Te armeijan käyneet. Oletteko joutuneet/päässeet kertausharjoituksiin ja monta kertaa?
Tuli vaan mieleen kun kävin 6kk armeijan II/09 saapumiserässä ja erikoistuin panssarintorjuntakomppaniassa ja ei ole vieläkään koskaan tullut kutsua kertausharjoituksiin. Silloin intin aikana niitä kertaajia näkyi jatkuvasti kasarmilla. Saman ikäisessä kaveriporukassa (n. 10-15 henkilöä) ei ole muillekaan tullut kertausharjoituskutsua. Millähän tavalla niitä kutsuja tulee ja miten se päätetään ketkä pääsee/joutuu kertaamaan? Kirjoitan noin, koska sehän riippuu aina ihmisestä ja hänen ajatusmaailmasta miten kertausasian kokee. En siis välttämättä haluaisi mennä kertaamaan, mutta jos kutsu tulisi, niin todennäköisesti menisin.
Kommentit (71)
Pari kutsua tullut mutta olen jättänyt väliin kun teen sellaista työtä ettei mun tarvitse mennä kertaamaan.
Kävin intin 08 ja jäin vuodeksi armeijan leipiin ja kävin kertaamassa kerran sen jälkeen.
Ei. Säästötalkoot alkoivat kun pääsin pois ja sen jälkeen ei ole kutsuja tullut. Nyt olen jo liian vanha ja raihnainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusmiehistön "kertauttaminen" on aika hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Tositilanteessa sinne rintamalle ja etulinjaan ei juurikaan yli kolmekymppisiä pistetä (päällystö poislukien). Tätä vanhemmat ovat mm. huolto-ja suojaustehtävissä ja tähän on ihan selkeä syy. Nuoremmilla useimmiten kunto ja kestävyys parempi kuin vanhemmalla ikäluokalla sekä varusmiespalveluksen aikana opitut asiat tuoreemmassa muistissa.
Ei pidä paikkaansa. Oma yksikkö taistelee näköetäisyydellä vihusta ja keski-ikä 40.
Tämä tieto tullut viimeksi kertauksissa harjoituksen vetäjältä. Normi "nurmiporat" käytännössä aina siirretään juurikin noihin suojaus/huoltotehtäviin kun ikää tarpeeksi. Jotkin tietyt erikoiskoulutetut ryhmät on tässä poikkeus.
kerran, n 35 vuotiaana, ammuin puolet laukauksista ohi omasta taulusta siinä perus testissä , ei oo tullu uutta kutsua.
Oli vähä näkö huonontunu vissii, vaikka tykkäsin olla siellä, kertauksen myös.
Intissä 1997, jääkäri, ei yhtään kertauskutsua. Tai yksi vapaaehtoinen kutsu tuli n. 10 vuotta intin suorittamisen jälkeen, mutta siihen en mennyt kun ei ollut pakko.
Suoriuduin armeijasta aika huonosti, että siinä varmaan syy. Veikkaan että tuo vapaaehtoinen tuli sen takia kun olivat saaneet selville ammattini, jonka opiskelin intin jälkeen ja joka oli intin näkökulmasta sopiva. Varmaan olisivat vapaaehtoisella harjoituksella halunneet katsoa miten menee ja onko motivaatio noussut. No eipä ollut. Olisi oltu aikanaan vähän vähemmällä simputtamisella ja muulla paskalla niin olisi voinut kiinnostaakin.
Ainakin sotilaspoliisit joutuu monta kertaa kertaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Päällystö kutsutaan kertaamaan. Ei sotamiehiä kutsuta. Eli jos menit rukkiin niin ne kaverit on siellä kertaamassa.
RUK:n käyneenä kerran ollut neljän päivän kertauksessa. Ilmeisesti tavallista särmemmin kun luutnantiksi laittoivat vaikka en mitenkään muuten ole maanpuolustellut MPK:ssa tms, päinvastoin.
