Miksi suomalaiset ovat niin pahoinvoivia tai sitten todella kylmiä ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuuden kulttuuri, puoli vuotta kylmää ja pimeää rospuuttoa sukupolvi toisen jälkeen tekee tehtävänsä.

On Ruotsissakin pimeää, mutta ei siellä ole silti samanlaista.

Jos nettiä seuraa enemmän niin huomaa nopiaa että ei se oo tää kansa vaan kaikkialla on ihmiset ihan samanlaisia samoine juttuineen. Pääasiassahan kaikki on vaan pieniä lapsia, omat vanhemmat lähti niin nyt valtskunnan media ja auktoriteetit toimii vanhempina, kertoo miten ajatella ja toimia, ketkä ovat vihollisia ja ketä vastaan pitää taistella, ja sitten nää toimii kuin päättömät kanat levittäen vihaansa ja turhautuneisuuttansa kaikkialle, aina samat jutut, ei väliä mistä tulevat. Ei kannata katkeroitua vaan ymmärtää mistä he tulevat kiukkunsa kanssa ja jättää omaan arvoon. Suomalaisetkin ( niin kuin kaikki muutkin) luulevat olevansa parempia, älykkäämpiä, viisaampia kuin kaikki muut, mutta sitä ei kyllä näy yhtään missään kun rupeaa oikeasti kattelemaan ympärilleen. Itsensä tuntemattomuus, ei mitään uskoa mihinkään

Yhä useammat ma muttajaperheet laittavat lapsensa englanninkielisiin kouluihin. Päällisin puolin se näyttää tarjoavan heille kansainvälisen tulevaisuuden, mutta todellisuudessa se on eräänlainen juurien pettämisen muoto. Lapset kasvavat englannin kielen ympäröiminä, mutta vieraantuvat vähitellen vanhempiensa äidinkielestä ja kulttuurista, eivätkä ehkä edes kykene ilmaisemaan perheen tunteita ja historiaa kokonaisuudessaan. Vanhemmat kuvittelevat usein, että tämä on pikatie menestykseen, mutta eivät ajattele, että tällaiset lapset voivat lopulta jäädä kulttuurillisiksi puolivillaisiksi:eivät kunnolla kuulu äidinkieliseen ympäristöön, eivätkä kuitenkaan täysin sopeudu englanninkieliseen maailmaan. Koulutus ei ole vain kielitaitoa varten, vaan se on arvojen ja identiteetin perusta. Jos lapsen kasvun samaistaa yksinomaan englannin osaamiseen, koulutus alennetaan pelkäksi turhamaisuuden näytelmäksi.

Ok, Iigor. Melko väsynyttä settiä.

Suomalaiset ovat välittäviä vaikka ovat tunnepuolella pidättyväisiä. Toisten asioihin sekaantuminen nähdään töykeänä ja kaikenlainen meluaminen ja tunteissa vellominen varsinkin julkisesti on merkki siitä ettei toisten omaa tilaa arvosteta. Liika lämpimyys tuntemattomille voi myös olla sellaista tunkeilevaa. 

On aika vihamielinen maa suomalaisia kohtaan ja maahan valuu omassa maassaan niin vihattuja ihmisiä että henki on uhattuna toimiensa takia siellä.

Miehiä vihaa feministit jo uskontonsa tähden ja maa hantulijat kokee kilpailijoiksi naisten ja työpaikkojen suhteen. 

Töitä ei ole ja koitapa elää 590 eurolla kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat sen lisäksi todella laskelmoivia ja petollisia.

oujee, ja ylpeitä siitä. Te ryssssäthän uskoitte ikuiseen 'ystävyyteen' ja yhteistyöhön, vaikka vaan esitettin niinkauan kuin tarpeen oli. Ja 'petollisesti' Natoon liityttiin. Sehän se sinuakin kaivelee ja teetättää ajoittain näitä aloituksia.Koita nyt vaan elää asian kanssa kun et muuta voi

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat sen lisäksi todella laskelmoivia ja petollisia.

Suomalaiset ovat pragmaatikkoja, ehkä historiakin on siihen opettanut. Suomalainen on aina sitä mieltä, mitä kannattaa olla, samaa mieltä kuin kaikki muutkin. Tänään tätä mieltä, huomenna päinvastaista ja taas. Jalkapallokatsomossa suomalainen on aina voittavan joukkueen puolella, lojaalius on suomalaiselle vaikea asia. Janten laki ja konformismi.

Onpa tosi kylmiä ihmisiä, kun suuri8n osa kuvitelee, että meidän on toimittava koko maailman sosiaalitoimistona 

Haistakaahan paska 

"Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa." Ystävällinen saa ystävällistä kohtelua. Ihminen peilaa toista.

Olen asunut ulkomailla vuosia. Suomalaiset ovat ystävällisiä mielestäni. Meneppä Ranskaan. Pariisilaiset töykeitä. 

