Lue keskustelun säännöt.
Hallitus valmistelee mullistusta: opiskelusta tulisi täysin lainaperusteista
14.09.2025 |
Hallituspuolueet suunnittelevat historiallisen suurta muutosta suomalaisen opiskelun rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan opiskelijoille ei enää maksettaisi opintorahaa, vaan opintojen rahoitus perustuisi jatkossa pelkästään opintolainaan.
Erityisesti Kokoomus on painanut muutosta voimakkaasti eteenpäin. Puolueen mukaan opiskelun tukeminen verovaroin ei ole enää perusteltua, sillä koulutus on ennen kaikkea henkilökohtainen sijoitus omaan tulevaisuuteen.
- Meillä ei ole mitään takeita siitä, että opiskelija työllistyy Suomeen tai jää edes maahan. Tällaisiin tukiin ei voida liittää riittäviä ehtoja, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja, joka ei halunnut vielä kommentoida yksityiskohtia lainvalmistelusta.
Perussuomalaiset mukana - saavat vastineeksi pisteytysjärjestelmän
Perussuomalaiset ovat alustavasti hyväksyneet Kokoomuksen linjauksen. Vastineeksi puolue saa läpi pitkään ajamansa maahanmuuttopoliittisen uudistuksen: EU:n ulkopuolelta tuleville kansalaisille otetaan käyttöön pisteytysjärjestelmä, jossa arvioidaan koulutustaustaa, kielitaitoa ja työmarkkinakelpoisuutta.
- Tämä on meille merkittävä askel hallitusohjelman toteuttamisessa. Suomella on oltava oikeus valikoida, millaista työvoimaa ja osaajia se ottaa vastaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja kommentoi.
Käytännön seuraukset opiskelijoille
Mikäli malli etenee, jokainen opiskelija joutuisi käytännössä ottamaan opintolainaa selvitäkseen arjesta, ellei asuisi vanhempiensa luona. Ministeriöiden taustamuistioissa todetaan, että muualla Euroopassa vanhempien luona asuminen jatkuu usein jopa 30-40-vuotiaaksi asti, kun taas Pohjoismaissa on ollut poikkeuksellista muuttaa kotoa jo varhain.
Vaihtoehtoisiksi malleiksi hahmotellaan:
- Soluasuminen, jota voitaisiin lisätä opiskelukaupungeissa Yhdysvaltojen tapaan.
- Työnteko opintojen ohessa, mikä saattaisi kuitenkin venyttää valmistumisaikoja.
Kritiikkiä herättää etenkin se, että Suomen vahvuutena pidetty varhainen itsenäistyminen ja nuorten mahdollisuus keskittyä täysipäiväiseen opiskeluun saattaisi murentua.
Tutkijat ja opiskelijajärjestöt varoittavat
Opiskelijajärjestöt ovat tyrmistyneitä ehdotuksesta ja muistuttavat, että opintolainaperusteinen malli voi kasvattaa merkittävästi nuorten velkataakkaa sekä lisätä eriarvoisuutta.
- Tässä ollaan purkamassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydintä. Koulutus on tähän asti nähty kansallisena investointina, ei vain yksilön riskinä, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja.
Myös osa taloustutkijoista on huolissaan, että uudistus saattaa johtaa aivovuotoon. Jos opiskelijat kokevat olevansa velkavankeudessa, he voivat entistä helpommin lähteä ulkomaille töihin, jolloin valtio ei saa takaisin koulutukseen sijoittamiaan resursseja.
Päätökset vielä auki
Hallituspuolueet jatkavat asiasta neuvotteluja syksyn budjettiriihessä. Jos lakimuutokset etenevät suunnitellusti, ensimmäiset täysin lainaperusteiset opiskelijat voisivat aloittaa jo vuonna 2027.
Oppositiopuolueet ovat jo luvanneet vastustaa uudistusta kaikin keinoin. Vihreät ja Vasemmistoliitto kutsuvat ehdotusta opintovelkaloukuksi, kun taas SDP:n mukaan se murtaa suomalaisen koulutusjärjestelmän tasa-arvon periaatteen.
Kommentit (172)
Ei löydy tuollaista uutista mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan se halvempaa. Toisin varmaan vauhtia opiskeluihin ja motivoituneempaa porukkaa yliopistoihin. Siellä suurin osa lehtoreista ja proffista ei tee mitään järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevä päätös.
Ei ole hyvä asia että koulutettuja virtaa liikaa; se laskee alan palkkoja koska tarjontaa enemmän kuin kysyntää.
On siis hyvä että jokainen ottaa riskin omalla taloudellaan tai pysyy sellaisissa johon ei tarvita koulutusta.
Mihin työhön ei muka tarvitse koulutusta?
tarviiko sitä mihinkään muuhun kun CV:seen? eiköhän se paikalla selviä millanen jauholakki tulee koulutus tai ei
Nuoret valmistuvat opinnoistaan työttömiksi kauhea velkataakka niskassaan. Sitten vielä joku ihmettelee miksi he eivät hanki lapsia.