Oon miettinyt, että millaiseen hommaan puolustusvoimat laittaisi minut jos tarve tulisi. Ikää 43, pari sairautta, jotka eivät sinällään vaikuta toimintakykyyn, mutta päivittäinen lääkitys tarpeen. Olen myös aikuisiällä sairastunut keliakiaan ja vakavaan allerginen maitoproteiinille (laktoosittomat tuotteet eivät siis kelpaa). Viljatuotteiden tai minkäänlaisen maitotuotteen (ml. eineksiin lisättävä maitopohjainen proteiini) syöminen vetää minut hyvin huonoon kuntoon nopeasti, eli en ole silloin toimintakykyinen ja maitoproteiinin nauttiminen voi viedä sairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusmiehistön "kertauttaminen" on aika hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Tositilanteessa sinne rintamalle ja etulinjaan ei juurikaan yli kolmekymppisiä pistetä (päällystö poislukien). Tätä vanhemmat ovat mm. huolto-ja suojaustehtävissä ja tähän on ihan selkeä syy. Nuoremmilla useimmiten kunto ja kestävyys parempi kuin vanhemmalla ikäluokalla sekä varusmiespalveluksen aikana opitut asiat tuoreemmassa muistissa.
Ei pidä paikkaansa. Oma yksikkö taistelee näköetäisyydellä vihusta ja keski-ikä 40.
Mistä aselajista kyse? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska kaikki maavoimien miehistössä olevat kaverit, kuten itsekin, jotka saivat koulutuksen taisteluyksikköön ovat jo näin nelikymppisenä perusreserviä ilman sijoitusta.
En halua sanoa tarkemmin, mutta ampuvasta yksiköstä kyse.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt, että millaiseen hommaan puolustusvoimat laittaisi minut jos tarve tulisi. Ikää 43, pari sairautta, jotka eivät sinällään vaikuta toimintakykyyn, mutta päivittäinen lääkitys tarpeen. Olen myös aikuisiällä sairastunut keliakiaan ja vakavaan allerginen maitoproteiinille (laktoosittomat tuotteet eivät siis kelpaa). Viljatuotteiden tai minkäänlaisen maitotuotteen (ml. eineksiin lisättävä maitopohjainen proteiini) syöminen vetää minut hyvin huonoon kuntoon nopeasti, eli en ole silloin toimintakykyinen ja maitoproteiinin nauttiminen voi viedä sairaalaan.
Kotijoukkohin tai takarintamalle huoltotöihin. Onhan näitä. Ei viime sodissakaan kaikki olleet rintamalla. Itse asiassa eturintamalla oli yllättävän vähän miehiä ja sielläkään ei taistelukosketuksia ollut jatkuvasti. Sota ei ole jatkuvaa taistelua ja pauketta.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt, että millaiseen hommaan puolustusvoimat laittaisi minut jos tarve tulisi. Ikää 43, pari sairautta, jotka eivät sinällään vaikuta toimintakykyyn, mutta päivittäinen lääkitys tarpeen. Olen myös aikuisiällä sairastunut keliakiaan ja vakavaan allerginen maitoproteiinille (laktoosittomat tuotteet eivät siis kelpaa). Viljatuotteiden tai minkäänlaisen maitotuotteen (ml. eineksiin lisättävä maitopohjainen proteiini) syöminen vetää minut hyvin huonoon kuntoon nopeasti, eli en ole silloin toimintakykyinen ja maitoproteiinin nauttiminen voi viedä sairaalaan.
Mikset mene kysymään sotilasläänin aluetoimistosta? Kertovat siellä tehtävänimikkeen, jos sellainen on. Ja kannattaa muutenkin päivittää sinne terveystiedot jos kremppaa on, niin voivat pyyhkiä nimen yli lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Intissä 1997, jääkäri, ei yhtään kertauskutsua. Tai yksi vapaaehtoinen kutsu tuli n. 10 vuotta intin suorittamisen jälkeen, mutta siihen en mennyt kun ei ollut pakko.
