"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien annetaan nykyisin ymmärtää että vakassa hoidetaan ja vakassa osataan. Todellisuus on kuitenkin se että nykyisten ryhmäkokojen (joita kierretään kaikin mahdollisin keinoin vielä isommiksi) puitteissa keneenkään lapseen ei ehditä keskittyä kunnolla. Lapset taistelevat huomiosta ja reagoivat kun ei sitä juuri millään muulla ehdi saamaan kuin haastavalla käytöksellä.

Jos vakassa oikeasti olisi mahdollisuus, niin ihan kaikki tässä ketjussa mainitut taidot olisi opittavissa hoitoaikojen puitteissa. Vaan ei ole, ja syyttävä sormi osoitetaan virheellisesti vanhempiin, vaikka se pitäisi osoittaa kohti päättäjiä. Kyllä päivittäisten taitojen harjoitteluun pitäisi hoitoajan riittää, vaan eivät riitä aikuiset. Koko vaka on yksi villilänsi.

Ymmärrän hyvin vanhempia. Lapset ovat levottomia hoitopäivien koska päivät ovat kaoottisia, ja oppiminen ei tuolta tullessa ainakaan ole helppoa. Lisäksi päiväunilla makuutetan palaverien ja tiimien takia todella pitkään, usein jopa kaksi tuntia, jolloin yöuni häiriintyy. "Lepoaika" on sanahelinää, kokeileppa itse maata kaksi tuntia hiljaa liikkumatta ilman että nukahdat, vaikka olisit kuinka virkeä. 

Meidän päiväkodissa 3-5v ryhmässä levätään ja kuunnellaan kirjaa 30 minuuttia. Sitten hereillä olijat nousevat leikkimään. Plus herätetään ne, ketkä vanhemmat haluavat herätettävän. Tällä hetkellä 21 lapsesta herätettäviä on 12. Yksi saa nukkua tunnin, yksi 45min, loput puoli tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Tilanne b) Vanhempi tulee noutamaan lastaan portille, avaa portin ja astuu sisään jolloin lapsi livahtaa portista nopeasti autotielle. Vanhempi katsoo kännykkäänsä ja kysyy miten lapsen päivä on sujunut.

Kysymys: Kenen on pääasiallisin vastuu mikäli lapsi joutuu autotiellä onnettomuuteen, ellet ole ehtinyt kirjata lasta ulos päivähoidon piiristä.

Jos vanhempi on läsnä niin vastuu on vanhemman. Ei kaikissa paikoissa edes ole mitään älypuhelimen kirjaussovellusta.

- Oikea vastaus : Kun lapsi on luovutettu /hoitovastuu siirtynyt takaisin vanhemmalle on vastuu vanhemmalla. Luovutus voidaan määritellä esimerkiksi sillä, että lapsi kirjattu ulos järjestelmästä ja lapsi annettu vanhemmalleen esim portista ulos ja portti suljettu tai vanhempi hakenut lapsensa sisätiloista ja lapsi kirjattu vanhemman huomaan.

Siis jos portti unohtuukin auki niin sitten vastuu on päiväkodin vaikka lapsi olisi jo ehtinyt kotiin asti?

Portti ei voi jäädä auki! Meillä porteissa lapuu, jossa lukee "vain aikuinen avaa ja sulkee portin sekä ketjun". Kyllä vanhemmat ovat hyvin portin sulkeneet, mutta ketju on selvästi monelle vanhemmalle jo liian haastava tehtävä. Niinpä hoitaja joutuu menemään perässä sulkemaan tämän. Eli vanhempien perään joutuu myös katsomaan, ei riitä että vahtii lapsia.

Leikkipuistossa lapseni olivat karusellissä. Samassa leikkipuistossa oli lesbopariskunta konttaavan taaperon kanssa. Taapero lähti konttaamaan kohti kovaa pyörivää karuselliä, ja nämä lesbiaanit kauhuissaan katsoivat tumput suorina vierestä kuinka taapero konttaa 2 metriä kohti karuselliä ja jatkaa matkaa. Toinen niistä vielä sanoi ääneen että, "voi ei". Minun piti pysäyttää karuselli kun tämä taapertaja oli noin 1 metrin päässä ja sanoa lapsilleni että katsokaa onko näitä pieniä ympärillä jos pyöritte. En ole missään nähnyt noin avuttomia vanhempia. Enkä todellakaan halua edes nähdä. Ihme että heidän lapsi on ylipäätään hengissä. 

