Kenen nimiin uusi kallis auto ostetaan teidän avioliitossa?

Vaikka auto olisi avioliitossa ainoastaan esim. miehen nimissä, niin jos auto on ostettu avioliiton aikana, niin se lasketaan yhteiseksi omaisuudeksi.



Meillä papereissa mies on auton omistaja (eipä tarvita minun nimeä mihinkään, jos esim. vaihtaa autoa), mutta minun nimi haltijana, sillä tällöin vakuuukset olivat paljon edullisemmat. Jos vakuutuksissa ei olisi ollut hintaeroja, niin tällöin olisi mies saanut laittaa nimensä auton jokaiseen kohtaa papereissa.

meillä ostetaan molempien nimiin, vaikka mulla ei ole edes korttia.

Avioliitossa siis ollaan, että periaatteessa asialla ei ole kai merkitystä... mutta, jos ero joskus jostain syystä tulisi, niin omaisuus on silti miehen eli oman tasinkoni saisin vasta oikeusprosessin jälkeen ja siihen mennessä on varmasti halutessaan siis ehtinyt jo rahansa johonkin

Omaisuus on avioliitossa yhteistä. Ja käsittääkseni eron tullessa omaisuutta ei saa "hukata" ennen kuin tasingot yms. on jaettu.

Olen tästäkin puhunut:



Ei suostu siihen, että tulee molempien nimiin, kun on mielestään niin hankalaa kaikki paperiasiat muutoin...



Minun nimissäni/omistuksessa on parin tonnin kakkosauto ja jos sitä vaihdetaan, niin eihän siihen edelleen laiteta kuin se pari tonnia...



Suurimpana periaatteena tässä vissiin on se, että omaa autoaan vaihtaa ja suurin osa laitetaan oman tilinsä rahoista. Sanoo, että yhteistähän se on ja jos jotain sattuu, niin kyllähän avio-oikeuden takia tilanteeni on turvattu... En silti ole tyytyväinen tilanteeseen, siksi kaipaan kommentteja ja kokemuksia...



t. Ap

auton omistajaksi ja toinen haltijaksi. Ei edes muisteta kumpi on kumpi. Kaikki meillä on yhteistä.

Eikä se mies erotilanteessa voi rahojaan mihinkään hassata, sillä siinä vaiheessa kun erohakemus jätetään, niin siitä kohtaa kummankin kaikki tilit tarkistetaan puoli vuotta taakse päin, ja kaikki huomioidaan.



Tai voihan se mies ne tuhlata, mutta se otetaan sitten huomioon osituksessa.

Ja sen jälkeen on aina auton vaihdossa sen vaihdetun auton paperit siirtyneet seuraavaan, eikä vaihdettaessa ole mitään nimiä muuteltu. Eli toinen on minun nimissä ja toinen miehen nimissä. Meillä kyllä molemmat autot on yhtä vanhoja, joten sillä ei ole mitään merkitystä tällä hetkellä.



Mutta jos meille nyt tulisi uusi auto, niin enemmän tarvitsisi panostaa tuohon perheautoon, joka sattuu olemaan minun nimissä. Miehen nimissä on työauto, ja jos molempia ei olisi varaa vaihtaa uudempaan, niin tällä hetkellä vaihto kohdistuisi siihen minun nimissä olevaan eli perheautoon.



Tosin tuo omistusjuttu ei ole autojen osalta se kaikkein suurin, sillä on meillä muuta isompaa omaisuutta, joiden jakautuminen erossa olisi se suurempi murhe. Mutta toki autokin siinä olisi yksi lisä vielä.

miehellä ei ole edes korttia. Meillä kaikki on molempien nimissä. Mutta toisaalta rahat ja tilitkin on yhteisiä, eikä meillä lasketa, kuka maksaa ja tienaa mitäkin. Niin kauan, kun ollaan samassa veneessä, on kaikki yhteistä. Enkä minä (tai mieskään sen puoleen) suostuisikaan mihinkään muuhun systeemiin.

Eipä suostu siihen...

Olen tästäkin puhunut:

Ei suostu siihen, että tulee molempien nimiin, kun on mielestään niin hankalaa kaikki paperiasiat muutoin...

Minun nimissäni/omistuksessa on parin tonnin kakkosauto ja jos sitä vaihdetaan, niin eihän siihen edelleen laiteta kuin se pari tonnia...

Suurimpana periaatteena tässä vissiin on se, että omaa autoaan vaihtaa ja suurin osa laitetaan oman tilinsä rahoista. Sanoo, että yhteistähän se on ja jos jotain sattuu, niin kyllähän avio-oikeuden takia tilanteeni on turvattu... En silti ole tyytyväinen tilanteeseen, siksi kaipaan kommentteja ja kokemuksia...

t. Ap

Ei tuolla ole MITÄÄN MERKITYSTÄ! Olette naimisissa niin teidän omaisuus on TEIDÄN, ei sinun tai miehesi.

