Lue keskustelun säännöt.
Oudoimmat asiat, joita häpeätte
13.09.2025 |
Häpeättekö ilman syytä jotakin sellaista, missä ei pitäisi olla mitään hävettävää?
Minä häpeän kaikkein eniten nälkää. En siedä mitään inhimillisiä perustarpeita, koska ne assosioituvat mielessäni heikkouteen. Minusta syöminen on periksi antamista ja tuottaa suurta häpeää.
Mitä outouksia teillä on?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta laittaa häpeämään työtäni. Ihan ok palkka, rento työ, säännölliset työajat ja ei käytännössä koskaan ylitöitä. Töitä ei myöskään tarvitse ajatella ollenkaan, kun leimaa ulos. Silti valtaosan mielestä se on paskatyötä ja työnimikkeen mainitseminen on automaattinen turn off 90%:lle vastakkaista sukupuolta. Myös automaattinen oletus, että olen kai jotenkin jälkeenjäänyt tai muuten viallinen, kun en ole edennyt siitä.
Minkäänlaista työtä ei pitäisi kenenkään hävetä. Työttömyyttä sensijaa saakin hävetä ja oikein reilusti koska se on laiskuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin no, tuo on vähän sama miten kaikki, korkeakoulutetut ml. sanovat että kyllä esim. siivoojan homma on tärkeää ja arvokasta, mutta todellisuudessa kukaan ei haluaisi kaveerata siivoojan kanssa. Kuka haluaisi esim. sanoa kavereilleen, että niin, hän jota tapailen on muuten siivooja!"
Minä häpeän sitä, että olen korkeakoulutettu mutta siitä huolimatta ehdin lähes kahden vuoden ajan olla työtön että sain töitä nykyisen lyhyen pätkäni ja sen jälkeen en tiedä . Eläessäni (olen jo yli 45 vuotias) ole saanut mahdollisuutta toistaiseksi voimassa olevaan työ tai virka suhteeseen.
Olen toiminut myös siivojana mutta tuskin enää saan siivojankaan paikkaa, Tai ainkin minun on sen saadakseni todennäköisesti ymmärrettävä jättää sanomatta, mitä olen koulutukseltani, todennäköisesti myös ipeittää hakuvaiheessa ikäni
En kiellä sitä, etteikö siivojia jotkut ylenkatsoisii Mutta huomautan, ettei se ole kovin muakavaa olla myöskään ns. korkeakoulutettu, jolle vittuillaan, että mitäs menit opiskelemaan väärää alaa. Tai kysellään, että onko kusi mennyt opintojen johdosta päähän kun ei enää "oikeat työt" kelpaa.
Aika kuplassa on saanut elää, jos kuvittelee, että pelkkä korkeakoulutsu mahdollstais esimerkiksi huomattavasyi paremman ansiotason. Samaan aikaan on tylsää kuunnella kuinka hallitus vuorollaan uhoaa, kuinka Suomeen tarvitaan lisää korkeakoulutettuja.
Vaan miksi, jos ei edes tällä hetkellä kaikki pääse töihin, saati töihin, jossa arvosttaisiin ja huomioitasiiin heidämn ossaamispotentiaalinsa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän olemassaoloani. Itseäni ja sitä mitä olen. Kaikkea mitä teen.
Minä myös. Olen pahoillani puolestasi.
70/80 luvun kasvatti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän sitä, että en ole saanut mahdollisuutta harrastaa seksiä (kumppanin kanssa).
Mua hävettää, että olen harrastanut seksiä vähän kaikkien kanssa.
Kai se on niin, että ääripäät ovat aina vähän..... haaastavia. - Joskus vain läheisyyden ja kosketuksen kaipuuni on meinannut viedä itseläni hengen. - Tidän kyllä, että on ns. aseksuaaleja, jotka eivär edes välitä seksistä mutta itse en koe olevani aseksuaali,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän olemassaoloani. Itseäni ja sitä mitä olen. Kaikkea mitä teen.
Minä myös. Olen pahoillani puolestasi.
70/80 luvun kasvatti?
