Yle: "Lihavuudesta on tulossa yhä selvemmin merkki alaluokkaisuudesta"

Usein kuulee mantraa, että terveellinen ruoka on halpaa ja sitä rataa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka monella ylipainoisella paino on kertynyt edes jossain määrin tavallisesta ruoasta, sillä luulen, että eniten ylipainoa aiheuttavat ylimääräiset herkut ja tavallisen ruoan korvaaminen niillä. On toki ihmisiä, jotka ovat lihoneet pelkästään käyttämällä ruoanlaitossa liikaa rasvaisia ja epäterveellisiä aineksia sekä syömällä liian isoja annoksia. Itse pidän kuitenkin enemmistön kohdalla todennäköisimpinä syyllisinä sipsejä, leivonnaisia, limuja, jäätelöitä ja karkkeja, eli kaikkea, mitä ei voi pitää tavallisena ruokana.

Vierailija kirjoitti:

Kas, Ylelläkin on ryhdytty käyttämään sanoja "keskiluokka" ja "työväenluokka". Kolumnistin viittaamassa tutkimuksessa on vain "sosioekonominen asema". 

Kuka päättää, kuka mihinkin "luokkaan" kuuluu? 

Vielä kun nuo luokat ovat niin liukuvia, että väli työväenluokan ja keskiluokan välillä vaikka on vaikeaa määritellä. Joku kymppitonnin tienaava lääkäri nyt on vahvasti keskiluokkaa, mutta jos minä perheellinen vuokralla asuva ihminen tienaan kokopäivätyöstä +2700 euroa ja opiskelen sivutoimisesti niin olenko työväenluokkaa vai keskiluokkaa?

Harrastan myös lukemista joka lienee keskiluokkainen harrastus vai onko se? Entä jos lenkkeilen ja harrastan lapsen kanssa taiteita? Entä jos joku korkeakouluttautunut on työtön tai käy töissä ja harrastuksena on katsoa teeveestä Temptation Islandia? 

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee mantraa, että terveellinen ruoka on halpaa ja sitä rataa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka monella ylipainoisella paino on kertynyt edes jossain määrin tavallisesta ruoasta, sillä luulen, että eniten ylipainoa aiheuttavat ylimääräiset herkut ja tavallisen ruoan korvaaminen niillä. On toki ihmisiä, jotka ovat lihoneet pelkästään käyttämällä ruoanlaitossa liikaa rasvaisia ja epäterveellisiä aineksia sekä syömällä liian isoja annoksia. Itse pidän kuitenkin enemmistön kohdalla todennäköisimpinä syyllisinä sipsejä, leivonnaisia, limuja, jäätelöitä ja karkkeja, eli kaikkea, mitä ei voi pitää tavallisena ruokana.

Oletpa nero. Nyt kun vielä keksisit pyörän uudestaan ...

No onhan tuo nyt selvä.

Jos ei ymmärretä yhteyttä kiristävien vaatteiden ja liiallisen ruuan suuhun tunkemisen välillä, ei kovinkaan älykkäästä ihmisestä ole kyse.

Jos olet esm edustusvaimo niin tottakai ulkonäkö on oltava sitä luokkaa. Sillon ei passaa lihoa tai ukko vaihtaa nuorempaan ja nätimpään. Aikaa on miettiä mitä syö ja käydä salilla. Tapaa saman sortin ystävättäriä, liikkuu vaan omissa piireissä. 

Tavallisella Mirkulla voi olla sitten täysin eri paineet. Lähteekö työ alta, mistä rahat lapsille uusiin tennareihin, dementikkoäidin asioita pitäis hoitaa. Kyllä siinä helpolla menee käsi sipsipussille kellä vaan.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Vanha totuus.

Kyllä sillä jolla on rahaa on selvästi helpompi ostaa ne laihdutuslääkketkin.

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee mantraa, että terveellinen ruoka on halpaa ja sitä rataa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka monella ylipainoisella paino on kertynyt edes jossain määrin tavallisesta ruoasta, sillä luulen, että eniten ylipainoa aiheuttavat ylimääräiset herkut ja tavallisen ruoan korvaaminen niillä. On toki ihmisiä, jotka ovat lihoneet pelkästään käyttämällä ruoanlaitossa liikaa rasvaisia ja epäterveellisiä aineksia sekä syömällä liian isoja annoksia. Itse pidän kuitenkin enemmistön kohdalla todennäköisimpinä syyllisinä sipsejä, leivonnaisia, limuja, jäätelöitä ja karkkeja, eli kaikkea, mitä ei voi pitää tavallisena ruokana.