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että tällaisen aineiston analysoinnin ja uuden tekstin kirjoittamisen tekee jatkossa AI. 

En tarkoita etteikö lukutaito silti olisi ehdoton :) mutta mutta. Maailma muuttuu. Ennen muinoin tarvittiin vaikka minkälaisia taitoja, jotka jääneet varsin vähälle huomiolle nykyään, esim sujuva päässälasku. Enää ei oleteta että lasketaan päässä, kun jokaisella on taskulaskin mukanaan (siis kännykkä)

Ei ihme, että Pisa tulokset laskee, kun vanhempien asenne on tuo. Mihinkäs sitä ihminen luku- ja laskutaitoa tarvitsee. Jep.

Meillä tulee välillä lapsia, jotka eivät osaa pitää kynää kädessään. Eivät ole kotona piirtäneet edes, saatikka kirjoittaneet. Vanhemmat ei-suomalaisista maista, joissa kirjoitus ei ole viestinnän osa, vaan nojautuvat puhuttuun kieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa tarkistetaan lasten reppuja koska sinne on vahingossa täytetty päiväkodin leluilla. Samoin säästäväinen tapa näyttää olla se, että pöllitään lapselle jonkun rukkaset tai kurikset ja sutataan omistajan nimi mustalla tussilla yli ja oman lapsen nimi siihen päälle ja kas..ne puuttuvat kurikset hommattu!

Tähän(kin) talouden jatkuvat kiristykset joihtaa ettei vamhemmilla ole varaa ostaa lapsilleen leluja ja lämpöisiä vaatteita, se eriarvoistaminen näkyy jo päiväkodeissakin.

Tää on turhankin tuttua. Varhaiskasvattajat ei osaa lukea, he laittavat lapselle sen kurahaalarin, joka käteen osuu ja fiksu vanhempi todella ottaa toisen lapsen vaatteet omalle lapselle ihan vain suttaamalla nimen ja kirjoittamalla tilalle oman piltin nimen. Kyse ei ole säästöistä, tulottomilla on maksuton päivähoito ja sossu maksaa kuravaatteet.

Vanhempien kannattaa myös katsoa, että vaatteissa on oikea nimi. Monesti on vanhan omistajan nimi. On se sitten sisarus, serkku tai joku tuntematon jos on käytettynä ostettu. Hoitaja ei voi tuntea ja tietää kaikkia teidän sukulaisia. Ja jos ryhmässä saman niminen lapsi niin helposti menee sekaisin.
Aika usein, kun vaatteita vanhemman kanssa etsitään niin ensin kysytään onko siinä nimi. Ja vanhempi vastaa ei. Paras on, kun etsitään hanskoja, kuvaus sellaiset mustat, ei nimeä. Hoitajana olen antanut parhaillaan kolmet parit nimettömiä mustia hanskoja ja kysynyt onko jotkin näistä. Ja vanhempi ollut suu auki, että jaa en tiedä mitkä näistä.

Vierailija kirjoitti:

Eräässä päiväkodissa oli ollut täysin rajaton lapsi joka kiusasi jatkuvasti muita lapsia aiheuttaen jatkuvaa kaaosta ja pelkoa, hän teki mitä mieleen juolahti impulsiivisesti ja potki myös aikuisia mennen tullen hähättäen. 

Hänelle sanoitettiin kärsivällisesti ja päämäärätietoisesti  tunteita päivittäin ihan kuvittamalla ja yhdessä piirtämälläkin. Muu ryhmä tosin aina odotti sen aikaa koska avustajaa ei ollut.

Erään kerran mm. lapsen isä tuli noutamaan lastaan niin poika juoksikin eteisestä takaisin ruokailutilaan ja nousi ruokapöydälle hyppimään rapaiset ulkokengät jaloissaan hähättämään voitonriemuisesti. 

"heh heh, minä olin juuri samanlainen villikko hänen ikäisenään" naureskeli isä huvittuneena puuttumatta tilanteeseen mitenkään, kunnes opettaja tuli ja nosti vastaan potkiskelevan ja sylkevän lapsen pois pöydältä ulkoeteiseen, naureskelevan isän seuratessa perässä. 

Ne on niin ammattitaidotonta porukkaa nuo nykyvarhaiskasvattajat, eiks vaan.