Suoriuduin armeijasta aika huonosti, että siinä varmaan syy. Veikkaan että tuo vapaaehtoinen tuli sen takia kun olivat saaneet selville ammattini, jonka opiskelin intin jälkeen ja joka oli intin näkökulmasta sopiva. Varmaan olisivat vapaaehtoisella harjoituksella halunneet katsoa miten menee ja onko motivaatio noussut. No eipä ollut. Olisi oltu aikanaan vähän vähemmällä simputtamisella ja muulla paskalla niin olisi voinut kiinnostaakin.
Olen käynyt merkkaamassa ns siviilipuolen ammattitietoihin (väestörekisteri) ammattikseni XXX, eipä ole sen perusteella ainakaan tulossa kutsuja.
LinkeInissö yllättäen peeveen rekryäjät lähestyneet kolmasti, mutta vastasin viimeiselle "mieluummin FSB:lle kuin peeveen hommiin". Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään yhdeksään vuoteen, vaikka nykyisin duunin ulkomaisen sotateollisuuden hommissa - nykyään vastaisin "teillä ei ole varaa minuun" sillä pieni hiekkamaa laittaa tiskiin sen verran isosti euroja ettei ihan heti pysty täkäläiset yksityiset saati julkinen sektori vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Intissä 1997, jääkäri, ei yhtään kertauskutsua. Tai yksi vapaaehtoinen kutsu tuli n. 10 vuotta intin suorittamisen jälkeen, mutta siihen en mennyt kun ei ollut pakko.
Suoriuduin armeijasta aika huonosti, että siinä varmaan syy. Veikkaan että tuo vapaaehtoinen tuli sen takia kun olivat saaneet selville ammattini, jonka opiskelin intin jälkeen ja joka oli intin näkökulmasta sopiva. Varmaan olisivat vapaaehtoisella harjoituksella halunneet katsoa miten menee ja onko motivaatio noussut. No eipä ollut. Olisi oltu aikanaan vähän vähemmällä simputtamisella ja muulla paskalla niin olisi voinut kiinnostaakin.
Itse suoritin armeijan arvosanoilla välttävä/välttävä ysärin lopussa. Ei yhtään kertauskutsua, ymmärrettävästi. 2000-luvun puolessa välissä valmistuin sairaanhoitajaksi. Tieto oli mennyt armeijalle muutama vuosi tämän jälkeen, suunnilleen 2010. Minulle tuli myös vapaaehtoinen kutsu ja nimenomaan lääkintapuolelle (olin siis intissä 8 kk rynkkymies, ei mitään muuta). No menin katsomaan. Oli hyvä setti ja hallitsin hommat. Puoli vuotta tästä ja tuli jo kova kutsu. Menin sinnekin, siitä suoraan korpin natsa. Tästä eteenpäin kolme kutsua 5 vuoden sisällä, nyt olen lääkintäaliupseeri.
Systeemit on muuttuneet tuolla tosi paljon. Ja on ihan eri juttu tehdä sitä juttua kun voi soveltaa omaa ammattiaan. Hyödyttää molempia. Onhan tämä nyt koomista, että komppanian paskimmasta päästä oleva tyyppi on nyt alikersantti ilman aliupseerikoulua. Saa olla uskomatta, mutta totta tämä tarina on.
Kaksi kertaa kertausharjoituksissa. Nyt viimeiset viisi vuotta reserviläisporukoissa.
N35
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sotilaspoliisit joutuu monta kertaa kertaamaan.
Hyvä kaverini on sotilaspoliisi ja suoritti armeijan samaan aikaan kuin itsekin, mutta hän kai joutui olemaan 9kk 6kk sijaan, ja hänkään ei ole koskaan kertaamaan joutunut. Olisi kyllä kertonut siitä. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intissä 1997, jääkäri, ei yhtään kertauskutsua. Tai yksi vapaaehtoinen kutsu tuli n. 10 vuotta intin suorittamisen jälkeen, mutta siihen en mennyt kun ei ollut pakko.