Lihavuutta on monentyyppistä, siitä on jo tässäkin ketjussa useampi kommentti. Tosin ns. tunnesyöminen on usein vain nälkää ja ruokarytmin puutetta sekä verensokerin heittelyä, joka johtuu lihavuuden metaboliasta. 

Suomalaiset lihovat voileivillä (päällysteillä) ja isoilla annokoolla, jos ovat keski-iässä vähitellen lihoneita. Joidenkin lihomisen taustalla on alkoholinkäyttö, johon liittyy herkuttelu ja rasvaiset ruuat (krapularuoka ja alkoholin kanssa nautitut ruuat). Elämäntavan muuttuminen liikkumattomaksi on lihottanut myös. Harva lihoo sipseillä ja herkuilla. Nuorena lihavilla on lähes kaikilla jokin syömishäiriö. Vinoutunut suhde ruokaan ja painoon on yllättävän monen lihavuuden taustalla, isommin tai pienemmin painotuksin (ei siis välttämättä sairauteen asti, vaan lievemmin). Siksi ruokaan ja painoon liittyvät asenteet olisi käytävä läpi ennen painon pudottamista. Pelkkä tieto ei aina riitä. 

Lihavuus on metaboliaa, fysiologiaa eli kun esimerkiksi verensokeri on sekaisin, mielitekoja ja heikotuksia tulee useammin kuin normaalipainoisille. Väärä laihdutus lisää ns. nälkävelkaa, jolloin elimistö ottaa takaisin nälkäkuurin, joten missään nimessä ei pidä laihduttaa kokemalla nälkää jatkuvasti. Se johtaa vain painon kohoamiseen. Nälän ja kylläisyyden tutkiminen on tärkeä osa painon hallintaa. Monet joutuvat harjoittelemaan myös ruuan jättämistä lautaselle ja hylkäämään muitakin lapsena tapoja (lautanen pitää syödä tyhjäksi), jotta tunnistavat kylläisyyden tunteen ja nälän tunteen ja toimivat niiden mukaisesti eikä automaattiohjauksella.

Jokainen voi tuntea jonkun tai itsensä mihin nuo eivät päde, mutta se ei kumoa tutkittua tietoa.

Olen kertonut palstalla kuntoilleeni monipuolisesti vähävaraisena ja se on ammuttu alas sillä, että no mutku lenkkikengät maksaa eikä kuntopyöräkään ilmainen ole. Jos ei pysty alasti urheilemaan ja syömään aterioita joita joku tuo ilmaiseksi ovelle niin joillekin kaikki on mahdotonta. 

Perinnölllistä.

Mummoni oli aina yhtä lyhyt kun leveä. Ja samoin monet hänen puoleltaan.

Siskoni ja hänen lapsensa perinyt lihavuusgeenin.

Minä ja omat lapseni eivät.

Siskoni on paremmin kouluttautunut ja varakkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti joku luulee, että paino on joku luokkakysymys? Itse olen ylemmän keskiluokan akateemisesta suvusta ja olen kärsinyt ahmimishäiriöstä koko aikuisikäni. Ahmiminen tuli kylmän ja ilkeän isäni psykopaattisen käytöksen takia. Toki ymmärrän ja tiedän, että ylemmässä keskiluokassa paineet pysyä hoikkana ovat valtavia, mutta eihän se nyt kaikkiin vaikuta. Järki käteen! 

Yksittäinen kokemus ei kumoa tilastoja. 

Monilla tosiaan todellinen syy painon nousemiseen on syömishäiriö. Siihen tepsivät eri keinot kuin laihduttamiseen ja se pitää hoitaa samanaikaisesti tai ennen painon pudottamista. Harvalla ravitsemusterapeutillakaan on asiantuntemusta ahmimishäiriöstä, joten lähete syömishäiriöklinikalle olisi paikallaan? Palvelua saa myös yksityisesti, jos kukkaro kestää.

80-80% ylipainoisista ja lihavista EI ole syömishäiriötä. Siten tulisi todella kalliiksi juoksuttaa heitä psykologeilla, psykoterapeuteilla ja lääkäreillä. Suurimman osan ylipaino on tullut ihan ajattelemattomilla arkipäivän valinnoilla. On korvattu ateria voileivillä. On otettu kolmas voileipä (noin 250 kcal) hedelmän (60-120 kcal) sijasta liian monena päivänä vuodesta. Käytetään liian suuria ruokalautasia kotona. Ikean halvimman astiasarjan leipälautanen on samankokoinen kuin tavallinen ruokalautanen Suomessa 1970-luvulla. Ihminen täyttää lautasta silmillään eikä vaaan kanssa joukkoruokailussa ja siten ruokamääristä tulee kerta toisensa jälkeen liian suuria. Kun tuo toistuu monta kertaa päivässä, tulee liikaa energiaa kulutukseen nähden. Liika energia lihottaa.

