Kenen nimiin uusi kallis auto ostetaan teidän avioliitossa?
Miten teillä menee auton ostot/vaihdot?
Kenen nimiin / omaisuudeksi auto laitetaan? Siihen menee kuitenkin iso osa säästöistä...
Juuri meillä mietin asiaa... miehen tällä hetkellä nimissä olevaa autoa vaihdetaan huomattavasti kalliimpaan. Mies maksaa normaalisti lainat ja talon kulut, minä muut talouskulut ja lasten kulut. Miehellä jää enemmän säästöön eli hänen tililleen kertyneitä varoja pääosin käytetään, mutta eipä sinnekään niin kertyisi, jos minä en päivittäisiä kuluja niin paljoa maksaisi...
Avioliitossa siis ollaan, että periaatteessa asialla ei ole kai merkitystä... mutta, jos ero joskus jostain syystä tulisi, niin omaisuus on silti miehen eli oman tasinkoni saisin vasta oikeusprosessin jälkeen ja siihen mennessä on varmasti halutessaan siis ehtinyt jo rahansa johonkin hassata/siirtää... Tämä siis minulla kauhuskenaariona...
Avioliitto on tällä hetkellä ok, mutta en toisaalta haluaisi, että minua nykyaikana vielä vietäisiin kuin pässiä narussa "vanhan kaavan" mukaan....
Mitä kokemuksia tai mielipiteitä teillä on?
Kommentit (122)
suuremmat tulot, kuin miehelläni. Eikä meillä edelleenkään lasketa. Meillä on perhe, jolle tulee x määrä rahaa kuussa ja sillä sitten elellään parhaaksi katsomallamme tavalla. Mutta on ihan selvää, että mieheni elintaso on nykyisenlainen minun tulojeni ansiosta. En näe tässä ongelmaa.
10
Auto on kulutustavaraa, voit lohduttautua sillä, että vuoden kuluessa auton arvo tippuu sen 10-30 % mallista riippuen ja muutaman vuoden kuluessa "kallis" auto ei ole enää kallis.
Jos tuo on kynnyskysymys, niin auto molempien nimiin ja osamaksu/lainasopimus kanssa. Ei taida muuttaa kuitenkaan mitenkään sitä, että kulut maksetaan miehen "tuloista".
Mielenkiintoista, että mammat ajattelevat autoa omaisuutena. Oikeasti se on perheen yhteinen kulutushyödyke, joka vie sen 1500-3000 €/kk perheen tuloista.
Jos mies "kustantaa" tämän lystin ja auto on perheen yhteisessä käytössä, niin en nyt näe kovin suurta ihmisoikeusrikosta siinä, että auto miehen nimissä.
Joo, en ole mamma.
Olisi mukava saada kommentteja hyvin ansaitsevilta naisilta, että miten heillä on asiat järjestelty. Onko heilläkin majoridea, että naisen tulojen "ylijäämä" menee automaattisesti myös miehen suuremman kulutuksen mahdollistamiseen?
Auto on kulutustavaraa, voit lohduttautua sillä, että vuoden kuluessa auton arvo tippuu sen 10-30 % mallista riippuen ja muutaman vuoden kuluessa "kallis" auto ei ole enää kallis. Jos tuo on kynnyskysymys, niin auto molempien nimiin ja osamaksu/lainasopimus kanssa. Ei taida muuttaa kuitenkaan mitenkään sitä, että kulut maksetaan miehen "tuloista". Mielenkiintoista, että mammat ajattelevat autoa omaisuutena. Oikeasti se on perheen yhteinen kulutushyödyke, joka vie sen 1500-3000 €/kk perheen tuloista. Jos mies "kustantaa" tämän lystin ja auto on perheen yhteisessä käytössä, niin en nyt näe kovin suurta ihmisoikeusrikosta siinä, että auto miehen nimissä. Joo, en ole mamma. Olisi mukava saada kommentteja hyvin ansaitsevilta naisilta, että miten heillä on asiat järjestelty. Onko heilläkin majoridea, että naisen tulojen "ylijäämä" menee automaattisesti myös miehen suuremman kulutuksen mahdollistamiseen?
