Lapsen kavereilla liian epäterveelliset elämäntavat
Olen kyllästynyt kuulemaan 11v lapseltani valitusta siitä, kuinka paljon enemmän herkkuja kaverit saa syödä, kuinka myöhään saavat valvoa, kuinka heillä ei ole ruutuaikoja jne.
Meillä yksi herkkupäivä viikossa eikä silloinkaan osteta kilokaupalla karkkia ja sipsejä. Viikolla saattaa lisäksi saada jätskin, pullan tms. Ruutuaika 3 h/päivä (sis. myös whatsappin käytön). Nukkumaan aletaan klo 22. Ei mitenkään kohtuutonta mielestäni ja näistäkin joustetaan joskus tilannekohtaisesti. Mutta kun kavereilla ei ole juurikaan rajoja, niin itse näyttäytyy omalle lapselle pahiksena.
Mikä neuvoksi? En haluaisi kieltääkään kaverisuhteita, mutta ärsyttää muilta lapsilta tulevat huonot vaikutteet ja oman lapsen jatkuva vertailu ja valitus. Omista arvoistani en ole valmis luopumaan. Minusta lapsella kuuluu olla rajat ja ruuan kuuluu olla ravitsevaa.
Kommentit (159)
Voisiko tytär aloittaa uuden harrastuksen, vaikka partion, jos löytyisi muita kavereita?
Luin vain aloituksen ja ihmettelen, millainen vanhempi kyllästyy lapseensa siinä vaiheessa, kun pitäisi olla aikuinen vanhempi esiteinille. Jos sen lapsen on osannut kasvattaa kunnioituksella ja luottamuksella, niin tuossa vaiheessa äidin pitäisi ymmärtää, että "kaikki muutkin" on vain lapsen terve tapa testata sitä, mihin rajoja siirretään, kun ikää tulee lisää.
Mulla muutaman vuoden nuorempi lapsi ja tuo "kaikki kaverit saa" vielä edessä. Silti saman aiheen haaste, kun lapselle on avautunut ympäröivä maailma ja sen ristiriitaisuus meidän perheen arvojen ja kasvatuksen kanssa. Ymmärrän Ap:n vaikeuden tasapainoilla sen kanssa, että miten pitää rajat aiheuttamatta lapselle asiasta kynnyskysymystä ja totaalista vastareaktiota. Ei ole niin yksinkertaista hoitaa asiaa sanomalla: "et saa ja sillä selvä".
Meillä aikuiset kuten mummo kritisoi tai osoittaa mieltään lapsen kuullen, jos emme hymyssä suin puuttumatta anna lapsen syödä sokeria niin paljon kuin huvittaa. Myös ystäviltä ja tutuilta ihmetystä, jos lapsi ei saa koko viikon lomaa vetää jäätelöä ja limsaa rajattomasti. Tämmöinen aiheuttaa hämmennystä ja huonoa ruokasuhdetta lapselle ja se kismittää valtavasti, että ulkopuoliset yrittävät horjuttaa meidän kasvatusta. Minä haluan puhua ruoasta sallivasti ja joustavasti, mutta siihen ei kuulu totaaliöverit.
Tästä ketjusta sain voimaa, että yritän jatkossa yhtä tylysti ja kerrasta poikki sanoa, että meidän perheen ruokakasvatus ei kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä kysymystä, mutta sanotaan yleisesti näin. Anna lapsellesi joskus periksi. Anna tehdä "vääriä" ratkaisuja ja katso mitä tapahtuu. Selitä lapselle, että vapaudessa on myös vastuu. Jos mennään pahasti metsään, niin rajoita oikeuksia."
No eikö tuo ole juuri sitä rajojen asettamista, josta ap:tä on kritisoitu?
Saan sen kuvan, että lapsella on liian tiukat rajat. Lapsen ei anneta tehdä vääriä ratkaisuja eikä anneta miettiä itse. Kaikki tuodaan eteen. Teet näin ja noin. Nyt saat joustoa koska me vanhemmat olemme niin päättäneet. Milloin lapsi saa tehdä kuten haluaa ja oppia niistä?
Esimerkin omaisesti. Anna lapsen syödä herkkuja niin paljon kuin vatsa vetää. Lapsi saa todennäköisesti huonon olon ja tajuaa kohtuullisuuden merkityksen. Ei
En nyt hahmota kenen viestiin viittaat, mutta oma lapseni ei ole ikinä oksentanut ylensyömisen takia tai tullut kipeäksi liian vähäisen pukeutumisen vuoksi.
- Ap
Tässä toimiva vinkki: Vanhempi ei osta kotiin herkkuja. Lapsi syö sitä, mitä vanhempi hänelle tarjoaa. Kauppaan mennessä sanot lapselle, että tänään ei osteta herkkuja.