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee mantraa, että terveellinen ruoka on halpaa ja sitä rataa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka monella ylipainoisella paino on kertynyt edes jossain määrin tavallisesta ruoasta, sillä luulen, että eniten ylipainoa aiheuttavat ylimääräiset herkut ja tavallisen ruoan korvaaminen niillä. On toki ihmisiä, jotka ovat lihoneet pelkästään käyttämällä ruoanlaitossa liikaa rasvaisia ja epäterveellisiä aineksia sekä syömällä liian isoja annoksia. Itse pidän kuitenkin enemmistön kohdalla todennäköisimpinä syyllisinä sipsejä, leivonnaisia, limuja, jäätelöitä ja karkkeja, eli kaikkea, mitä ei voi pitää tavallisena ruokana.

Kyllä sen tavallisen kotiruoan kermat ja makua pyöristn lisätyt rasvanokareet vaikuttavat todella paljon siihen, että kotiruoan energiapitoisuus ylittää määrän 130 kcal/100 g, jonka professori Mustajoki on määritellyt turvalliseksi rajaksi ruoalle, jota voi syödä nälkäänsä mahansa täyteen.

Suomalaiset naiset syövät vuorokaudessa noin 350 grammaa hevi-ryhmän tuotteita ja miehet vähemmän kuin naiset. Siinä tehdään suuri virhe, koska niillä hevi-ryhmän tuotteilla kevennetään sitä kermaan tehtyä Janssonin kiusausta kunnes ruoan keskiarvon kalorimäärä on turvallisella tasolla 130 kcal/100 grammaa. Hevi-ryhmän tuotteita pitäisi syödä jo oman terveytensä vuoksi vähintään 500-800 grammaa ja hyväruokahaluisen jopa kilon vuorokaudessa. Niistä saadaan tärkeitä ravintoaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas, Ylelläkin on ryhdytty käyttämään sanoja "keskiluokka" ja "työväenluokka". Kolumnistin viittaamassa tutkimuksessa on vain "sosioekonominen asema". 

Kuka päättää, kuka mihinkin "luokkaan" kuuluu? 

Vielä kun nuo luokat ovat niin liukuvia, että väli työväenluokan ja keskiluokan välillä vaikka on vaikeaa määritellä. Joku kymppitonnin tienaava lääkäri nyt on vahvasti keskiluokkaa, mutta jos minä perheellinen vuokralla asuva ihminen tienaan kokopäivätyöstä +2700 euroa ja opiskelen sivutoimisesti niin olenko työväenluokkaa vai keskiluokkaa?

Harrastan myös lukemista joka lienee keskiluokkainen harrastus vai onko se? Entä jos lenkkeilen ja harrastan lapsen kanssa taiteita? Entä jos joku korkeakouluttautunut on työtön tai käy töissä ja harrastuksena on katsoa teeveestä Temptation Islandia? 

Toivottavasti ymmärrät saivartelun sijasta sen, että paljon mediaa kuluttavat altistuvat paljolle mainonnalle. Usein ne syötävät ja juotavat, joita mainostetaan, ovat ultraprosessoituja, joiden on moneen kertaan todettu heikentävän painonhallintaa ja terveyttä. Mainostajat tietävät, että erityisen tehokasta on markkinoida syötävää ja juotavaa klo 21 jälkeen, jolloin suurin osa on jo väsyneitä ja ei tarkastele mainoksia yhtä kriittisin silmin kuin aamulla tarkastelisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas, Ylelläkin on ryhdytty käyttämään sanoja "keskiluokka" ja "työväenluokka". Kolumnistin viittaamassa tutkimuksessa on vain "sosioekonominen asema". 

Kuka päättää, kuka mihinkin "luokkaan" kuuluu? 

Vielä kun nuo luokat ovat niin liukuvia, että väli työväenluokan ja keskiluokan välillä vaikka on vaikeaa määritellä. Joku kymppitonnin tienaava lääkäri nyt on vahvasti keskiluokkaa, mutta jos minä perheellinen vuokralla asuva ihminen tienaan kokopäivätyöstä +2700 euroa ja opiskelen sivutoimisesti niin olenko työväenluokkaa vai keskiluokkaa?

