Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (4279)
Mikähän vaikutus somella on siihen, mitä odotamme elämältä. Jotkut postaa upeaa elämää. Kaikki on täydellistä, onnea ja iloa. Lehdissä hehkutetaan onnellista liittoa, ikuista rakkautta ja suloisia lapsia itse rakennetussa omakotitalossa, jonka pihassa seisoo pari uutta autoa. Vietetään grillijuhlia ystäväperheiden seurassa ja käydään purjehtimassa naapureiden kanssa. Kaikki ovat hoikkia, kauniita ja terveitä.
Tämän jälkeen oma elämä vaikuttaa vähän vaisulta. Tulee luuserimainen olo, vaikka vastikään oli ihan tyytyväinen elämäänsä.
Onko kaikki, mitä meille tarjotaan ihanteina totta ja välttämätöntä? Onko ikuista rakkautta edes olemassa? Onko ongelmattomia lapsia? Uskollisia ystäviä? Elääkö vain tiilitaloissa onnellisia perheitä?
Miksi meille tehdään viihdettä, jossa on Kauniita ja Rohkeita? Missä ovat ohjelmat, joissa on oikeita ihmisiä ja aitoa elämää. Kauniita ja rohkeat ei kiinnosta. Rumat ja arat katsoisin heti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva ketju. On erilaisia viestejä ja kiinnostavia mielipiteitä. Luen usein.
Samaa mieltä, paljon mielenkiintoista, tavallista elämää. Näitä asioita kaikki pohdimme: töitä, työttömyyttä, yksinoloa, sukusiteitä, ulkonäköä, ikääntymistä, sairautta, kuolemaa...
Tämä ketju sallii kaiken tämän.
Kunpa Ap palaisi ja kommentoisi taas, häirikkö toivoaksemme häipynyt :)
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vaikutus somella on siihen, mitä odotamme elämältä. Jotkut postaa upeaa elämää. Kaikki on täydellistä, onnea ja iloa. Lehdissä hehkutetaan onnellista liittoa, ikuista rakkautta ja suloisia lapsia itse rakennetussa omakotitalossa, jonka pihassa seisoo pari uutta autoa. Vietetään grillijuhlia ystäväperheiden seurassa ja käydään purjehtimassa naapureiden kanssa. Kaikki ovat hoikkia, kauniita ja terveitä.
Tämän jälkeen oma elämä vaikuttaa vähän vaisulta. Tulee luuserimainen olo, vaikka vastikään oli ihan tyytyväinen elämäänsä.
Onko kaikki, mitä meille tarjotaan ihanteina totta ja välttämätöntä? Onko ikuista rakkautta edes olemassa? Onko ongelmattomia lapsia? Uskollisia ystäviä? Elääkö vain tiilitaloissa onnellisia perheitä?
Miksi meille tehdään viihdettä, jossa on Kauniita ja Rohkeita? Missä ovat ohjelmat, joissa on oikeita ihmisiä ja aitoa elämää. Kauniita ja rohkeat ei kiinnosta. Rumat ja
Monet enkkusarjat, saksalaisetkin esittää elämää aidosti. Sairaalassa ei olla täydessä pakkelissa, huolet ja unettomat tuo mustat silmänaluset. Amerikkalaiset on prseestä.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa tsemppiä huomiselle. Paljon kaikkea tekemistä ja jännittää ihan perkuleesti.
Mitenkäs tämä päivä onnistui, auttoiko kaikki peukutukset ja tsempit???
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vaikutus somella on siihen, mitä odotamme elämältä. Jotkut postaa upeaa elämää. Kaikki on täydellistä, onnea ja iloa. Lehdissä hehkutetaan onnellista liittoa, ikuista rakkautta ja suloisia lapsia itse rakennetussa omakotitalossa, jonka pihassa seisoo pari uutta autoa. Vietetään grillijuhlia ystäväperheiden seurassa ja käydään purjehtimassa naapureiden kanssa. Kaikki ovat hoikkia, kauniita ja terveitä.
Tämän jälkeen oma elämä vaikuttaa vähän vaisulta. Tulee luuserimainen olo, vaikka vastikään oli ihan tyytyväinen elämäänsä.
Onko kaikki, mitä meille tarjotaan ihanteina totta ja välttämätöntä? Onko ikuista rakkautta edes olemassa? Onko ongelmattomia lapsia? Uskollisia ystäviä? Elääkö vain tiilitaloissa onnellisia perheitä?
Miksi meille tehdään viihdettä, jossa on Kauniita ja Rohkeita? Missä ovat ohjelmat, joissa on oikeita ihmisiä ja aitoa elämää. Kauniita ja rohkeat ei kiinnosta. Rumat ja
Omaan elämään ei juuri vaikutusta sillä en seuraa mukatäydellisiä sometilejä. Kun 8 vuotta sitten lähdin facesta ja laitoin instatilin niin en laittanut tiliä omalla nimelläni joten minua on vaikeampi löytää, enkä alkanut seuraamaan ketään täydellisenelämän kuvaajaa. Näin ollen somestani puuttuu tyystin moinen materiaali.
Ja ei, en tosiaan seuraa edes niitä jotka seuraavat minua, mikäli en pidä heidän kontentistaan, tiedänhän jo facen ajoilta mitä he postaavat.
En ole enää vuosiin katsonut hollywoodelokuvia, katson vain muiden maiden elokuvia. Jotkut sarjat ovatnihan hyviä amerikkalaisena, mutta elokuvat täyttä huttua nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva ketju. On erilaisia viestejä ja kiinnostavia mielipiteitä. Luen usein.