Tervetuloa alalle joka tarjoaa haasteita ja ammatillisia onnistumisen tunteita osaaville.

Tutulta kuulostaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla kirjoitti, että varhaiskasvatuksen työntekijät "eivät osaa lukea" ja laittavat väärän lapsen kurahaalareita päälle, vaikka haalareissa on nimi. Kyllä se ongelma on useimmiten siinä, että haalareissa ei ole lainkaan nimeä. Useasta pyynnöstä huolimatta kaikki eivät nimeä lapsensa ulkovaatteita. Me emme saa sitä tehdä. Ja lukutaidoton ei voisi toimia tälläkään alalla.

Ja sitten on niitä sutattuja nimiä vaatteissa ja sen alla ryhmän lapsen nimi. Usein nämä haalarit ja muutkin vaatteet ovat kirppislöytöjä, eikä varastettuja vaatteita. Onko tämä käynyt ollenkaan mielessä? Vanhemmat siis eivät ole varastaneet päiväkodin toisen lapsen vaatteita. Näitä on sekä varakkailla että vähemmän varakkailla. Lasten vaatteita ostetaan paljon kirppiksiltä. Silloin on tosi hyvä, että alkuperäisen omistajan nimi on sutattu ja oman lapsen nimi tilalla.

Tämä juuri. Siis ihan oikeasti lähes päivittäin joutuu joillekin vanhemmille sanomaan, että NIMIKOIKAA! Ja silti ne upouudet välikausikengät ja softshellhaalarit ovat nimettömänä ja sitten parutaan perään, kun joku kallis on jossain hukassa. Esimerkiksi lähes joka syksy, talvi ja kevät on jonkun pirkkopetterin Gugguun tai Metsolan pipo hukassa ja ilman nimeä tietenkin.

Nimeä ei voi laittaa, kun jälleenmyyntiarvo laskee. Näin olen useammalta kuullut.

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

Koska aamupalasta maksetaan, tietenkin  se käytetään. Hulluahan se olisi  maksaa päikyn aamupalasta jos sitä ei käytetä. Rahastaa kaikki osaa, mutta mitään ei tarjottaisi vastineeksi. 

Jännä miten päiväkodissa henkilökunta ym ihmiset täälläkin, haukkuvat aina lasten vanhemmat ja lapset, mutta ei koskaan  hoitajia.  Jopa 6 vuotiaat lapsetkin haukutaan kun eivät osaa lukea, laskea, hiihtää, luistella, tulla itse päiväkotiin ja lähteä yksin kotiin.... mitä hemmettiä, eikä päiväkoti ole juuri sitä varten, ettei sinne tulla valmiina, se on valmistavaa opetusta.

Sama kouluissa, lapset ja vanhemmat aina syyllisiä vaikka tapahtumat on kouluissa, opettajat on  suojattu kaikelta  paitsi siltä että jos lapsi oppii, se on opettajien   aikaan saannosta, mutta kaikki muu  huono asia on vanhemmat ja lasten vika.  Onneksi omat ei ole koskaan olleet päiväkodissa, kodissa kasvaneet ja  upeissa ammateissa ovat, ilman päiväkodin  tuomaa häiriköintiä. Kouluaikana jouduin monesti opettajia ohjaamaan kun eivät osanneet ja tulkitsivat asioita oman  mielensä mukaan, se ei meille käynyt, otin kaikesta selvää ja valitin koulutoimenjohtajalle aina. Me ei hyväksytty aina opettajien käytöstä, vaan ohjasimme heitä   jo,  että totta pitää puhua ja  ei voi olla niin että keksivät omia juttuja joista voi valittaa. Aikamme  riideltiin mutta  yhteisymmärrykseen päästiin, valhetta emme siedä opettajilta. Nyt ovat lapset loistokkaissa töissä, eivät olisi ellemme olisi puuttuneet opettajien käytökseen. Monet opeista ei osaa työtään, mutta palkka ja lomat kiinnostaa heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräässä päiväkodissa oli ollut täysin rajaton lapsi joka kiusasi jatkuvasti muita lapsia aiheuttaen jatkuvaa kaaosta ja pelkoa, hän teki mitä mieleen juolahti impulsiivisesti ja potki myös aikuisia mennen tullen hähättäen. 

Hänelle sanoitettiin kärsivällisesti ja päämäärätietoisesti  tunteita päivittäin ihan kuvittamalla ja yhdessä piirtämälläkin. Muu ryhmä tosin aina odotti sen aikaa koska avustajaa ei ollut.