"No siinä voi olla herkut useammalle tai kaveri lähettänyt sellaisen kuvan, koska haluaa kertoa että hänellä on kaikista eniten herkkuja. Vaikka ne ei hänen olisikaan. Minä sanon lapsille aina että kaikkia kaverien juttuja somessa ei kannata uskoa. Siellä ne aina kehuskelevat käyvänsä siellä sun täällä ja saavansa sitä sun tätä. Ja tulee kuva että muiden elämä on vain jatkuvaa saamista."
Tämä, mitä kirjoitit, on hyvä vinkki kaikille vanhemmille.
Opettakaa lapsille, että kaikki se, mitä kaveri sanoo tai jakaa esim. somessa, ei ole totta. Opettakaa, että kaveri voi haluta huomiota, ihailua, olla toista parempi tms. ja pyrkii nämä saavuttamaan keinolla, millä hyvänsä. Se ei tee kaverista huonoa, mutta lapsesi ei pidä uskoa kaikkea todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan lasten mielestä _kaikki_ muut saa.
Niinpä. Ja tuohon voi todeta, että meillä on meidän säännöt ja sillä selvä.
Tätä olenkin kyllästymiseen asti hokenut.
- Ap
Mikset tee joustoja? Lapsestasi tulee joko samanlainen joustamaton jäärä kuin sinusta tai sitten joku anarkisti, jolla ei ole mitään rajoja. Opeta lapsellesi että on oikein joskus joustaa mutta pitää kuitenkin tietynlaiset rajat.
Juurihan sanoin aloituksessa, että tarvittaessa rajoista joustetaan? En kuitenkaan voi antaa lapsen syödä joka päivä herkkuja niin kuin kaverit.
- Ap
Mit
Esim yökyläillessä (joita on ollut paljonkin) saa valvoa siihen asti kun haluaa, sen mukaan mitä yökyläperheessä sanotaan. Joissain perheessä saavat valvoa 3-4 asti aamulla, toisessa hiljaisuus on klo 24. Myös herkkuja saa syödä yökylässä sen mitä muutkin. On lapsi ainakin tuosta valvomisesta itse todennut, että seuraavana päivänä väsytti kovasti ja onkin sitten itse halunnut mennä ajoissa nukkumaan.
Ongelma ei olekaan nämä satunnaiset kivat jutut, joissa voidaan joustaa, vaan arki. Kun muissa perheissä se arkikin on mässäilyä, liikkumattomuutta ja ruutua, niin vaikea yrittää omalle lapselle perustella, miksi se ei ole hyvä juttu.
- Ap
Sokerin tuottaminen pitäisi kriminalisoida.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko tytär aloittaa uuden harrastuksen, vaikka partion, jos löytyisi muita kavereita?
Voisi, mutta ei halua. Esiteinin uhmaa, mikään ei kiinnosta. En voi pakottaakaan harrastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain aloituksen ja ihmettelen, millainen vanhempi kyllästyy lapseensa siinä vaiheessa, kun pitäisi olla aikuinen vanhempi esiteinille. Jos sen lapsen on osannut kasvattaa kunnioituksella ja luottamuksella, niin tuossa vaiheessa äidin pitäisi ymmärtää, että "kaikki muutkin" on vain lapsen terve tapa testata sitä, mihin rajoja siirretään, kun ikää tulee lisää.
No kun ei ole vain kaikki muutkin. 4/5 kaveriporukan lapsesta elää ilman rajoja. Olen tuntenut nämä lapset jo vuosia ja nähnyt heidän joka päiväistä elämäänsä. Tiedän varmasti ettei heillä ole ruutuaikoja tai nukkumaanmenoaikoja ja olen myös nähnyt millaisia määriä herkkuja vetävät. Olenhan toki läsnä lapseni ja hänen kaveriensa elämässä.
- Ap
Ymmärsin aloittajaa muuten täysin, mutta siis 11v ei saa vastata Whatsapp-viesteihin "ruutuajan" ulkopuolella, mikä on kolme tuntia päivässä? Mikä idea tuossa on? Katsooko ap omaa luuriaan vain 3h päivässä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla muutaman vuoden nuorempi lapsi ja tuo "kaikki kaverit saa" vielä edessä. Silti saman aiheen haaste, kun lapselle on avautunut ympäröivä maailma ja sen ristiriitaisuus meidän perheen arvojen ja kasvatuksen kanssa. Ymmärrän Ap:n vaikeuden tasapainoilla sen kanssa, että miten pitää rajat aiheuttamatta lapselle asiasta kynnyskysymystä ja totaalista vastareaktiota. Ei ole niin yksinkertaista hoitaa asiaa sanomalla: "et saa ja sillä selvä".