Suoriuduin armeijasta aika huonosti, että siinä varmaan syy. Veikkaan että tuo vapaaehtoinen tuli sen takia kun olivat saaneet selville ammattini, jonka opiskelin intin jälkeen ja joka oli intin näkökulmasta sopiva. Varmaan olisivat vapaaehtoisella harjoituksella halunneet katsoa miten menee ja onko motivaatio noussut. No eipä ollut. Olisi oltu aikanaan vähän vähemmällä simputtamisella ja muulla paskalla niin olisi voinut kiinnostaakin.
Itse suoritin armeijan arvosanoilla välttävä/välttävä ysärin lopussa. Ei yhtään kertauskutsua, ymmärrettävästi. 2000-luvun puolessa välissä valmistuin sairaanhoitajaksi. Tieto oli mennyt armeijalle muutama vuosi tämän jälkeen, suunnilleen 2010. Minulle tuli myös vapaaehtoinen kutsu ja nimenomaan lääkintapuolelle (olin siis intissä 8 kk rynkkymies, ei mitään muuta). No menin katsomaan. Oli hyvä setti ja hallitsin hommat. Puoli vuotta tästä ja tuli jo kova kutsu. Menin sinnekin, siitä suoraan korpin natsa. Tästä eteenpäin kolme kutsua 5 vuoden sisällä, nyt olen lääkintäaliupseeri.
Systeemit on muuttuneet tuolla tosi paljon. Ja on ihan eri juttu tehdä sitä juttua kun voi soveltaa omaa ammattiaan. Hyödyttää molempia. Onhan tämä nyt koomista, että komppanian paskimmasta päästä oleva tyyppi on nyt alikersantti ilman aliupseerikoulua. Saa olla uskomatta, mutta totta tämä tarina on.
Ei ole uskomatonta. Tästä oli jo vuosia sitten juttua lehdessä. Osa ihmisistä kypsyy myöhemmin ja kehittyy myöhemmin. Miksi parikymppisen kohdalla tehdään loppuelämän päätöksiä. Ovat ilmeisesti oppineet. En tiedä onko ruk vielä mahdollista käydä myöhemmällä iällä, mutta sitäkin mahdollisuutta artikkelissa mietittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusmiehistön "kertauttaminen" on aika hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Tositilanteessa sinne rintamalle ja etulinjaan ei juurikaan yli kolmekymppisiä pistetä (päällystö poislukien). Tätä vanhemmat ovat mm. huolto-ja suojaustehtävissä ja tähän on ihan selkeä syy. Nuoremmilla useimmiten kunto ja kestävyys parempi kuin vanhemmalla ikäluokalla sekä varusmiespalveluksen aikana opitut asiat tuoreemmassa muistissa.
Ei pidä paikkaansa. Oma yksikkö taistelee näköetäisyydellä vihusta ja keski-ikä 40.
Tämä tieto tullut viimeksi kertauksissa harjoituksen vetäjältä. Normi "nurmiporat" käytännössä aina siirretään juurikin noihin suojaus/huoltotehtäviin kun ikää tarpeeksi. Jotkin tietyt erikoiskoulutetut ryhmät on tässä poikkeus.
Jep, olen tällainen tavallinen nurmipora ja kävin vuonna 2017, siis ennen kuin omaintti-sivusto avattiin, aluetoimistoon terveydentilassa tapahtuneen (jokseenkin lievän) muutoksen vuoksi. Sieltä sanottiin, että voit sä toki pyytää lääkäriä täyttämään sen pv:n terveystietolomakkeen, mutta ei sinua tuossa iässä (40 vuotta) mihinkään a-kuntoisuusluokkaa vaativiin tehtäviin muutenkaan enää määrättäisi.
Onko paikallisjoukut kyseessä? Niissä käsittääkseni on usein vähän iäkkäämpääkin miehistöä sijoitettuna.