Erään kerran mm. lapsen isä tuli noutamaan lastaan niin poika juoksikin eteisestä takaisin ruokailutilaan ja nousi ruokapöydälle hyppimään rapaiset ulkokengät jaloissaan hähättämään voitonriemuisesti. 

"heh heh, minä olin juuri samanlainen villikko hänen ikäisenään" naureskeli isä huvittuneena puuttumatta tilanteeseen mitenkään, kunnes opettaja tuli ja nosti vastaan potkiskelevan ja sylkevän lapsen pois pöydältä ulkoeteiseen, naureskelevan isän seuratessa perässä. 

Ne on niin ammattitaidotonta porukkaa nuo nykyvarhaiskasvattajat, eiks vaan.

Tervetuloa alalle joka tarjoaa haasteita ja ammatillisia onnistumisen tunteita osaaville.

Tutulta kuulostaa!

Curling vanhemmat ovat pahimpia, siivosin siis ulkopuolisena työntekijänä ala astetta ja eräs villi muksu päätti kävellä kiviportaat takaperin, ketään ei missään ja sanoin että älä kiipeä kun käy huonosti ja lyöt pääsi, on paljon vaaratilanteita mihin ulkopuoliset joutuu puuttumaan jopa silloinkin kun vanhemmat paikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

(osa 2)

Toisessa päiväkodin ketjussa työntekijä valitti siitä, että vanhemmat tuovat lapset aamupalalle päiväkotiin vaikka vanhempi itse syö aamupalan kotona ja lähtee töihin vasta sitten. Täällä valitetaan siitä, että lapsi tuodaan liian myöhäisenä ajankohtana päiväkotiin ja eskariin. Tämä on kieltämättä vanhemman näkökulmasta erikoista ja huvittavaakin, miten samasta asiasta voikin olla niin vastakkaisia valituksen aiheita työntekijöillä. Toisen mielestä on törkeää jos vanhempi tuo lapsen aamupalalle ja toisen mielestä on törkeää, jos tuodaan vasta 8:30 tai sen jälkeen. Tulee tunne, että tekee vanhempi niin tai näin, niin aina se on jonkun työntekijän mielestä yksiselitteisesti väärin. Alalla tuntuu olevan paljon sisäisiä ristiriitoja ja olen alalla työskentelevältä sukulaiseltani kuullut, että monilla työntekijöillä on myös asenneongelmaa vanhempia ja lapsia kohtaan. On paikkoja joissa kaikki lapset ja vanhemmat haukutaan.

Toki on varmasti paljon kummallisuuksia vanhemmissakin ja nykyään on varmasti paljon enemmän kaverivanhempia kuin ennen, mutta alan julkituloista saa sen käsityksen, että suurin osa vanhemmista ovat ihan pihalla ja hukassa ja tämä ihmetyttää, koska harrastuspaikoissa, leikkipuistoissa ja lapseni ystävien vanhemmista kuitenkin tapaa ihan tolkullisia, normaaleja ihmisiä. Elänkö kuplassa, kun en ole havainnut sitä, että suurin osa vanhemmista olisi aivan täysin pihalla ja vääränlaisia?

Tuli vielä mieleen yksi näkökulma tuosta luistelemisesta (ja hiihtämisestäkin). Olen itse liikunnallinen ihminen ja harrastan yksin ja lapsen kanssa yhdessä kaikenlaista, mutta ymmärrän sen, että kaikki ihmiset eivät saa minkäänlaisia kiksejä liikkumisesta ja osa aikuisista vihaa kaikkia normaalilajeja. Syitä on traumat koululiikunnasta, negatiivinen ja mollaava malli kotona tms. Muistan että oma isäni huusi minullekin siitä, etten pysynyt hiihtolomalla suksilla perässä ja vaati, että lopetan esittämisen. Olin tietämättäni sairastunut rasitusastmaan ja liikkuminen aktivoi astmakohtauksen, isäni ei tätä uskonut, vaan oli vakuuttunut että vain esitän. Muistan myös, miten vaadittiin paljon kaiken osaamisen suhteen ja oli kunnia-asia osata hiihtää kovaa, luistella paljon yms. En yhtään ihmettele, että osa ihmisistä vihaa koko loppuelämänsä tiettyjä urheilulajeja, jos oma kokemus on ollut kaikin puolin negatiivinen. Enkä ihmettele sitäkään, että kun näistä pakkotekemisistä pääsee peruskoulun jälkeen eroon, ei halua enää koskaan kiduttaa itseään tekemällä itselle vastenmielisiä juttuja.

