Yle: "Lihavuudesta on tulossa yhä selvemmin merkki alaluokkaisuudesta"

Vierailija kirjoitti:

Terveellinen ruoka on halpaa, joten pieleen meni kolumnistilla.

Voi olla, mutta alaluokkaiset wt-/amisaivot eivät valitse terveellistä ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Se yksi suosittu lääke aiheuttaa sivuvaikutuksia ja nopea laihdutus vie lihakset.

Nopea laihdutus ilman lääkkeitäkin vie lihaskudosta enemmän kuin hitaampi laihdutus.

Uskokaa nyt jo, että ei se laihuus tai lihavuus ole kiinni siitä, että mikä ruoka on terveellistä ja paljonko se maksaa. Laihtua voi vaikka päivittäin hesessä käymällä, kunhan miettii kuinka paljon sieltä tilaa ja miten paljon on vetänyt muilla aterioilla. Se nyt vaan on fakta, että jos on tähän mennessä mättänyt yllin kyllin, niin se on kantapään kautta opeteltava, että vähemmälläkin pärjää. Ja siinä tulee välillä nälkä. Se on vain opittava elämään sen kanssa, että nälkä on aivan normaali tunnetila eikä hälytystila. Normaali ihminen ei pökerry jos syö vasta kahden tunnin päästä vaikka nyt on nälkä.

Isoin pulma on tunnesyöminen. Nykyään kaikki prosessoitu herkku suunnnitellaan "lohturuuaksi", mikä nostaa mielihyvää, ja on vielä kaavailtu niin, että niitä napostellaan koko ajan. Nuo lääkkeet toimivat juuri siksi, että ne vaimentavat tämän pään sisäisen jankutuksen, että koko ajan tekee mieli jotain. Mutta sen voi oppia myös itse. Se pitää vaan ajatella niin, että mitä on ennen sillä ruualla korvannut, ja miettiä siihen tilalle muuta. Oliko se tylsyyttä? Masennusta? "palkinto" rankasta työpäivästä? Itselläni vaikeinta oli juuri päästä siitä itsensä palkitsemisesta ruualla eroon.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla ole mitään tekemistä ruoan hinnan kanssa, vaan siihen on pari syytä;

- hyvätuloiset on koulutetumpia, laihduttaminen on helpompaa kun pystyy analysoimaan eri laihdutustapojen tehokkuutta ja luotettavuutta. Koulutus kertoo myös pitkäjänteisyydestä, jota laihtumiseen tai normaalipainossa pysymiseen tarvitaan

- hyvätuloisten piireissä on tiukemmat sosiaaliset paineet

Tämä. Täälläkin suuri osa porukasta luulee, että liika rasva ei lihota vaan vain sokeri. Sitten ihmetellään kun ei laihduta vaikka syödään vaan terveellistä kotiruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla ole mitään tekemistä ruoan hinnan kanssa, vaan siihen on pari syytä;

- hyvätuloiset on koulutetumpia, laihduttaminen on helpompaa kun pystyy analysoimaan eri laihdutustapojen tehokkuutta ja luotettavuutta. Koulutus kertoo myös pitkäjänteisyydestä, jota laihtumiseen tai normaalipainossa pysymiseen tarvitaan

- hyvätuloisten piireissä on tiukemmat sosiaaliset paineet

Tämä. Täälläkin suuri osa porukasta luulee, että liika rasva ei lihota vaan vain sokeri. Sitten ihmetellään kun ei laihduta vaikka syödään vaan terveellistä kotiruokaa.

Täällä kerran yksi mamma tai pappa puolusti kiivaasti omaa terveellistä kinkkukiusaustaan kevyenä laihdutusruokana. Siihen laitettiin perunoiden ja kinkkusilpun lisäksi vispikermasta ja kananmunista sekoitettu seos ja voikimpaleita koko komeuden päälle ennen uuniin laittamista. Hän ei millään uskonut edes Finelin ja reseptien avulla laskemiani esimerkkejä hänen ja rasvattomaan munamaitoon tehdyn voittoman kinkkukiusauksen kalorieroista. Ei auttanut kovista rasvoista selittäminen. Hän intti kivenkovaan, että kerma, voi ja kananmunat ovat terveysruokaa. 

Rasvasta ja pienien rasvalisien lisäämisestä sinne ja tänne vuoden mittaan syntyvät valtavat kalorimäärien erot. Moni laittaa salaattiin paljon salaatinkastiketta ajattelematta, että desissä voi olla jopa 500 kcal energiaa eli se voi olla koko aterian kaloripitoidin osuus.

Sillä ei ole mitään merkitystä, syötkö pullaviipaleen töissä kahvilla, vaikka hiivapullassa käytettäisiin sokeria. Asia olisi eri jos söisi korvapuusteja, viinereitä tai edes voisilmöpullan joka päivä töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kannan korteni kekoon ja kerron oman kokemukseni lihavuudesta. 

Olen sairaalloisen lihava, lihominen alkoi siinä kakkos-kolmosluokalla ja paino on noussut vuosien myötä tasaista tahtia. Isäni puolelta kaikki ovat lihavia, siis kirjaimellisesti kaikki. Isäni on sairaalloisen lihava, samoin sisaruksensa ja äitinsä. Isän äidistä on kuvia 70-luvulta ja oli niissäkin reilusti yli satakiloinen. Kun puhun isän puolen suvun lihavuudesta, tarkoitan oikeasti sairaalloista lihavuutta, en pientä pyöreyttä tai edes keskivertolihavuutta. Sellaisia 150-200 kiloisia. Yksi tämän puolen sukulainen on käynyt lihavuusleikkauksessa ja saanut painoa pudotettua, mutta on silti edelleen yli satakiloinen. 

Äidin puolelta kaikki ovat normaalipainoisia tai hoikkia, ei tule mieleen yhtäkään edes hieman ylipainoista. Äitini on 70v ja on edelleen normaalipainoinen. Kun olin aivan pieni lapsi, vanhempani erosivat ja jäin äidin huollettavaksi. Ruoka oli perust

Tietenkin geenit vaikuttavat painoonkin. Vaikuttavathan ne muutenkin terveyteen ja ulkonäköön. Yksi tulee äitiinsä, toinen isäänsä ja kolmas muistuttaa eniten mummoaan.