Menee sinun logiikallasi. Ei me lasketa niitä rahoja noin. Tehdään asiat perheenä tai pariskuntana. Ihan sama kuka ne rahat tuo perheelle, tai kuka ne vaatteet tai elektroniikan ostaa.
ja ei se nyt niin kovin hankalaa ole, jos auton laittaa molempien nimiin. Silloin kun sen rekisteröi/myy pitää olla molempien nimet, mutta voihan tämän sitten hoitaa valtakirjallakin, niin ei tarvits kummankin juosta.
Eli ap:n tilanteessa varmaan laitaisin auton molempien nimiin.
Tuolla aiemmin joku väitti, että naimisissa omaisuus olisi yhteistä, mutta näin ei todellakaan Suomen lain mukaan ole.
Myös avioliitossa molemmat puolisot omistavat oman omaisuutensa. Periaatteessa myös omaisuutta lahjoitettaessa pitäisi maksaa lahjavero jos lahjan arvo ylittää tietyn summan. Se, että verottaja avioparien kyseessä ollen ei yleensä puutu veronkiertoon, ei tee siitä laillista. Auto tai asunto pitää ostaa sen henkilön nimiin joka sen maksaa ja jolla on sen maksamiseen varaa. Jos näin ei tehdä, niin periaatteessa siitä voidaan määrätä lahjavero (käytännössä verottaja siis avioparien kohdalla ei yleensä näin tee, mutta mahdollista se on).
Avioerotilanteessa kumpikin omistaa edelleenkin oman omaisuutensa, mutta jos ei ole avioehtoa, niin suuremman omaisuuden omistaja joutuu maksamaan tasinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toinen omistaa esim. asunnon yksinään, niin häntä ei siitä voi velvoittaa pois muuttamaan, vaan ainoastaan maksamaan tasinkoa.
Selittääkö miehesi, mikä siinä niin hankalaa on?
Ja sinä uskot?
Todellisuudessa voi omistajana olla molemmat, mutta haltijaksi voi merkitä vain toisen, jolloin vakuutukset bonuksineen järjestyvät helposti.
Huolloissa ja katsastuksissa ei todellakaan ole omistajalla tai haltijalla mitään merkitystä.
Mies omistaa talon, kesämökin ja uudemman auton. Mä omistan miehen kanssa puoliksi vain auton, joka on vanha ja rämä. Mites mun sitten käy jos erotaan avioliitosta?
ja kaikki on yhteistä. Ihan sama kenen nimissä se auto todellisuudessa on.
Olisi mukava saada kommentteja hyvin ansaitsevilta naisilta, että miten heillä on asiat järjestelty. Onko heilläkin majoridea, että naisen tulojen "ylijäämä" menee automaattisesti myös miehen suuremman kulutuksen mahdollistamiseen?
Itse ansaitsin viimeiset 5 vuotta huomattavasti enemmän kuin mies. Molemmat olimme töissä ja teimme yhtä paljon kotitöitä. Rahat ovat yhteiset. Nyt olen hetkellisesti pienempi palkkainen, mutta koska mies tällä hetkellä maksaa kaiken paitsi minun ostokseni niin minun pieni palkkani jää käytännössä täysin säästöön. Ei se kuitenkaan ole minun omaa rahaani vaan yhteistä. Ostamme sillä sitten uuden yhteisen auton ja mökin. Edelleen meillä on yhteiset rahat ja molemmat pääsevät siirtelemään rahoja tileillä miten haluavat.
Meillä siis kaikki yhteistä riippumatta siitä kuka mitäkin on ansainnut. Usein palkkaus saattaa myös liittyä uraliikkeisiin ja toisen tekemiin uhrauksiin.
Niin ja maksaa ne, jopa sen millä mä ajelen. Bensat mies tankkaa firman kortilla. Mulle autoilu on halpaa :)
Meillä auto ostetaan MEILLE ja MEIDÄN PERHEELLE!
Ei minulle eikä miehelle!
Meillä on perhe, mikä on oma yksikkönsä ja omaisuus on perheen eli kaikki on yhteistä!
Ja ei, en ole se miehen elätettävänä oleva osapuoli...
Jos miehesi niin väittää, niin hän ilmiselvästi yrittää nyt vedättää tässä asiassa, joten vaadi se auto molempien nimiin - ihan periaatteen vuoksi.