Eikä nykyään kyseiset taidot (pois lukien uintitaito joka on todella tärkeä) ole oleellisia arjen sujumisen suhteen, sillä talvisin ei tarvitse hiihtää tai luistella matkoja, vaan kouluun pääsee esimerkiksi bussilla. Joten se vanhanaikainen maailmansotien aikainen nostalgia ja kunniakäsitys ei enää toimi ja nolaaminen ja ivaaminen on aina ollut äärimmäisen huono motivointikeino.

Jos halutaan elvyttää näitä taitoja ja saada lapsille monipuolisia liikuntataitoja, se pitäisi tehdä positiivisuuden kautta. Vanhempien loputon haukkuminen ja ivaaminen ei auta.

Koska aamupalasta maksetaan, tietenkin  se käytetään. Hulluahan se olisi  maksaa päikyn aamupalasta jos sitä ei käytetä. Rahastaa kaikki osaa, mutta mitään ei tarjottaisi vastineeksi. 

Jännä miten päiväkodissa henkilökunta ym ihmiset täälläkin, haukkuvat aina lasten vanhemmat ja lapset, mutta ei koskaan  hoitajia.  Jopa 6 vuotiaat lapsetkin haukutaan kun eivät osaa lukea, laskea, hiihtää, luistella, tulla itse päiväkotiin ja lähteä yksin kotiin.... mitä hemmettiä, eikä päiväkoti ole juuri sitä varten, ettei sinne tulla valmiina, se on valmistavaa opetusta.

Sama kouluissa, lapset ja vanhemmat aina syyllisiä vaikka tapahtumat on kouluissa, opettajat on  suojattu kaikelta  paitsi siltä että jos lapsi oppii, se on opettajien   aikaan saannosta, mutta kaikki muu  huono asia on vanhemmat ja lasten vika.  Onneksi omat ei ole koskaan olleet päiväkodissa, kodissa kasvaneet ja  upeissa ammateissa ovat, ilman päiväkodin  tuomaa häiriköintiä. Kouluaikana jouduin monesti opettajia ohjaamaan kun eivät osanneet ja tulkitsivat asioita oman  mielensä mukaan, se ei meille käynyt, otin kaikesta selvää ja valitin koulutoimenjohtajalle aina. Me ei hyväksytty aina opettajien käytöstä, vaan ohjasimme heitä   jo,  että totta pitää puhua ja  ei voi olla niin että keksivät omia juttuja joista voi valittaa. Aikamme  riideltiin mutta  yhteisymmärrykseen päästiin, valhetta emme siedä opettajilta. Nyt ovat lapset loistokkaissa töissä, eivät olisi ellemme olisi puuttuneet opettajien käytökseen. Monet opeista ei osaa työtään, mutta palkka ja lomat kiinnostaa heitä.

Onneksi olkoon noin loistokkaista lapsista. Sinun olisi kannattanut opiskella aikoinaan opettajaksi, minkä opettajan maailma on sinussa menettänyt!

Mistä lapset oppivat uimaan ja luistelemaan, jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kuopuksen eskariryhmä ei mennyt uimaan, eikä luistelemaan. Siellä piti mennä luistelemaan, mutta opettaja sairastui ja oli poissa sen viikon, eikä uutta kertaa tullut. Heillä oli vielä kenttä ihan vieressä, sinne näkee eskarin ikkunasta, joten liian kaukana ei ainakaan ollut. 

Mutta en ihmettele, etteivät kaikki lapset osaa kaikkea mahdollista. Nykyisin Suomi on kansainvälisempi ja se näkyy lasten arjessa varhaiskasvatuksessa, eskarissa ja koulussa. Huomasin, että eskarin aikuiset joutuivat jakamaan lappusia, joissa opetettiin vanhemmille, miten lapset puetaan Suomen syksyyn ja talveen ja toiset laput, joissa listattiin, millaiset  varusteet sinne luisteluun (jonne ei mentykään) tarvitaan. Herää kysymys: miten opetat lapselle taidot, joita sinullakaan ei ole? 

