Mitäpä Sinulle tänään mahtaa kuulua? Vol 2
Saapi kertoa.
Edellinen pitkä ketju lukittiin, niin aloitetaan uusi.
Minä täällä loikoilen sohvalla ja mietin maailmanmenoa.
Kommentit (1032)
Vierailija kirjoitti:
Haastetaanko riitaa taas?
Kostajaerikoismies hevosten piilaaksosta: lopeta heti alkuunsa.
Nyt on mielenkiintoista keskustelua :)
Mistä miehestä sinä puhut? Olen nainen enkä mikään kostaja. Sinähän riitaa haastat, kun suutut sanoista ja eri mieltä olemisesta. Me kaikki olemme erilaisia, puhumme eri tavoin, käytämme erilaista kieltä, eikä siitä voi suuttua ja määrätä olemaan erilainen. Miksi sinä luulet voivasi määrätä täällä? Millä oikeudella? Toisen aloittamassa ketjussa vielä?
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti tässä ketjussa aiemmin, että hän ei ollut kolmeen viikkoon puhunut kenellekään ja mietti, olisiko siitä itse huolissaan. Jos muistan viestin oikein. Tämä viesti jäi jonnekin viestien tulvaan. Mutta ansaitsee huomion, jäi ainakin minun mieleeni. Oma ääni meillä jokaisella, sen pitäisi saada kuulua, soida, tulla ilmoille. Että kyllä on hyvä, jos ihmiset puhuvat toisilleen vaikka säästä.
Kun on pitkään puhumatta kenenkään kanssa, tuntuu siltä ettei kohta enää osaakaan sanoa mitään ja menee ikään kuin lukkoon, hapuilee sanoja tai jopa alkaa änkyttää. Ennen piti puhelimella hoitaa asioita tai kiertää kaupoissa kysymässä tai etsimässä jotain tuotetta, ja puhetaitoa tarvittiin. Nyt pikkuhiljaa kaikki asiointi tapahtuu melkeinpä sähköisesti. Kävin hiljattain lääkärissä, ja tuntui melkein tuskalliselta selvittää asioita lyhyesti ja sujuvasti. Siksi yritän sanoa päivittäin edes jotain vaikka kaupan myyjälle tai kassalle. Tai sitten joskus puhun jopa itsekseni.
Puhumisesta. Itse olin nuoruudessa yleensä koulussa melkein koko päivän hiljaa. Lähinnä opettajalle tuli välillä jotain sanottua tehtäviin yms liittyen. Muuten ei oikeastaan mitään. Tuosta tuli itselleni sellainen asia mitä ei mielelläni muistele. Kiusaamiseen liittyi ja ei ollut ketään jonka kanssa edes jutella. Myöhemmin muutama, mutta heitä en monestikaan nähnyt kuin harvemmin. Oltiin eri ikäisiä ja eri lukkari.
Näin, kun koulupäivä päättyi ja joskus myöhemmin vanhempien kanssa puhuin niin ääneni oli niin käheä ja kuin kadonnut. Muistan sen aina, kun mietin että olen ollut hiljaa koko päivän ja nyt pitäisi taas saada ääni kulkemaan. Kuvastaa elämääni silloin ja ajattelin silloinkin, että onhan se erilaista kuin joillakin, kun kurkkuani selvittelin taas kerran.
Toki tiesin sen etten ollut ainoa. Ei kukaan näiden juttulutoverieni kanssakaan juuri puhunut. Muuta kuin minä joka oli sanassa tilanteessa. Näin jos emme nähneet niin hekin varmaan ääni kähisten sitten kotonaan puhuivat. Paitsi se yksi joka asui jo hyvin nuorena omillaan. Hän ehkä sitten oli hiljaa vielä illallakin. Aikamoista elämää kyllä ja kuvastaa sitä, että jokainen elää elämää hyvin eri kokemusten kanssa. Joltakin menee ääni, kun puhuu liikaa ja toisilta katoaa ääni puhumattomuuttaan.
Pahinta varmaan itselle on ollut se, kun olen ollut näkymätön. Ei mitään väliä olenko paikalla vai en ja mikään minun ajatukseni johonkin asiaan ei ole merkinnyt mitään. Paritöissä hiljaisuus vastassa jos joku niihin edes näennäisesti kanssani suostui. Toivon samalla, ettei kukaan tähän viestiin ilkeästi tarttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Antropologinen fakta, triggeröinti...