Vierailija kirjoitti:

Onpa tosi kylmiä ihmisiä, kun suuri8n osa kuvitelee, että meidän on toimittava koko maailman sosiaalitoimistona 

Haistakaahan paska 

Se on kylmyyttä omaa työväenluokkaa, omia köyhiä kohtaan. Viedään omilta resurssit ja neuvotteluvalta.

Eikä ole. En tunne kuin yhden pahoinvoivan ihmisen. 

Oman kokemukseni mukaan jotkut, jotka ovat saaneet huonoa kohtelua, oikeuttavat sen käytöksen myös itselleen. Ikuinen kierre. Ja myös usein vanhemmat ikäluokat ovat melko armottomia ja siirtävät sukupolvikokemuksiaan lapsilleen tai lapsenlapsilleen, ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen empaattinen muita kohtaan, en pidä suomalaisia hankalina, vaan toisistaan välittävinä ihmisinä. 

Itärajan takana tilanne on toisenlainen, kun ihmisiä ei arvosteta tai kunnioiteta. 

Omissa kokemuksissani itäeurooppalaiset (ainakin naiset) ovat usein aika lämpimiä ja mukavia. Jotenkin outoa, että perustat mielipiteesi miljoonista ihmisistä hetkelliseen sotaan. :D

ryssssän akat on 'lämpimiä ja mukavia' tasan tarkkaan  niin kauan kun saavat sinut avioliiton liekaan ja kun hetki on kulunut niin erossa lähtee puolet omaisuudestasi kun et sokealta rakastumiseltasi sitä avioehtoa voi tehdä.... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa tosi kylmiä ihmisiä, kun suuri8n osa kuvitelee, että meidän on toimittava koko maailman sosiaalitoimistona 

Haistakaahan paska 

Se on kylmyyttä omaa työväenluokkaa, omia köyhiä kohtaan. Viedään omilta resurssit ja neuvotteluvalta.

jep, tämän hetken ideologiaan perustuu tuo

Vierailija kirjoitti:

Eikä ole. En tunne kuin yhden pahoinvoivan ihmisen. 

minä sitä yhtäkään, kaikilla tuntemillani on asiat ihan hyvin

Yhteisöllinen ajattelu tuo sitä onnen tunnetta. Minäminäminä-tyylinen ajattelu ei. Jälkimmäistä ajattelutyyliä suosii nykyinen hallitus, mausteena pelko.

Jos ihminen on sinut itsensä kanssa, pystyy suhtautumaan muihinkin ystävällisesti. Melko moni suomalainen ei ole sinut itsensä kanssa. Paetaan kiirekalentereiden taakse ja vimmattu vauhti päällä, ettei vahingossakaan joutuisi pysähtymään ja kohtaamaan itseään. Kun ei ole empatiaa itseään kohtaan, ei sitä sitten riitä muillekaan. 

Suomalaisilla on historiassa parin sukupolven päässä todella kovat ajat. Ja sitä ennen ei muuta ollutkaan kuin kovia aikoja. Tämä hyvinvointi on aika lyhytaikaista, se ei ole kestänyt kuin n. 50 vuotta. Sitä ennen satoja vuosia suurin osa kansasta on ollut kovilla, pientä etuoikeutettujen joukkoa lukuunottamatta. Tämä on vaikuttanut sitten kansan asenteeseen. Kun on kovilla itse, ei jaksa alkaa säälimään muitakaan. Ja jos kovassa paikassa joku ei hoida omia velvollisuuksiaan, siitä seuraa ongelmia koko yhteisölle = syy miksi Suomessa vihataan niitä jotka ei pärjää.

Jos hyvinvointi olisi jatkunut pidempään, mitä se ei näköjään tee, olisi uudet sukupolvet vähitellen oppineet toisenlaisen asenteen. Suuret ikäluokat oli vielä sotasukupolven jälkeläisiä, eli heissä on isot jäljet, samoin osin heidän lapsissaan, mutta nämä alkoivat jo tajuta että elämä voi tarjota muutakin kuin suomalaisen jurnuttamisen. Ja heidän lapsensa ovat sitten niitä joiden side katkeraan menneisyyteen on jo katki, eli suoraa vaikutusta ei enää ole. Mutta nyt tulee taas huonot ajat ja nämä nuoret joutuvat siitä kärsimään. Ja taas toistuu vanha kuvio, kuka tietää montako sukupolvea.

Verratkaa Ruotsiin niin tajuatte mitä tarkoitan. Siellä ei ole samanlaista katkeraa kärsimys-mentaliteettia, koska valtio on ollut sotimatta yli 200 vuotta. Ainoa minkä he ovat munanneet on se heidän mm politiikkansa. Sekin on tosin eristetty paskalähiöihin, eli medelsvensson ei noista ilmiöistä erityisemmin kärsi.

Ystävällisiä käytetään hyväksi, jopa lähipiiri.

Suomihan oli jossain empatiatutkimuksessa toiseksi vähiten empaattinen heti Latvian vai Liettuan jälkeen. Tanska oli kärkikahinoissa ellei jopa ykkösenä. Pohjoismaissa on paljon eroja.