Olisikin reilua, jos noissa ulostuloissa kerrottaisiin rehellisesti, että onko osa näistä lapsista, joilla ei näitä perustaitoja ole, supisuomalaisia vai toisen tai kolmannen polven suomalaisia. On ihan eri asia, ettei opeteta jotakin asiaa laiskuuden vuoksi kuin sen, ettei itsekään osata, kun ollaan kotoisin ihan toisesta maasta ja kulttuurista. Tässäkin kohtaa yksilöissä on valtavat erot. Sen sijaan pöytätavat, muu käytös, nimittely ja väkivalta ovat kaikkien ongelmia, jotka pitää kitkeä heti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräässä päiväkodissa oli ollut täysin rajaton lapsi joka kiusasi jatkuvasti muita lapsia aiheuttaen jatkuvaa kaaosta ja pelkoa, hän teki mitä mieleen juolahti impulsiivisesti ja potki myös aikuisia mennen tullen hähättäen. 

Hänelle sanoitettiin kärsivällisesti ja päämäärätietoisesti  tunteita päivittäin ihan kuvittamalla ja yhdessä piirtämälläkin. Muu ryhmä tosin aina odotti sen aikaa koska avustajaa ei ollut.

Erään kerran mm. lapsen isä tuli noutamaan lastaan niin poika juoksikin eteisestä takaisin ruokailutilaan ja nousi ruokapöydälle hyppimään rapaiset ulkokengät jaloissaan hähättämään voitonriemuisesti. 

"heh heh, minä olin juuri samanlainen villikko hänen ikäisenään" naureskeli isä huvittuneena puuttumatta tilanteeseen mitenkään, kunnes opettaja tuli ja nosti vastaan potkiskelevan ja sylkevän lapsen pois pöydältä ulkoeteiseen, naureskelevan isän seuratessa perässä. 

Ne on niin ammattitaidotonta porukkaa nuo nykyvarhaiskasvattajat, eiks vaan.

Tervetuloa alalle joka tarjoaa haasteita ja ammatillisia onnistumisen tunteita osaaville.

Tutulta kuulostaa!

Curling vanhemmat ovat pahimpia, siivosin siis ulkopuolisena työntekijänä ala astetta ja eräs villi muksu päätti kävellä kiviportaat takaperin, ketään ei missään ja sanoin että älä kiipeä kun käy huonosti ja lyöt pääsi, on paljon vaaratilanteita mihin ulkopuoliset joutuu puuttumaan jopa silloinkin kun vanhemmat paikalla. 

Meillä taas pesäpallo vanhemmat ja  hiihtovanhemmat ovat pahempia, ja opeta ne vasta pahoja onkin. He suksivat paikalle autoillaan, ja katselevat kun muut pakkohiihtää ja pakkopesäpalloille. Opeilta ei onnistu muu kun autoilu ja kahvittelu.

Vierailija kirjoitti:

Mitä niiden lasten kanssa tehdään, jos ei lueta ollenkaan kirjoja, ei käydä uimassa tai luistelemassa? No liikuntaa voi harrastaa muutakin, mutta tuo kirjojen lukemattomuus kyllä huolestuttaa. Ei ihme, että oppimistulokset ja äo laskevat, jos ei lapset totu pienestä asti kirjoihin.

Uskonto kielsi/kieltää kirjojen lukemisen. Nykyään lukutaidottomuus, mikäli kirjoituksiin on  uskominen.

Vierailija kirjoitti:

Ei osaa kääntää sivuja ? Oikeasti ?

minäkin kuulin  viime vuonna näistä.  liukusormi tuttu. kirjaa ei osata käsitellä kun ei ole ruutua.   pisa tulokset- niin lapset eivät lue, sanavarasto tyhjää. mtv 3 eilen oli, että lapsi ei tiennyt sanaa   mikä on - oja-  ihan perussanasto niukkaa-   syy- ei lueta. vanhemmat henkisesti köyhiä.  ruutuaikaa ja sieltä marginaalista sisältöä.

kuten lapsi ei jaksa kuunnella tarnoita, ei katsoa kokonaista teatteriesitystä---lapsi ei osaa terveellä tavalla  tylsistyä- saada stimulaatiota  oivaltaa-keksiä uusia leikkejä,  myös ihan vaan  loikoilla, levätä, mietiskellä, seurustella esim aikuisen kanssa.  ulkoleikkejä ei leikitä- aivot   digikuormittuu- silmät rasittuu, ylikierroksilla käydään-

nämä jo ollut nuorilla äideillääb itsellään kuorrutettuna energiajuomilla raskausaikana.

lukeminen on ääritärkeää verbaalisenkin kehityksen vuoksi.   niin ja viisarkellon aikaa ei tajuta- aikaa ei hahmoteta-     isompana kun ollaan opiskelijoita- tekoälyllä oikotie onneen- ei jakseta pitkäjänteisyyteen opinnoissa- ei osata lukea asiakirjoja- ei hahmoteta lukemaansa-----eli kuinka heistä tulisi viranomaisia, lakimiehiä tms   joka ei kykene edes lukemaan asiakirjoja...