En suinkaan kieltänyt sivistyssanojen käyttöä, enemmän ihmettelin. Joillain on tarpeen tehostaa tärkeyttään noilla, vaikka omassa kielessämme on vastineet.
Selitin nyt kolmannen kerran tämän saman, paremmin en osaa selventää.
Jospa joku osaisi, että 'terveiseni' menisi perille.
Ymmärrätkö, että tuo "jollain on tarpeen tehostaa tärkeyttään noilla" on sinun oma tulkintasi hänen motiiveistaan käyttää noita sanoja.
Ei hänellä välttämättä ole mitään itsetehostuksen tarvetta.
Jos työskentelee alalla, jossa kirjoitetaan paljon ammattitekstiä, sanasto tarttuu. Samoin voi joku opiskella ja lukea paljon vieraskielisiä tekstejä ja asiatekstejä, joissa sanasto on monipuolista. Nykyisin yleinen sana on resilienssi, koska se kuvaa niin hyvin tiettyä ilmiötä.
Ihminen ajattelee usein, että muut ovat samanlaisia kuin hän itse on. Jos itsellä on pätemisentarpeita, niitä olettaa muillakin olevan.
Kannattaisiko omalta kohdaltaan miettiä, millaisia pätemisentarpeita itsellä on ja miten ne näyttäytyvät muille?
Jos määäräilee, rajoittaa muita, jankkaa ja haastaa riitaa, mistä se voisi kertoa?
Itsetuntemus on hyödyksi toistenkin ymmärtämisessä.
A) joku kirjoittaa, ettei kukaan nuori lähetä terveisiä.
B) joku vastaa, että ei kannata yleistää ja jotkut nuoret lähettävät terveisiä.
C) aiheen aloittanut syyttää muita jankkaajiksi, kun nämä kertovat mielipiteensä asiaan.
D) Minä mietin kuka tässä on se joka ei hyväksy muiden mielipiteitä.
E) Näin saadaan taas turhaa riitaa.
F) Poistun, koska toistaminen ei tuo ymmärrystä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että he, jotka rakastavat omaa äidinkieltämme, tahtovat käyttää suomalaisia sanoja. Miltei aina löytyy.
Esim luettelo (katalogi)
Positiivinen (myönteinen)
Resurssit (voimavarat)
Jne.
Itse pyrin käyttämään selkeää suomenkieltä. Paitsi hassutellessani. Mitä teen usein.
Huumorintajua kaipaisin ketjuun enemmän :)
Huumori ei käy. Tämä on haudanvakava haukkumisketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antropologinen fakta, triggeröinti...
En suinkaan kieltänyt sivistyssanojen käyttöä, enemmän ihmettelin. Joillain on tarpeen tehostaa tärkeyttään noilla, vaikka omassa kielessämme on vastineet.
Selitin nyt kolmannen kerran tämän saman, paremmin en osaa selventää.
Jospa joku osaisi, että 'terveiseni' menisi perille.
Ymmärrätkö, että tuo "jollain on tarpeen tehostaa tärkeyttään noilla" on sinun oma tulkintasi hänen motiiveistaan käyttää noita sanoja.
Ei hänellä välttämättä ole mitään itsetehostuksen tarvetta.
Jos työskentelee alalla, jossa kirjoitetaan paljon ammattitekstiä, sanasto tarttuu. Samoin voi joku opiskella ja lukea paljon vieraskielisiä tekstejä ja asiatekstejä, joissa sanasto on monipuolista. Nykyisin yleinen sana on resilienssi, koska se kuvaa niin h
Joillain on tapana. En kohdistanut 'häneen'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastetaanko riitaa taas?
Kostajaerikoismies hevosten piilaaksosta: lopeta heti alkuunsa.
Nyt on mielenkiintoista keskustelua :)
Mistä miehestä sinä puhut? Olen nainen enkä mikään kostaja. Sinähän riitaa haastat, kun suutut sanoista ja eri mieltä olemisesta. Me kaikki olemme erilaisia, puhumme eri tavoin, käytämme erilaista kieltä, eikä siitä voi suuttua ja määrätä olemaan erilainen. Miksi sinä luulet voivasi määrätä täällä? Millä oikeudella? Toisen aloittamassa ketjussa vielä?
