Demoni nimeltä ADD

Olen koko pienen elämäni miettinyt, mikä outo demoni on asettunut persoonaani riivaamaan. Se aiheuttaa hajamielisyyttä, unohtelua, sekavaa päivärytmiä, keskeneräisiä projekteja, riitoja ja muutakin kaaosta elämään. Epämääräisiä oireita. Ulkopuolisen silmissä olen varmaan vain laiska, tyhmä tai muuten vain vinksahtanut. Olen noihin selityksiin uskonut jopa itsekin.



Olen myös aktiivisesti yrittänyt keksiä selityksiä näihin ongelmiin. Olen miettinyt, että ehkä minua on paapottu liikaa lapsena ja siksi ote elämään on huonompi kuin varhain aikuistuneilla ikätovereillani. Joskus olen ollut vahvasti sitä mieltä, että kyse on huonoista elämäntavoista, kuten ruokavaliosta tai huonoista yöunista. Olen siis aina välillä kuvitellut löytäväni ratkaisun ongelmiini, kunnes taas asiat liusuvat kaaokseen ja olen lähtöruudussa. Tästä on ollut myös vaikea puhua muille ja myöntää, että minulla todellakin on jokin selittämätön ongelma.



Surullisinta on se, että tämä kaoottisuus alkaa häiritä myös ystävyyssuheitani. Seurassa saatan olla kömpelö tai hiljainen. Ongelmallisinta on kuitenkin sähköpostiin tai tekstiviestiin vastaaminen. Kirjoittamiseen keskittyminen tuntuu vaikealta tai ahdistavalta ja vastaukseni saan lähetettyä päiviä tai jopa viikkoja myöhässä. Tästä tietenkin saan epäkohteliaan, piittaamattoman tai diivan maineen.



Pahin tilanne on tullut opiskelujen myötä. Opintoni yliopistossa on nyt venähtänyt kuudennelle vuodelle eikä loppua tunnu näkyvän. Gradun kirjoittaminen on ollut pelkkää sähellystä useamman vuoden ja työharjoittelut eivät ole menneet putkeen jatkuvien huolimattomuuksien, hitauden tai äkkipikaisen käytöksen takia. Olenkin ollut melko varma siitä, etten ole edes kykenevä työelämään. Varsinkin kun oma alani vaatii tarkkaavaisuutta ja ripeyttä samaan aikaan. Vajaan kuukauden päästä alkaa harjoittelujakso, jonka jälkeen minulla on hyvät mahdollisuudet saada vakituinen työpaikka. Päätinkin, että tästä ongelmaläjästä on saatava selvyys, ennenkö menen ja sähellän tämänkin mahdollisuuuden.



Pieni googlaaminen vahvistikin epäilykseni siitä, että kyseessä voisi olla ADD eli tarkkaavaisuushäiriö. Kaikki oireet ainakin viittaavat siihen ja testin pisteet olivat korkeat. Tällaiseen omaan nettidiagnoosiin ei tietenkään pidä luottaa, joten varasin ajan yliopiston terveydenhoitajalle. Toivon mukaan häneltä tulee neuvoja siihen, kuinka tilanteessani tulisi toimia ja voinko aloittaa esimerkiksi lääkityksen. Siihen olisin ainakin täysin valmis.



Miten te koette tilanteeni - siis te joilla on jo diagnosoitu ADD? Kuulostaako tutulta? Oletteko saaneet otteen elämästänne hoitojen avulla? Millaisia sivuoireita lääkkeet ovat aiheuttaneet?