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän 50/60. Opettaako lasta uimaan, joka tuskin tulee hirveästi missään rannoilla notkumaan. Ja sitten joku tantta pöndeltä tulee sanomaan, että lasta on nyt kaltoinkohdeltu, kun sille on opetettu joku tulevaisuutensa kannalta tärkeämpi taito.

Omasta mielestäni inhottavia nämä "ammattilaisten" ulostulot. Ehkä menty vikaan siinäe ttä annettu pikkuisen liian paljon valtaa keltanokille, joilla ei ole edes omia lapsia ai mitään perspektiiviä elämään. Yhteiskunta ei ole mielestäni hyvä paikka kasvattaa lapsia muutenkaan juuri tämän vuoksi. Vanhemmille ei jaeta mitään opasta, että nämä taidot pitää lapselle opettaa, ja sitten näille tantoille ei kelpaa muuta kuin ne taidot mitä he arvostavat. Eikä se oikeastaan edes kuulu heille, sillä se lapsi ei ole heidän.

MEE POIS   ilmankosxxxxxxxx

En voi käsittää vanhempia jotka ajattelee että päiväkoti on kasvattamista varten, hävetkää. Päiväkoti on sitä varten että pääsette naiset työelämään eikä tarvitse enää jäädä kotiäidiksi. Se on hienoa että siellä on ammattilaisia päivän ajan lapsia kaitsemassa, mutta kyllä se kasvatus on vanhempien tehtävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka täällä haukutaan nyt milleniaalivanhemmat, niin ihan samat ongelmat oli kuulkaa jo kun itse oltiin pieniä, mutta sillon vaan ei ollut mitään vasuja yms tai vakaakaan, vaan tarhassa ei vaan oltu kiinnostuttu siitä osaako lapset jotain vai ei. Silloin vanhemmat panosti vielä vähemmän näihin, kuin nykyään.

Itse opin lukemaan vasta ekalla. Uimaan sentään jo ennen. Luistelussa olin ikuisesti huono ja ketään ei kiinnostanut.

Oma lapseni on vielä ekaluokallakin huono luistelija ja tästä on valitettu jo sadat kerrat päikyllä (kun vielä oli) ja ei vissiin tajuta, että olen kyllä raahannut häntä luistelemaan usein, mutta ei se siitä kummene. Pikkusisaruksensa luistelee yhtä hyvin jo nelivuotiaana. Nykyään vaan kaikki on vanhempien vikaa.

Kukaan ei kuitenkaan ole kiitellyt, että ko.lapsi oppi lukemaan heti viisi täytettyään ja ui jo kisoissa nyt 7vuotiaana.

 

Olen syntynyt -87

Tuota minäkään en ymmärrä, että juuri jokin tietty taito on niin tärkeä, että millään muulla ei ole mitään väliä. Siis että ihan välttämättä pitää osata hiihtää ja luistella, vaikka esim. pk-seudulla sopivia kelejä on ehkä muutama päivä vuodessa, jos sitäkään, ja sitten on ihan se ja sama, vaikka se hiihtämätön ja luistelematon lapsi harrastaisi telinevoimistelua ja retkipyöräilyä, noin vähän kärjistetysti. Tai jos on sellainen lapsi, joka ei niin liikunnasta perusta mutta lukee ja kirjoittaa ja laskee jo enemmän kuin keskivertokoululainen, niin kyllä se vain on silti niin kamalaa, jos ei nimenomaan hiihdä ja luistele ihan into piukeana.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lapset oppivat uimaan ja luistelemaan, jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kuopuksen eskariryhmä ei mennyt uimaan, eikä luistelemaan. Siellä piti mennä luistelemaan, mutta opettaja sairastui ja oli poissa sen viikon, eikä uutta kertaa tullut. Heillä oli vielä kenttä ihan vieressä, sinne näkee eskarin ikkunasta, joten liian kaukana ei ainakaan ollut. 

