Hallitus valmistelee mullistusta: opiskelusta tulisi täysin lainaperusteista

Hallituspuolueet suunnittelevat historiallisen suurta muutosta suomalaisen opiskelun rahoitukseen. Ehdotuksen mukaan opiskelijoille ei enää maksettaisi opintorahaa, vaan opintojen rahoitus perustuisi jatkossa pelkästään opintolainaan.

Erityisesti Kokoomus on painanut muutosta voimakkaasti eteenpäin. Puolueen mukaan opiskelun tukeminen verovaroin ei ole enää perusteltua, sillä koulutus on ennen kaikkea henkilökohtainen sijoitus omaan tulevaisuuteen.

- Meillä ei ole mitään takeita siitä, että opiskelija työllistyy Suomeen tai jää edes maahan. Tällaisiin tukiin ei voida liittää riittäviä ehtoja, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja, joka ei halunnut vielä kommentoida yksityiskohtia lainvalmistelusta.

Perussuomalaiset mukana - saavat vastineeksi pisteytysjärjestelmän

Perussuomalaiset ovat alustavasti hyväksyneet Kokoomuksen linjauksen. Vastineeksi puolue saa läpi pitkään ajamansa maahanmuuttopoliittisen uudistuksen: EU:n ulkopuolelta tuleville kansalaisille otetaan käyttöön pisteytysjärjestelmä, jossa arvioidaan koulutustaustaa, kielitaitoa ja työmarkkinakelpoisuutta.

- Tämä on meille merkittävä askel hallitusohjelman toteuttamisessa. Suomella on oltava oikeus valikoida, millaista työvoimaa ja osaajia se ottaa vastaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja kommentoi.

Käytännön seuraukset opiskelijoille

Mikäli malli etenee, jokainen opiskelija joutuisi käytännössä ottamaan opintolainaa selvitäkseen arjesta, ellei asuisi vanhempiensa luona. Ministeriöiden taustamuistioissa todetaan, että muualla Euroopassa vanhempien luona asuminen jatkuu usein jopa 30-40-vuotiaaksi asti, kun taas Pohjoismaissa on ollut poikkeuksellista muuttaa kotoa jo varhain.

Vaihtoehtoisiksi malleiksi hahmotellaan:

- Soluasuminen, jota voitaisiin lisätä opiskelukaupungeissa Yhdysvaltojen tapaan.

- Työnteko opintojen ohessa, mikä saattaisi kuitenkin venyttää valmistumisaikoja.

Kritiikkiä herättää etenkin se, että Suomen vahvuutena pidetty varhainen itsenäistyminen ja nuorten mahdollisuus keskittyä täysipäiväiseen opiskeluun saattaisi murentua.

Tutkijat ja opiskelijajärjestöt varoittavat

Opiskelijajärjestöt ovat tyrmistyneitä ehdotuksesta ja muistuttavat, että opintolainaperusteinen malli voi kasvattaa merkittävästi nuorten velkataakkaa sekä lisätä eriarvoisuutta.

- Tässä ollaan purkamassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydintä. Koulutus on tähän asti nähty kansallisena investointina, ei vain yksilön riskinä, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja.

Myös osa taloustutkijoista on huolissaan, että uudistus saattaa johtaa aivovuotoon. Jos opiskelijat kokevat olevansa velkavankeudessa, he voivat entistä helpommin lähteä ulkomaille töihin, jolloin valtio ei saa takaisin koulutukseen sijoittamiaan resursseja.

Päätökset vielä auki

Hallituspuolueet jatkavat asiasta neuvotteluja syksyn budjettiriihessä. Jos lakimuutokset etenevät suunnitellusti, ensimmäiset täysin lainaperusteiset opiskelijat voisivat aloittaa jo vuonna 2027.

Oppositiopuolueet ovat jo luvanneet vastustaa uudistusta kaikin keinoin. Vihreät ja Vasemmistoliitto kutsuvat ehdotusta opintovelkaloukuksi, kun taas SDP:n mukaan se murtaa suomalaisen koulutusjärjestelmän tasa-arvon periaatteen.