Meillä aikuiset kuten mummo kritisoi tai osoittaa mieltään lapsen kuullen, jos emme hymyssä suin puuttumatta anna lapsen syödä sokeria niin paljon kuin huvittaa. Myös ystäviltä ja tutuilta ihmetystä, jos lapsi ei saa koko viikon lomaa vetää jäätelöä ja limsaa rajattomasti. Tämmöinen aiheuttaa hämmennystä ja huonoa ruokasuhdetta lapselle ja se kismittää valtavasti, että ulkopuoliset yrittävät horjuttaa meidän kasvatusta. Minä haluan puhua ruoasta sallivasti ja joustavasti, mutta siihen ei kuulu to
Ihana kuulla, että edes joku on samoilla linjoilla. Vaikeaa on tosiaan uida vastavirtaan ja elää terveellisesti tässä nykymaailmassa, jossa ihmiset lihovat ja sairastuvat pahemmin kuin koskaan ennen ja ihan omasta syystään.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen?
Lukutaitosi???
Edellisen lukutaidossa ei taida olla mitään vikaa, koska osasi kirjoittaakin. Ymmärrys sen sijaan on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloittajaa muuten täysin, mutta siis 11v ei saa vastata Whatsapp-viesteihin "ruutuajan" ulkopuolella, mikä on kolme tuntia päivässä? Mikä idea tuossa on? Katsooko ap omaa luuriaan vain 3h päivässä?
Aiemmin kerroinkin jo, että kokeiltiin whatsappin vapauttamista ruutuajasta ja sen seurauksena lapsi ei paljon muuta tehnytkään kuin roikkui siellä wa:ssa. Ruutuaika nousi 7 tuntiin päivässä.
Oma päivittäinen ruutuaikani on tällä viikolla ollut 3 h 30 min ja mielestäni se on liikaa, yritän vähentää seuraavalla viikolla.
- Ap
Tämän keskustelun vastauksia luettuani en enää yhtään ihmettele, miten meidänkin ympärillä on näitä perheitä, jossa ei välitetä suosituksista ja tutkimustiedostakaan. Kyllähän nyt jokainen varmasti järjellä ymmärtää, ettei päivittäinen epäterveellisten herkkujen syönti ole mitenkään hyväksi ja että sillä on pitkällä aikavälillä seuraamuksia (esim 2. tyypin diabetes). Ehkä täälläkin moni vastaajista on itse ylipainoisia ja sillä oikeuttaa saman kohtalon lapselleenkin. Minusta tämä on väärin ja suorastaan lapsen kaltoinkohtelua, en voi mitenkään arvostaa tällaisia ihmisiä.
Järkyttävää lukea, miten moni ei enää kasvata lastaan. Mutta tätähän se nykyään on, vanhempia ei vain kiinnosta ja se oma ruutuaika on tärkeämpää kuin mikään muu. Niin surullista. Ja niin väärin, että me vanhemmat, jotka noudatamme näitä terveysasiantuntijoiden suosituksia ja haluamme lastemme voivan hyvin ja pysyvän terveinä, joudumme alistumaan valtaväestön tahtoon siksi, ettei lapsi olisi yksinäinen ja kiusattu. Uskomatonta kuraa.
Ymmärtäkää hyvät ihmiset, että se että ei syö herkkuja joka päivä tai edes joka viikko, ei ole epänormaalia!! Ei minun ruokasuhtutumisessani ole mitään väärää, jos en halua mättää elimistööni soketia ja rasvaa. Toki voin niitä syödä halutessani ja syönkin, mutta usein en vain halua. Voin hyvin ja jaksan tehdä muutakin kuin olla ruudulla, kun syön tasapainoisesti terveellistä ruokaa.
Muut syökööt mitä haluaa. Ja kyllä, se yhden kaverin ostoskassillinen herkkuja oli vain yhdelle lapselle. Toisella kaverilla oli omansa. Normiruokaa he eivät sitten syökään. Olen nähnyt monta kertaa. Meillä kun tarjoan ruokaa, ei kelpaa, jos ei sitten satu olemaan esim ranskalaisia tai muuta vähemmän terveellistä. Ihan sama mulle, pilatkoon terveytensä. Mutta kun tämä vaikuttaa väkisinkin omaankin lapseen, niin saa kai siitä olla ärtynyt.