Ehkä D ei saa erikoismiestä mielestään. On näkevinään hänet kaikkialla. Kaipaa niin.
Vierailija kirjoitti:
A) joku kirjoittaa, ettei kukaan nuori lähetä terveisiä.
B) joku vastaa, että ei kannata yleistää ja jotkut nuoret lähettävät terveisiä.
C) aiheen aloittanut syyttää muita jankkaajiksi, kun nämä kertovat mielipiteensä asiaan.
D) Minä mietin kuka tässä on se joka ei hyväksy muiden mielipiteitä.
E) Näin saadaan taas turhaa riitaa.
F) Poistun, koska toistaminen ei tuo ymmärrystä asiaan.
Tämä just. Halotaan hiuksia, eikä ymmärrejä asian ydintä.
Ei 'löydetä' viestiä, heti syytetään jotain tiettyä poistajaa! = valehdellaan. Siitä se riita alkaa - helposti. Oli paljon mielenkiintoista luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastetaanko riitaa taas?
Kostajaerikoismies hevosten piilaaksosta: lopeta heti alkuunsa.
Nyt on mielenkiintoista keskustelua :)
Mistä miehestä sinä puhut? Olen nainen enkä mikään kostaja. Sinähän riitaa haastat, kun suutut sanoista ja eri mieltä olemisesta. Me kaikki olemme erilaisia, puhumme eri tavoin, käytämme erilaista kieltä, eikä siitä voi suuttua ja määrätä olemaan erilainen. Miksi sinä luulet voivasi määrätä täällä? Millä oikeudella? Toisen aloittamassa ketjussa vielä?
Älä omi toisille laitettuja viestejä :(
Keskustelu ei täällä toimi, koska osa käsittelee asioita mikro- ja toiset makronäkökulmasta.
Sinä joka kyselit THL: lähettämästä kyselystä.
Ainakaan minä en ole saanut mitään. Olisiko joku ikäryhmään liittyvä?
Onko tuttusi saaneet?
Jatkan vielä tuohon viestiini jossa kirjoitin puhumattomuudesta koulussa. Alkaen sanalla :Puhumattomuudesta.
Oikeastaan jos mietin koulupäiviä niin paras fiilis oli yleensä se, kun pääsi pois ja paras hetki se, kun äitini ehti minut koirani kanssa koulusta hakea päivän päätteeksi. Koirani otti iloissaan minut vastaan. Jäi niin ne hetket mieleen. Tai se, kun aamulla pääsi äitini kyydissä kouluun ja koirani taas mukana ja sai sen kanssa aikaa vielä ennen koulua viettää ja vähän paremmalla mielellä kouluun. Joskus kirjoitinkin, että mielessäni vaalin näitä muistoja koirani kanssa. Se auttoi minua tosi paljon silloin ja vielä pitkään elämästäni mukana ollen. Hirveän suuri vaikutus sillä oli. Niin suuri etten tiedä missä olisin ilman sitä. Ja tämä on totta. Ja tähänkään viestiin en ilkeilyä toivoisi.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ei täällä toimi, koska osa käsittelee asioita mikro- ja toiset makronäkökulmasta.
Tosi mielenkiintoista on ollut. Tuo väärinymmärtäminen tai virheellinen tulkinta käy helposti, kun ei kuule ääntä, ei näe ilmeitä.
Ja totisesti, huumori se vasta vaikea laji onkin :D
Ja sitten luetaan viestit itselle osoitetuksi, vaikka on ihan toisaalle. Lainaus ei onnistu pitkiin kommentteihin tai viestiketjuihin.
Vierailija kirjoitti:
Jatkoa johonkin viestiini:
Kielikello on oivaa luettavaa.
Ja uutuussanat, mitä hyväksytään äidinkieleemme. Kieli toki muuttuu.
Totta, kieli kehittyy koko ajan. Iso osa kielestämme on lainasanoja muista kielistä. Niitä on tullut kieleen kautta aikojen ja tulee lisää. Esim. venäjästä, ruotsista, englannista. Myös keksinnöt ja uudet ilmiöt synnyttää uutta sanastoa. Vanhoja sanoja taas poistuu käytöstä.