Mutta en ihmettele, etteivät kaikki lapset osaa kaikkea mahdollista. Nykyisin Suomi on kansainvälisempi ja se näkyy lasten arjessa varhaiskasvatuksessa, eskarissa ja koulussa. Huomasin, että eskarin aikuiset joutuivat jakamaan lappusia, joissa opetettiin vanhemmille, miten lapset puetaan Suomen syksyyn ja talveen ja toiset laput, joissa listattiin, millaiset  varusteet sinne luisteluun (jonne ei mentykään) tarvitaan. Herää kysymys: miten opetat lapselle taidot, joita sinullakaan ei ole? 

Olisikin reilua, jos noissa ulostuloissa kerrottaisiin rehellisesti, että onko osa näistä lapsista, joilla ei näitä perustaitoja ole, supisuomalaisia vai toisen tai kolmannen polven suomalaisia. On ihan eri asia, ettei opeteta jotakin asiaa laiskuuden vuoksi kuin sen, ettei itsekään osata, kun ollaan kotoisin ihan toisesta maasta ja kulttuurista. Tässäkin kohtaa yksilöissä on valtavat erot. Sen sijaan pöytätavat, muu käytös, nimittely ja väkivalta ovat kaikkien ongelmia, jotka pitää kitkeä heti. 

Ei tarvitse olla edes ulkomaalainen; perheitä ja kotiseutuja on erilaisia. Esim. itse olen lähtöisin paikkakunnalta, jossa vettä ei ollut kuin uimahallissa (ei koko Suomi ole mitään merenrantaa tai järviseutua), ja kun ei ollut edes teoreettista mahdollisuutta mennä omin päin rannoille, niin se uiminen ei vain ollut mikään elämän suurin prioriteetti. Tai nykyään jos ajattelen pk-seutua, niin aika nihkeää olisi hankkia vaikka viisihenkiselle perheelle hiihtovarusteet, jotta voidaan mennä yhdessä hiihtämään, kun kelejä on se pari päivää koko talvena, jos ollenkaan. Ja maailmakin muuttuu; ei Suomessakaan enää ole mikään kansalaisvelvollisuus hiihtää tai pelata pesäpalloa niin kuin vielä omassa lapsuudessa 70-80-luvulla.

Lapsen eskarissa oli 2 ryhmää, joista lapseni ryhmässä oli 11 lasta. 6 ei puhunut suomea äidinkielenään, näistä neljän kanssa opettaja ja hoitajat puhuivat englantia. 1 siirtyi englanninkieliseen eskariin paikan vapauduttua, tilalle tuli kaksoset, jotka osasivat pari sanaa suomea, vanhemmat eivät yhtään. En yhtään ihmettele, että nyt kun samaa sakkia on eskarissa, niin osa ei osaa kirjaimia, kun taas osa, kuten lapseni, lukee sujuvasti. 

Koulussa opettaja kertoi, ettei eskari opettanut lapsia tavaamaan ja selvästi osalle ei opetettu edes niitä kirjaimiakaan! Herääkin kysymys, että mitä siellä oikein tehtiin, kun kalenterissa luki "eskaritehtäviä"?

Se eskari ei retkeillyt, ei edes lähimetsissä, ei uitu, ei luisteltu. Kerran viikossa piti viedä liikuntahalliin, siinä liikunta. Ja johtaja vielä puhui keväällä, kuinka tehdään joka viikko retkiä, liikutaan lähimetsissä ja lasten pitää kävellä pitkiä matkoja... Hah. 

Onko siis ihme, ettei joka mukula osaa luistella, uida tai reagoi, kun tuupataan keskelle aivan toista kieltä puhuvia ja pitäisi osata vaikka mitä ja ymmärtää? En ihmettele.

Sitten ovat nämä uravanhemmat, joiden muksut tuodaan päiväkotiin klo 7 suoraan aamupalalle, haetaan klo 17 ja vanhemmat viettävät aikaa sen pari tuntia ennen kuin lapsi laitetaan nukkumaan. Siinä on ihan turha puhua, että vanhemmat ehtisivät kasvattaa, vaan vaka on vastuussa kasvatuksesta arkena. Osa näistä vanhemmista vielä delegoi viikonloput, tai osan, isovanhemmille.