Käytännössä molempien nimiin laittaminen tarkoittaa sitä, että autoa ostettaessa ja myytäessä tarvitaan molempien nimet paperiin. Siinä välissä ei ole mitään väliä sillä, kuka autoa käyttää, huoltaa tai kuljettaa. Valtaosa suomen perheautoista on molempien puolisoiden nimissä.
on avioliitossa yhteistä niin ei se verottajan mukaan ole. Henkisesti on tietenkin, mutta virallisesti ei. Jos aviopuoliso antaa ison summan rahaa toiselle, niin siitä menee lahjavero. Tai pitäisi mennä. Eli ei kallista autoa voi ostaa vain toisen tililtä, ja kirjoittaa se kummankin nimille. Se mitä tapahtuu eron tullessa on eri asia, mutta avioliiton aikan omat rahat on virallisesti omia. Eihän omille lapsillekaan voi nooin vain lahjoittaa omaisuutta tai ostaa sijoitusasuntoa ja kirjoittaa se lasten nimiin. Miettikää nyt vähän. En siis vertaa asutoa sijoitusasuntoon, mutta rahansiirtoperiaate on sama.
Käytännössä miehesi saa kaiken omaisuutenne ja joutuu maksamaan sinulle tasinkoa, jonka määrä usein valitettavasti määritellään selkeästi alakanttiin. Et siis jää puille paljaille, mutta joudut aloittamaan kaiken alusta rahatukun kanssa, jonka reaaliarvo on pienempi kuin miehesi omaisuuden arvo.
Kyllä minäkin meillä tienaan tuon 3,5 Teur kuukaudessa (mies vähän enemmän) eli siksi minua harmittaakin ensinnäkin se, että käytännössä maksan enemmän kuukausimenoista ja miehellä jää enemmän säästöön ja toiseksi se, että onpa niin vanhanaikainen tilanne mielestäni "nykyaikaisella ja itsekin toimeentulevalla" ihmisellä...
Uuden auton osto on kuitenkin iso investointi ja syö paljon perheen pääomia, ja kun mies ei suostu laittamaan autoa molempien nimiin, niin itsellä on semmoinen olo, että minua viedään kuin pässiä narussa...
Ei vaan jaksais ryhtyä tappelemaan asiasta...
t. AP
Meillä yhteinen asunto, yhteinen auto, yhteinen mökki, yhteinen tili ja yhteiset rahat.
Kun kumpikaan ei ole mikään "tuhlari" niin aika tasan nää rahat kai menee, ja sopu on ainakin vielä säilynyt. 5 vuotta tätä menoa takana:)
Molemmilla uudet, suurinpiirtein saman arvoiset autot.
Mut mitä väliä, me ollaan perhe ja meillä on vain yhteistä omaisuutta vaikka joku nyt sattuisi jonkun nimissä olemaan. Koti ja mökki on molenpien nimissä, mutta esim. vene vain miehen kun oli yksin liikkeessä kun kaupat tehtiin jne.
Meillä on ollut yhteiset rahat siitä lähtien kun yhteen muutettiin 3kk seurustelun jälkeen. Mä silloin töissä, mies opiskeli. Avioliiton jälkeen yhteiset tilitkin. Hyvin on mennyt kohta 20v.
Välillä tienattu molemmat, tällä hetkellä vain mies.
molempien nimissä.
Ja kyllä eron sattuessa osituksessa auton omistajan nimissä oleva menee tämän henkilön omaisuudeksi. Siskollani oli avioliiton aikana ostettu, kalliimpi auto kuin ukollansa. Ja kyllä osituksessa sitten tämä huomioitiin siskon omaisuudeksi.
Eli joutuiko tästä maksamaan tasinkoa miehelle vai ei?
t. AP
"Siskollani oli avioliiton aikana ostettu, kalliimpi auto kuin ukollansa. Ja kyllä osituksessa sitten tämä huomioitiin siskon omaisuudeksi."
tällaisiin asioihin pitäisi oikeasti kiinnittää huomiota.
Meillä menetellään samoin kuin numerolla 18, on kätevää ja järkevää. Taloudessa siis kaksi kutakuinkin samanarvoista autoa.