Netistä löytyy hauskoja testejä, joilla voi kokeilla ymmärtääkö nuorten kieltä tai tunnistaako ikivanhaa sanastoa.
Vierailija kirjoitti:
Puhumisesta. Itse olin nuoruudessa yleensä koulussa melkein koko päivän hiljaa. Lähinnä opettajalle tuli välillä jotain sanottua tehtäviin yms liittyen. Muuten ei oikeastaan mitään. Tuosta tuli itselleni sellainen asia mitä ei mielelläni muistele. Kiusaamiseen liittyi ja ei ollut ketään jonka kanssa edes jutella. Myöhemmin muutama, mutta heitä en monestikaan nähnyt kuin harvemmin. Oltiin eri ikäisiä ja eri lukkari.
Näin, kun koulupäivä päättyi ja joskus myöhemmin vanhempien kanssa puhuin niin ääneni oli niin käheä ja kuin kadonnut. Muistan sen aina, kun mietin että olen ollut hiljaa koko päivän ja nyt pitäisi taas saada ääni kulkemaan. Kuvastaa elämääni silloin ja ajattelin silloinkin, että onhan se erilaista kuin joillakin, kun kurkkuani selvittelin taas kerran.
Toki tiesin sen etten ollut ainoa. Ei kukaan näiden juttulutoverieni kanssakaan juuri puhunut. Muuta kuin minä joka oli sanassa tila
Oppilaitoksissa tehdään paljon ryhmätöitä. On tehty vuosikymmeniä sillä verukkeella, että opitsan ryhmätyötaitoja. Jokin aika sitten uutisoitiin, että juttu ei toimi, ei ole toiminut koskaan. Johtaa kiusaamiseen, joku jätetään ulkopuolelle, jollain teetetään kaikki työ, jotkut siipeilee. Ilmeisesti opettajilla ei ole osaamista ryhmätöiden johtamiseen. Nythän jo myönnetään, että niiden todellinen tarkoitus on vähentää opettajien työtaakkaa. Helpompi tarkastaa 5 kpl 4-jäsenisten ryhmän töitä kuin 20 kpl yksilötöitä. Mätää on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastetaanko riitaa taas?
Kostajaerikoismies hevosten piilaaksosta: lopeta heti alkuunsa.
Nyt on mielenkiintoista keskustelua :)
Mistä miehestä sinä puhut? Olen nainen enkä mikään kostaja. Sinähän riitaa haastat, kun suutut sanoista ja eri mieltä olemisesta. Me kaikki olemme erilaisia, puhumme eri tavoin, käytämme erilaista kieltä, eikä siitä voi suuttua ja määrätä olemaan erilainen. Miksi sinä luulet voivasi määrätä täällä? Millä oikeudella? Toisen aloittamassa ketjussa vielä?
Älä omi toisille laitettuja viestejä :(
Nyt tuli uusi syytös: viestivaras iski.
Minulle kuuluu sitä, että katson kun mun palmuvehkat tekevät uusia oksia. Minulla on kaksi palmuvehkaa, pienempi ja isompi ja ne molemmat ovat alkaneet tehdä uusia vaaleanvihreitä lehtivarsia, mikä ilahduttaa minua paljon ja halusin tämän iloni jakaa teillekin.
Nro 887: "Jospa ne ihmisten aamuasetukset on erilaiset. Ollaan vielä enemmän auki suhteessa maailmaan ja muihin ihmisiin. Enemmän spontaaneja, välittömiä, vilpittömiä."
Mä taas olen aamuisin yks mörökölli, kun lähden viemään piskiä aamulenkille. Oikeasti toivon, että kukaan ei tulisi edes vastaan. Mtta päivälenkillä on tilanne jo ihan toinen ja varsinkin iltalenkillä tulee aika paljonkin juteltua muiden kanssa. Siis tietty lähinnä muiden koiranomistajien kanssa, mutta aamuisin naapuritkin, joihin tuossa törmää, on kiireellä menossa töihin. Ei heillä ole silloin aikaa jäädä rupattelemaan mukavia.
Jatkoa johonkin viestiini:
Kielikello on oivaa luettavaa.
Ja uutuussanat, mitä hyväksytään äidinkieleemme. Kieli toki muuttuu.