Syntynyt 1992.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän sotkuisia ihmisiä Koti on karmea läävä, auto on kuin kaatopaikka, pöytätavat joillain tyypeillä hukassa. Syödään pipo päässä, juodaan lasista kävellen pöytään samalla aikaa, Kotipihat ovat täynnä ruosteisia autoromuja. Voi...paljon on hävettäviä asioita kotimaassame ainakin. Viskellään kadulle kaikki mitä kädestä irtoaa...ei minkäänlaista vastuuta mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän sitä, että en ole saanut mahdollisuutta harrastaa seksiä (kumppanin kanssa).
Mua hävettää, että olen harrastanut seksiä vähän kaikkien kanssa.
Kai se on niin, että ääripäät ovat aina vähän..... haaastavia. - Joskus vain läheisyyden ja kosketuksen kaipuuni on meinannut viedä itseläni hengen. - Tidän kyllä, että on ns. aseksuaaleja, jotka eivär edes välitä seksistä mutta itse en koe olevani aseksuaali,
Hyvin harva katuu vanhuksena tekemiään asioita. Kuten seksimääriä. Enemmän he katuvat tekemättömiä asioita. Kuten yksi mummo niin kauniisti sanoi. Harmittaa etten lutkaillut enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeän olemassaoloani. Itseäni ja sitä mitä olen. Kaikkea mitä teen.
Minä myös. Olen pahoillani puolestasi.
70/80 luvun kasvatti?
Syntynyt 1992.
Ikävä kuulla.
Vierailija kirjoitti:
"Työ - oli se sitten mitä tahansa - on aina arvokkaampi kuin yksikään parisuhde!
Ap"
Outoja vertauksia, työ on usein yksi tulonhankkimisen muoto, yritys- tms sijoitustoiminnan ohella.
Työtä on monenlaista, kuten vaikkapa esim alustatyö, Airbnb työ, koodaustyö, rakennustyö, lääkärityö, ihan mitkä tahansa työn kirjot / yhdistelmät.
En ymmärrä miten näitä voi verrata arvokkuudeltaan parisuhteeseen.
Parisuhteen laatu, laji ja koostumus eroaa monesti siitä, mikä mielletään yleisesti työksi.
Parisuhde on yleensä arvokkuudeltaan, osapuolten keskinäinen, missä molemmat kokevat esim arvokkuuden / arvottomuuden tms tunteita. Jotkut kokevat myös rakkauden tunteita.
Monelle hyvä parisuhde on merkityksellinen, mikä tukee osaltaan työssä jaksamista.
Kiitos, mielenkiintoisia ajatuksia!
Tekee hyvää saada hiukan toisenlaista näkökulmaa. En ole koskaan ollut parisuhteessa tai sellaiseen hakeutunut, joten minun on melko vaikeaa ymmärtää sen viehätystä. Mutta ilmeisesti on monia, joille romanttiset suhteet ovat tärkeitä!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että mulla on 5-vuotiaan huumorintaju yhdistettynä huonoon pokkaan, eli kaikille paljastuu, miten tyhmille jutuille naurankaan. En vaan voi sille mitään.
5-vuotiaillahan on loistava huumorintaju :D hyvin sulla menee, mua naurattaa jo nelivuotiaiden jutut.
Häpeä pois!
Kuvataitelijan (amk) koulutustani ja sitä, etten lyönyt läpi taiteilijan työllä vaikka kuinka yritin. Välillä ollut työttömänä ja välillä paskahommissa.
Sitä että olen kotoisin lestadiolaisalueelta. Vaikka en ole ollut koskaan VL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän sitä, että en ole eläessäni saanut mahdollsuutta olla ja elää parisuhteessa. -. Ainakin yhtä paljon häpeän sitä, että en tiedosta mikä minussa oikeastaan on, ettö juuri oma kohtalon on ja on ollut elää aina sinkkuna. Tälle palstalle kuuluu osittain kiitokset siitä, että olen tajunnut, että silläkin ero onko yksin vai yksinäinen. Ja luultvasti kaikesta kumppanin kaipuustani ja haaveistani huolimatta tajunnut, että ehkä on kuitenkin ollut parempi, että olen saanut olla ja elää aidosti ja oikeasti sinkkuna ja yksin kuin jossain hyvin raskaassa ja kuluttavassa parisuhteessa yksinäisenä. Tällaine ajattelu lohduttaa hetken mutta samalla turhauttaa; ikäänkuin kahden ääripään väliin ei mahtuisi mitään muita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuvataitelijan (amk) koulutustani ja sitä, etten lyönyt läpi taiteilijan työllä vaikka kuinka yritin. Välillä ollut työttömänä ja välillä paskahommissa.
