jonka rekryosasto ei ole millään tasolla valmistautunut haastatteluun.