Hengitä nyt rauhassa hyvä ihminen!

on yhteistä. Ellei tästä ole erikseen tehty avioehtoa.



Eli olkoon auto vaikka kuinka kallis tai halpa, ja kenen nimissä tahansa, niin yhteinen se on, jos olette sen avioliiton sisäpuolella hommanneet.

Auto on kulutustavaraa, voit lohduttautua sillä, että vuoden kuluessa auton arvo tippuu sen 10-30 % mallista riippuen ja muutaman vuoden kuluessa "kallis" auto ei ole enää kallis.



Jos tuo on kynnyskysymys, niin auto molempien nimiin ja osamaksu/lainasopimus kanssa. Ei taida muuttaa kuitenkaan mitenkään sitä, että kulut maksetaan miehen "tuloista".



Mielenkiintoista, että mammat ajattelevat autoa omaisuutena. Oikeasti se on perheen yhteinen kulutushyödyke, joka vie sen 1500-3000 €/kk perheen tuloista.



Jos mies "kustantaa" tämän lystin ja auto on perheen yhteisessä käytössä, niin en nyt näe kovin suurta ihmisoikeusrikosta siinä, että auto miehen nimissä.



Joo, en ole mamma.



Olisi mukava saada kommentteja hyvin ansaitsevilta naisilta, että miten heillä on asiat järjestelty. Onko heilläkin majoridea, että naisen tulojen "ylijäämä" menee automaattisesti myös miehen suuremman kulutuksen mahdollistamiseen?

että "olet turvattu" jos jotain sattuu..

Jaa.



Jos miehesi ostaa itseleen auton, joka itse ajaa, ja rahat tulee hänen tililtään, millä hemmetin logiikalla siihen autoon pitäisi merkitä sinut osa-omistajaksi.

pois yhteisestä potista.

Avioliitossa omaisuus on omaa, ei yhteistä, ellei omaisuutta ole molemmille merkitty.



Lopeta perheen kulujen maksaminen ja sovi miehen kanssa, että kumpikin laittaa tietyn prosentin tuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan yhteiset kulut. Ja säästä oma auto.

Perheessä on kaksi autoa, toisessa minä omistaja ja mies haltija, toisessa mies omistaja ja minä haltija. On myös mahdollista laittaa autolle kaksi omistajaa.



Käytännöllisyyskysymys tämä on siksi, että reissataan myös ulkomailla. Kun molempien nimet löytyvät autojen papereista, niin ei tarvita mitään lupia eikä valtakirjoja rajoilla.



Jos kyseessä on kallis auto, niin kannattaa huomioida myös lahjaveroasiat, vaikka verottaja niihin avioparien kysymyksessä ollen äärimmäisen harvoin puuttuukaan. Auton omistajalla pitää olla sen verran tuloja, että pystyy auton maksamaan tai muuten joutuu maksamaan lahjaveroa.

molempien nimiin. Minulle ja miehelle on kyllä se ja sama kumman nimissä auto on.

Jos meidän perheen "omaisuus" (= iso osa vaivalla säästetyistä rahoista) siirtyy auton mukana miehen nimiin?



En haluaisi lähteä asiasta nyt riitelemään, mutta toisaalta haluan turvata selustani... Avioliiton aikana minulle ei varsinaisesti merkkaa, kenen nimissä omaisuus on, mutta kuten sanoin, pelkona on se, että jos joskus ero jostain syystä sattuisi tulemaan, niin omaisuutemme on kätevästi pääosin siirtynyt miehen nimiin.



Ja sitten kun on sukset ristissä, niin silloin on hyvä varautua siihen, että toinen tekisi "kiusaa" tai tosiaan yrittäisi hukata/pimittää omaisuutta. Tätä varten itse mietiskelin tuota omistus-asiaa...



Mitä mieltä siis olette, voinko siis vain antaa asian olla jo luottaa siihen, että saan tarvittaessani osuuteni, jos jotain joskus sattuu?



t. AP

kuin että autoa myydessä pitää olla kummankin omistajan allekirjoitus. Huoltoon kun auton vie, niin ei siellä kukaan kysele, että oletko auton omistaja. Mummon autokin me viedään huoltoon ja katsastetaan ihan sujuvasti, vaikka kukaan tässä perheessä ei ole sen auton omistaja.



Joten vähän huono selitys on tuo, että kaikki muka menee niin vaikeaksi, jos on useampia omistajia.

molempien nimiin ei halua autoa laittaa, kun on kuulemma hankalaa... no tiedäpä siitä nyt sen hankaluudesta:-(



t. AP

Meille ei osteta säästöillä kallista autoa, mutta kuvittelen, että jos ostettaisi niin...



Riippuisi tietenkin siitä, kumman auto se tulisi olemaan. Meillä molemmilla kun on oma. Jos perheessä olisi vain yksi auto, niin miksi se ei olisi molempien nimissä?