Sitä että olen kotoisin lestadiolaisalueelta. Vaikka en ole ollut koskaan VL.
Minulla hiukan sama tilanne kirjailijana! On pieni ihme, että kustantamo roikottaa minua vielä mukana, vaikka levikki on niin pientä. Korventaahan se, ettei pääse eteenpäin siinä ainoassa, jota pitää tärkeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvataitelijan (amk) koulutustani ja sitä, etten lyönyt läpi taiteilijan työllä vaikka kuinka yritin. Välillä ollut työttömänä ja välillä paskahommissa.
Sitä että olen kotoisin lestadiolaisalueelta. Vaikka en ole ollut koskaan VL.
Olen itse Oulusta lähtöisin ja kyllähän se v*tuttaa, että varsinkin täällä etelässä moni yhä kuvittelee, että olen lesta vain sen perusteella, että olen Oulusta. Ja tämä aiheuttaa minussa aivan sairaalloista häpeää. Totta on että liikkeellä on liikaa valtaa kotiseudullani ja sitä kautta se leimaa kaikki siellä asuvat. Voidaan myös aiheellisesti kysyä, miksi ei-uskovaiset sallivat tämän kaiken.
Vihaan uskontoja ja erosin kirkosta heti kun täytin 18.
Vierailija kirjoitti:
Minä häpeän sitä, että olen korkeakoulutettu mutta siitä huolimatta ehdin lähes kahden vuoden ajan olla työtön että sain töitä nykyisen lyhyen pätkäni ja sen jälkeen en tiedä . Eläessäni (olen jo yli 45 vuotias) ole saanut mahdollisuutta toistaiseksi voimassa olevaan työ tai virka suhteeseen.
Olen toiminut myös siivojana mutta tuskin enää saan siivojankaan paikkaa, Tai ainkin minun on sen saadakseni todennäköisesti ymmärrettävä jättää sanomatta, mitä olen koulutukseltani, todennäköisesti myös ipeittää hakuvaiheessa ikäni
En kiellä sitä, etteikö siivojia jotkut ylenkatsoisii Mutta huomautan, ettei se ole kovin muakavaa olla myöskään ns. korkeakoulutettu, jolle vittuillaan, että mitäs menit opiskelemaan väärää alaa. Tai kysellään, että onko kusi mennyt opintojen johdosta päähän kun ei enää "oikeat työt" kelpaa.
Aika kuplassa on saanut elää, jos kuvittelee, että pelkkä korkeakoulutsu mahdollstais esimerkiksi huomattavasyi paremman ansiotason. Samaan aikaan on tylsää kuunnella kuinka hallitus vuorollaan uhoaa, kuinka Suomeen tarvitaan lisää korkeakoulutettuja.
Vaan miksi, jos ei edes tällä hetkellä kaikki pääse töihin, saati töihin, jossa arvosttaisiin ja huomioitasiiin heidämn ossaamispotentiaalinsa,
Ei tuo muuta sitä tosiasiaa, että sama miten jotkut mainostavat arvostavansa esim. siivoojia, harva kuitenkaan koskaan lähtisi esim. suhteeseen sellaisen kanssa tai kokisi riittävän kiinnostavana edes platoniseen ystävyyteen. Se tuossa oli pointti. Eli eivät kuitenkaan oikeasti arvosta, kun sellaista ei voi ottaa elämäänsä, vaan olisi pikemmin häpeän aihe.
Kyse on monesti oman sädekehän kiillottamisesta, kun sanotaan että "kyllä tekin olette ihmisiä ja teette tärkeää työtä", mutta perässä on se sanaton "mutten halua olla missään tekemisissä kanssasi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, toi nälän häpeäminen on kieltämättä vähän outoa. Vaikutat pelottavalta.
Ai, onpa jännä - uskoisin kyllä, että monikin ajattelee samalla tavalla! Heikkouden paljastaminen laumalle on aina uhka.
Ap
Sori nyt, mut ei oo normaalia. Mitä sä pelkäät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoa jalkaa.
Sehän on sellainen juttu, millä monet ivaa toisia.
Onko toinen pienempi?
Miten vain yhtä jalkaa häpeää.