Nyt alkaa olla oma ruutuaika jo paukkunut, joten keskustelu päättyy omalta osaltani tähän. Kiitos kaikille kommentoijille, myös eri mieltä oleville. Luin jokaisen ajatuksella ja sain tästä paljon mietittävää. Ehkä joudun joustamaan jossain määrin omista arvoistani lapsen hyväksi, mikä surettaa kyllä paljon. Mutta niin kuin joku sanoikin, lapseni hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitäisi olla keskiössä ja siihen tähtäänkin. Toivottavasti hän osaa sitten olla onnellinen reippaasti ylipainoisenakin, sillä sitä näillä meidän geeneillä rajojen purkaminen tulee tarkoittamaan.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloittajaa muuten täysin, mutta siis 11v ei saa vastata Whatsapp-viesteihin "ruutuajan" ulkopuolella, mikä on kolme tuntia päivässä? Mikä idea tuossa on? Katsooko ap omaa luuriaan vain 3h päivässä?
Aiemmin kerroinkin jo, että kokeiltiin whatsappin vapauttamista ruutuajasta ja sen seurauksena lapsi ei paljon muuta tehnytkään kuin roikkui siellä wa:ssa. Ruutuaika nousi 7 tuntiin päivässä.
Oma päivittäinen ruutuaikani on tällä viikolla ollut 3 h 30 min ja mielestäni se on liikaa, yritän vähentää seuraavalla viikolla.
- Ap
Aivan. Eli siis puhelimesi piippaa viestin merkiksi niin et lue sitä koska ruutuaika on mennyt? Nerokasta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloittajaa muuten täysin, mutta siis 11v ei saa vastata Whatsapp-viesteihin "ruutuajan" ulkopuolella, mikä on kolme tuntia päivässä? Mikä idea tuossa on? Katsooko ap omaa luuriaan vain 3h päivässä?
Aiemmin kerroinkin jo, että kokeiltiin whatsappin vapauttamista ruutuajasta ja sen seurauksena lapsi ei paljon muuta tehnytkään kuin roikkui siellä wa:ssa. Ruutuaika nousi 7 tuntiin päivässä.
Oma päivittäinen ruutuaikani on tällä viikolla ollut 3 h 30 min ja mielestäni se on liikaa, yritän vähentää seuraavalla viikolla.
- Ap
Aivan. Eli siis puhelimesi piippaa viestin merkiksi niin et lue sitä koska ruutuaika on mennyt? Nerokasta...
Ei minulla ole mitään itse asettamaani rajaa, tuo aika oli puhelimen raportista saatu ja vaihtelee sen mukaan miten paljon on tarvinnut puhelimella hoitaa asioita tai onko ollut kipeänä, jolloin tulee enemmän selailtua. Jos ruutuaika alkaa olla korkea, sitten korjaan käytöstäni. Luen kyllä viestin jos se tulee järkevään aikaan, mutta enää esim 21-22 aikoihin tulleita viestejä en katso enkä niihin vastaa kuin vasta seuraavana päivänä.
- Ap
Eilinen äiti keitti maukasta sosekeittoa ja teki porkkanasämpylöitä ja 9v lapsi kolusi kodin kaikkia makeat eikä tuo maukas keitto oikeen maistunut. Nyt 11v saa syödä 1! pullan tai jätskin viikossa. Ei mulla muuta mutta enpä enää ihmettele paikalliseen Saleen ryntäävää lapsijoukkoa välituntisin läheisestä koulusta!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloittajaa muuten täysin, mutta siis 11v ei saa vastata Whatsapp-viesteihin "ruutuajan" ulkopuolella, mikä on kolme tuntia päivässä? Mikä idea tuossa on? Katsooko ap omaa luuriaan vain 3h päivässä?
Aiemmin kerroinkin jo, että kokeiltiin whatsappin vapauttamista ruutuajasta ja sen seurauksena lapsi ei paljon muuta tehnytkään kuin roikkui siellä wa:ssa. Ruutuaika nousi 7 tuntiin päivässä.
Oma päivittäinen ruutuaikani on tällä viikolla ollut 3 h 30 min ja mielestäni se on liikaa, yritän vähentää seuraavalla viikolla.
- Ap
Ongelma on siinä, että some on nuorille normaali kommunikoinnin tapa, eikä mitään ruutuaikaa. Sama kuin sanoisi lapselle, että saat puhua kavereillesi vain 2h päivässä ja muuten olet mykkä. Sen ymmärtää ettei käytetä puhelinta klo kolme yöllä.
Saman huomannut nyt kun lapsi on esiteini. Osa kavereista saanut pelata kännykällä rajattomasti jostain ykkösluokalta lähtien ja karkkiostoksille mennään suoraan koulusta. Me tosin asutaan huonolla alueella, vaikkakin omistusasunnossa. Vain muutama lapsen kaveri on ns. kunnollisesta perheestä, jossa on rajat.