Harrastan myös lukemista joka lienee keskiluokkainen harrastus vai onko se? Entä jos lenkkeilen ja harrastan lapsen kanssa taiteita? Entä jos joku korkeakouluttautunut on työtön tai käy töissä ja harrastuksena on katsoa teeveestä Temptation Islandia? 

Temptation Islandin ruokapöydässä on jauheesta tehtyä perunamuusia, nakkeja ja valtavat määrät erilaisia alkoholipulloja. Kritiikitön mallioppija katsomastaan viihteestä omaan elämäänsä erinäisiä tapoja, tottumuksia ja elämänarvojakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kuulee mantraa, että terveellinen ruoka on halpaa ja sitä rataa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuinka monella ylipainoisella paino on kertynyt edes jossain määrin tavallisesta ruoasta, sillä luulen, että eniten ylipainoa aiheuttavat ylimääräiset herkut ja tavallisen ruoan korvaaminen niillä. On toki ihmisiä, jotka ovat lihoneet pelkästään käyttämällä ruoanlaitossa liikaa rasvaisia ja epäterveellisiä aineksia sekä syömällä liian isoja annoksia. Itse pidän kuitenkin enemmistön kohdalla todennäköisimpinä syyllisinä sipsejä, leivonnaisia, limuja, jäätelöitä ja karkkeja, eli kaikkea, mitä ei voi pitää tavallisena ruokana.

Lihavuutta on monentyyppistä, siitä on jo tässäkin ketjussa useampi kommentti. Tosin ns. tunnesyöminen on usein vain nälkää ja ruokarytmin puutetta sekä verensokerin heittelyä, joka johtuu lihavuuden metaboliasta. 

<

Suomessa pakotetaan vieläkin lapsia syömään, vaikka lapset protestoisivat olevansa kylläisiä. Silloin sekoitetaan lapsen nälkä- ja kylläisyyssignaalit loppuiäksi. Niistä lusikallisista, haarukallisista, haukkauksista ja kuvauksista kertyy helposti 50-100 kcal/ateria. Siten lapsi voi saada joka ikinen päivä 250-500 kcal energiaa yli oman ruokahalunsa. Siitä alkaa kertyä liikakiloja vain siksi, että vanhempi saa kokea olevansa onnistunut kasvattaja, joka saa lapsensa syömään kaiken lautaselle ja mukiin laitetun tavaran.

Moni vanhempi on täysin sokea sen suhteen, kuinka paljon lapsi tarvii todellisuudessa energiaa ja lapsille lastataan aikuisten annokset nenän alle. Oikeaoppisesti lapsen pitäisi alkaa harjoitella oman ruokansa annostelua jo kolmivuotiaana ja vanhempien korostaa lapselle sitä, että kannattaa ottaa ensin vähemmän ja jos on vielä nälkä niin sitten saa ottaa lisää ruokaa. Sillä tavalla lapsi oppii syömään omaa kehoaan kuunnellen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla toiveajattelua tuo, että ottamalla koiran ja personal Rainerin työtön 120 kiloinen nainen saa kulutettua 700 kcal päivässä enemmän,  kun alunperin hänen kokonaiskulutuksensa oli 1870 kcal.

Jollei ole, niin mitä rotua suosittelisitte, koiran, tietysti?

Aiemmin ketjussa oli jo puhetta siitä, että likkumalla laihtuu max. muutaman kilon, lisäksi painavalle ihmiselle tulee runsaasta liikkumisesta rasitusvammoja, joten en suosittele. Tämänkaltainen ajattelu on juuri sitä minkä avulla ihmisiä rahastetaan eikä tulosta tule. 

Painon pudottaminen onnistuu muuttamalla ruokavaliota (monta pientä muutosta) ja lisäämällä arkiliikuntaa. Askeleita sinne tänne, rasvan määrää kontrolloimalla ja perehtymällä ruokarytmiin. Illalla syödyt kalorit lihottavat enemmän kuin aamulla syödyt (hormonitoiminnasta johtuen), joten suurin osa ruuasta tulisi syödä j

Kannattaa selvittää mikä sopii itselle. Mulle sopii ennemmin, että syön ensimmäisen aterian vasta noin klo 11 aamulla ja jätän maidon ja sokerin pois suurimmalta osin sekä vaihdan vehnän rukiiseen. Maito-vehnä-rasva on kombinaationa kaikkein huonoin itselleni ja runsas aamusyöminen. Illalla taas tarvitsen ruokaa jotta saan unta. Mulle tämä toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas, Ylelläkin on ryhdytty käyttämään sanoja "keskiluokka" ja "työväenluokka". Kolumnistin viittaamassa tutkimuksessa on vain "sosioekonominen asema". 