"Ei tuo muuta sitä tosiasiaa, että sama miten jotkut mainostavat arvostavansa esim. siivoojia, harva kuitenkaan koskaan lähtisi esim. suhteeseen sellaisen kanssa tai kokisi riittävän kiinnostavana edes platoniseen ystävyyteen. Se tuossa oli pointti. Eli eivät kuitenkaan oikeasti arvosta, kun sellaista ei voi ottaa elämäänsä, vaan olisi pikemmin häpeän aihe.
Kyse on monesti oman sädekehän kiillottamisesta, kun sanotaan että "kyllä tekin olette ihmisiä ja teette tärkeää työtä", mutta perässä on se sanaton "mutten halua olla missään tekemisissä kanssasi".
Tjaa,a. En tiedö mutta olen itse ikisinkkuna ja pätkätyöläisenä ja silpputyöntekijänä ja pitkiä ajanjaksojana työttömänä eläneenä huomannut sen, että itse minun jaksettava yrittää olla aktiivinen ylläpitääkseni ihmissuhteistani. Tai joita kuvittelen ja uskottelen itselläni olevan. Hyvin harva soittaa tai on mitenkään muutoinkaan minuun yhteydessä. Mutta en muista kenenkään lyöneen luuria korvaani kun olen soittanut.
Jos odottaisin ikään kuin sen merkiksi, että joku on oikea kaverini tai ystäväni tai ylipäätään kiinnostunut minun elostani jollain tavoin, niin voi olla, että sasiin odottaa muutaman viikon, että kukaan soittaisi tai olisi yhteydessä. - ja yhteydenottaja todennäköisesti olisi luultavasti puhelinmyyjä.
Uskottelen myös ehkä eniten itselleni, että he tai ne joilla on iso tarve esimerkiksi halveksia työttömiä tai vähätellä siivoustyötä tekeviä eivät itse voi kovin henkisesti. Ei terveellä ihmiselää ole mielestäni tarvetta halveksia suoraviivaisesti kaikkia työttömiä tai mitä tahansa rehellsitä työtätekevää.
Tällä palstalla lukiessani kommentteje en ole voinut myöskään välttyä ajatukselta, etä vähempisosaisia tarkoituksellsiesti halutaan usuttaa toistensa kimppuun ja kinaamaan keskenään tyyliin katso kuinka paöljon työtön somaliperhe saa tuke vertaa perheen toimeentuloa kantasuomalaien siivojan ansioihin Tai katso näin paljon saa käteen työtön vs. näin vähän saa yliopisto-opiskelija jne.
Tällainen vähäosaisten toinen tosiaan vastaan usuttaminen tai keskinäien kyräily ja kiukuttelu vaan saattaa saada aikaan entistäkin kurjempaa oloa ja eloa itse kullekin,
Vierailija kirjoitti:
Miten sanoisin tän asiallisesti ilman että luulaan trolliksi... noh häpeän isoa varustusta jalkojen välissä eli joskus lenkkipolulla saattaa pullottaa niin että kaikki näkee siksi pitää aina varoa ajatuksissa tiettyjä aiheita tai koittaa rauhottua jos näkee vastaan tulijan.
8 alapeukkua. Minulla on toinen rinta pienempi kuin toinen ja häpeän sitä. saanko myös 8 alapeukkua?
"Työ - oli se sitten mitä tahansa - on aina arvokkaampi kuin yksikään parisuhde!
Ap"
Outoja vertauksia, työ on usein yksi tulonhankkimisen muoto, yritys- tms sijoitustoiminnan ohella.
Työtä on monenlaista, kuten vaikkapa esim alustatyö, Airbnb työ, koodaustyö, rakennustyö, lääkärityö, ihan mitkä tahansa työn kirjot / yhdistelmät.
En ymmärrä miten näitä voi verrata arvokkuudeltaan parisuhteeseen.
Parisuhteen laatu, laji ja koostumus eroaa monesti siitä, mikä mielletään yleisesti työksi.
Parisuhde on yleensä arvokkuudeltaan, osapuolten keskinäinen, missä molemmat kokevat esim arvokkuuden / arvottomuuden tms tunteita. Jotkut kokevat myös rakkauden tunteita.
Monelle hyvä parisuhde on merkityksellinen, mikä tukee osaltaan työssä jaksamista.