Sen on pakko olla totta, kun luin sen vauva-palstalta.
Täällä näyttää menevän ihan kaikki läpi. Kertoo joko ihmisten tyhmyydestä tai trollien aktiivisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti valeuutinen
Mahdollisia seurauksia, jos totta
Syntyvyys Suomessa laskee entisestään
Opiskelu monille mahdollista vain kotipaikkakunnalla, jos vanhempien luona asuminen tässä joku ratkaisu
Se on fakta että paperit eivät merkkaa mitään. Pitäisi tehdä yhteiskunnallinen muutos ja vähentää byrokratiaa eli ei enää koulutusvaatimuksia paitsi sellaisiin aloihin jossa vastuu kysymyksiä.
Moni koulutettu ei osaa mitään vaikka arvosanat olisivat parasta mitä voi saada.
Käytännön työ merkkaa, ei teorian osaaminen. Teorialla ei tehdä firmalle rahaa vaan konkretialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti valeuutinen
Mahdollisia seurauksia, jos totta
Syntyvyys Suomessa laskee entisestään
Opiskelu monille mahdollista vain kotipaikkakunnalla, jos vanhempien luona asuminen tässä joku ratkaisu
Laskee kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret valmistuvat opinnoistaan työttömiksi kauhea velkataakka niskassaan. Sitten vielä joku ihmettelee miksi he eivät hanki lapsia.
Ylellä on juttu, että "Puolet peruskouluista loppuu vuoteen 2040 mennessä. Lapsia ei synny."
Eli 15 vuoden päästä on puolet peruskouluista loppunut ja opettajat työttöminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä hallitus. Kannustaa opiskelemaan eikä tuilla elämään. Meillä hyvä hallitus. Olisi pitänyt tehdä uudistus jo aiemmin.
Kuka tekee lapsia, kun hallitus leikkasi lapsikorotukset pois työmarkkinatuesta eli 3 lapsen äiti saa työmarkkinatukea 595 netto kuukaudessa.
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja lainat ei ole menoja toimeentulotuessa ja puolison tulot vaikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mitään lähdettä asialle vai veditkö juttusi suoraan puppugeneraattorista?
On näitä löttöyliopistoja ja löttöopiskelijoita ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Syntyvyys vähenee, omakotitaloja ei enää tarvita."
Jaa. No tämä valeuutinen mut kannustaa vastuuttomaan lainanottoon.
Taitaa olla Pietarista suoraan tämä aloittajan juttu lähtöisin.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä ei ole totta, anonyymillä keskustelupalstalla kyseisen väitteen todenperäisyyden tarkistaminen on todella hankalaa.
Jos tuollainen muutos tulee kuitenkin voimaan, niin suosittelisin nuoria muuttamaan joukolla ulkomaille. Monissa EU-maissa koulutus on myös maksutonta, ja elinkustannukset huomattavasti Suomea halvemmat. Puhumattakaan siitä, että valmistumisen jälkeen Suomessa palkat ovat oikeasti suht alhaiset elinkustannuksiin nähden.
Mahdollisimmat aikaisin vaan ulkomaille, miksi sitä jäisi tuleen makaamaan samalla kun potkitaan päähän.
Ulkomaillakin joutuu opiskelusta maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla Pietarista suoraan tämä aloittajan juttu lähtöisin.
Miksi projisoit itseäsi muihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevä päätös.
Ei ole hyvä asia että koulutettuja virtaa liikaa; se laskee alan palkkoja koska tarjontaa enemmän kuin kysyntää.
On siis hyvä että jokainen ottaa riskin omalla taloudellaan tai pysyy sellaisissa johon ei tarvita koulutusta.
Mihin työhön ei muka tarvitse koulutusta?
Vaikkapa siivoamiseen, osalla rakennusalan töissä, osassa tehtaissa jne. harvaan edes on mahdollisuutta kouluttautua koska ei ole paikkaa missä oppia - opin saa tekemällä.
Kyllä nykyään useimmin tarvitaan siivoamiseenkin koulutus .Ennen oli toisin kun pääsi siivoamaan ilman koulutusta nykyään voi päästä jos on niitä töitä tehnyt jo monta vuotta etukäteen .
Eikä se mitenkään lisää syrjäytymistä.
16 tonnia oli opintolainaa.
Vanheni 15 vuodessa.
Perheellisenä ja matalapalkka alalla kun ei vouti edes palkasta vie.
Valtio siis haluaa. Etteivät nuoret osta ensiasuntoja. Perusta perheitä.
Vaan maksavat opintolainasta tonnin. Loppu 23 tonnia jää valtion piikkiin.
Ei opiskelua tuolla tavoin kannusteta. Pitäisikö laskea ensin paljonko lainaa vanheni tänäkin vuonna ulos oton pöydälle.