Kuka päättää, kuka mihinkin "luokkaan" kuuluu? 

Vielä kun nuo luokat ovat niin liukuvia, että väli työväenluokan ja keskiluokan välillä vaikka on vaikeaa määritellä. Joku kymppitonnin tienaava lääkäri nyt on vahvasti keskiluokkaa, mutta jos minä perheellinen vuokralla asuva ihminen tienaan kokopäivätyöstä +2700 euroa ja opiskelen sivutoimisesti niin olenko työväenluokkaa vai keskiluokkaa?

Harrastan myös lukemista joka lienee keskiluokkainen harrastus vai onko se? Entä jos lenkkeilen ja harrastan lapsen kanssa taiteita? Entä jos joku korkeakouluttautunut on työtön tai käy töissä ja harrastuksena on katsoa teeveestä Temptation Islandia?&nbs

Mistä ihmeen saivartelusta höpötät kun vedät esimerkin jostain median käytöstä? Kyllähän keskiluokkakin katsoo teeveetä. Aivan samalla tavalla tälläkin palstalla altistuu vaikuttamiselle.

Onhan tämä ollut aivan selvä jako jo ennen näitä lääkkeitäkin.  Nyt voi tietysti vielä korostua.

Pääsääntöisesti, jos on varakas ja koulutettu perhe, harvemmin heillä on pahoja paino-ongelmia. Eikä se ole rahasta kiinni, mitä ja miten syödään, ennemmin ratkaisevat elintavat ja asenteet miten eletään. 

Elämänhallinta on käsissä paremmin, kuin vastakkaisen sosiaaliluokan ihmisillä. 

272. Kukaan ei ole väittänyt että 80% olisi syömishäiriöisiä. 

Ylipaino johtuu yksinomaan siitä että syö enemmän kaloreita kuin kuluttaa. Taloudelliset perusteet ylipainolle ovat kummallisia jos ihmisellä kerran on varaa syödä kulutustaan enemmän.

277. Jos se toimii sinulle eikä ole paino-ongelmia niin sitä ei ole syytä muuttaa. Itsekään en syönyt koskaan ennen klo 12 nuorempana ja olen ollut normaalipainossa/hoikka enkä ole koskaan laihduttanut. Olen syönyt sitä mitä olen halunnut silloin kun olen halunnut ilman paino-ongelmia. Mutta kun alkoi pikkuhiljaa kerääntyä painoa (myös liikunta väheni kun vanhat hevoseni lopetettiin), niin painoa alkoi kertyä, 6 kg ylimääräistä. Niinpä tutustuin painon pudottamiseen ja pudotin kilot hitaasti ja nykyään syön aamiaisen, edes jonkinlaisen, se todella vähensi iltasyömistä.

Mutta en tosiaan kirjoittanut ettei illalla saisi syödä mitään. Totta kai saa, hiilaripitoinen iltapala auttaa saamaan unenpäästä kiinni. Iso ateria taas häiritsee unta.

Laihduttaessa on milestäni tärkeää löytää ne omat sudenkuopat ja korjata niitä. Itse en esim syö makeaa juuri koskaan, en pidä makeasta, mutta turhia kaloreita tuli alkoholista ja liiallisesta oliiviöljyn käytöstä. Lisäksi oli korjattavana ruokarytmi, korjasin heikotusta pähkinöillä joissa on paljon kaloreita vaikka terveellisiä ovatkin. Jopa ortoreksinen ruokavalio voi siis johtaa painon nousemiseen keski-iässä, kohdallani paino alkoi hitaasti nousta vähän ennen 50v nousten noin puoli kiloa vuodessa. Vain vähän lisäkaloreita per påivä, se riittää lihomiseen. Ei tarvita sipsejä eikä kermaleivoksia kuten joku toinenkin on ketjussa korostanut.

276. Aivan, ruuan tuputtaminen on hyvin yleistä. Itselläni euuan terveellisyys oli lapsena kotoa opittu pakko. Äitini syömiset ovat myös todella ortoreksisia. Syömme terveellisiä juttuja joista emme edes pidä, koska se on terveellistä. Ne eivät kylläkään lihota, joten emme ole joutuneet pilkannkohteeksi syömishäiriön takia.

Ja koska itselläni on syömishäiriön piirteitä, ymmärrän myös toisenlaisia syömishäiriöitä. Syön edelleen joka påivä viitta väriä ja kuusi erilaista pähkinää. Jne. Vuosia otin ruokalusikallisen camelina öljyä, vaikka lähes oksensin sen nieltyäni😅

Nämä eivät ole järjen asioita.