Samaa mieltä, paljon mielenkiintoista, tavallista elämää. Näitä asioita kaikki pohdimme: töitä, työttömyyttä, yksinoloa, sukusiteitä, ulkonäköä, ikääntymistä, sairautta, kuolemaa...
Tämä ketju sallii kaiken tämän.
Kunpa Ap palaisi ja kommentoisi taas, häirikkö toivoaksemme häipynyt :)
Hyvin sanottu tuo, että sallii kaiken. Täällä on tosiaan sana vapaa, kukaan ei rajoita eikä holhoa muita. Mikään ei tapa keskustelua tehokkaammin kuin se ja kaikkitietävä neuvominen.
Kello vähän yli seitsemän ja säkkipimeää jo. Yhdellä parvekkeella oli jouluvalot tai onko ne kausivalot.
Vierailija kirjoitti:
Me Naisissa on juttu siitä, kuinka pintapuolisempikin tuttavuus helpottaa yksinäisyyttä.
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000011540322.html
Ja iltalehdessä otsikolla, että yksinäisyys näyttää tältä. Jutun perusteella siltä, ettei ole kaveriporukkaa vappuseuraksi vaan sen sijaan on avopuoliso ja ystäviä joita näkee kasvotusten kerran viikossa-kahdessa.
Omasta valinnastaan, koska viihtyy paremmin yksinään.
Iloisesti oli mennyt puurot ja vellit sekaisin niin jutun kirjoittaneella kuin tuolla haastatellullakin. Yksinäisyys ja yksinolo on kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kello vähän yli seitsemän ja säkkipimeää jo. Yhdellä parvekkeella oli jouluvalot tai onko ne kausivalot.
Mä ajattelin laittaa kyllä kans pian. Piristystä pimeyteen. Vähän hirvittää taas tää alkava vuodenaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva ketju. On erilaisia viestejä ja kiinnostavia mielipiteitä. Luen usein.
Samaa mieltä, paljon mielenkiintoista, tavallista elämää. Näitä asioita kaikki pohdimme: töitä, työttömyyttä, yksinoloa, sukusiteitä, ulkonäköä, ikääntymistä, sairautta, kuolemaa...
Tämä ketju sallii kaiken tämän.
Kunpa Ap palaisi ja kommentoisi taas, häirikkö toivoaksemme häipynyt :)
Moi, oon mä täällä edelleen lueskellut :). Tosi ihania, tärkeitä, iloisia ja surullisia juttuja on kirjoiteltu, on kiva ketju. Mutta ei mulla ap:na oikeastaan ole täällä mitään roolia, kun en mitenkään omista tai ohjaile tätä keskustelua, eikä mulla ole sen kummempaa sanottavaa tai kerrottavaa kuin muillakaan. Ap:na kirjoittelu kuitenkin selvästi lisää sekoilua, jostain syystä se aiheuttaa kauhean hyökkäystarpeen jossakussa. Niin en mä sitten ole nähnyt tarpeelliseksi enää osallistua tässä roolissa keskusteluun.
En oikein saa itsekään kiinni, että mitä väliä sillä on, onko ap tällaisessa keskustelussa läsnä. Yhtä tärkeitä ja oleellisia kaikkien jutut.
Ap
Heti kun ap reagoi, trollaus alkaa.
Kannattaa jättää ap-puheet pois. Ei tarvita nimimerkkejä. Jokainen on samanarvoinen kirjoittelija.
Syksyllä on kiva saunoa mökillä. Roihutulet palaa pihalla ja lampaanvillat lämmittää terassin penkkejä. Sitten pehmoisissa löylyissä istumista ja pulahdus hyytävän kylmään veteen. Piristää kivasti. Pimeys tuntuu kyllä vähän pelottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kello vähän yli seitsemän ja säkkipimeää jo. Yhdellä parvekkeella oli jouluvalot tai onko ne kausivalot.
Mä ajattelin laittaa kyllä kans pian. Piristystä pimeyteen. Vähän hirvittää taas tää alkava vuodenaika.
Tuli tosta mielleyhtymä. Liisa Akimoffilla on albumi nimeltä Alkava pimeä vuodenaika. Kivoja biisejä. Kerran näin esiintyvän livenä.
Se Kevät, kuljen Hakaniemen rantaa, tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa, on alunperin hänen tekemänsä.
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä on kiva saunoa mökillä. Roihutulet palaa pihalla ja lampaanvillat lämmittää terassin penkkejä. Sitten pehmoisissa löylyissä istumista ja pulahdus hyytävän kylmään veteen. Piristää kivasti. Pimeys tuntuu kyllä vähän pelottavalta.
Oi, kuulostaa niin ihanalta. Oispa mökki. Pitää tehdä lotto taas.
Itselläni ei ole tavallaan koskaan ollut sen enempää odotuksia elämäni suhteen. En ole myöskään ikinä ajatellut, että elämästäni tulee helppoa. Mieluummin aavistin sen, että monesti on vaikeaa ja tulee olemaan sitä. Hyväksyn asian melko hyvin, vaikka joskus väsyn elämääni. Rauhaa ja rauhallisuutta kaipaan elämääni. Sitä, että asiat olisivat vakaammalla pohjalla ja kaikki pidemmän aikaa hyvin. Jos tulee enemmän huolta aiheuttavaa asiaa nopeasti niin se sitten näkyy elämässäni.
Kirjoitanpa minäkin tänne, aiemmin olen vaan väijynyt täällä kommentoimatta. Tein tänään sellaisen arkisen, mutta itselleni aika epätavallisen jutun, että kävin aamulenkillä. Ruska on toden teolla tullut tänne eteläänkin, niin kauniit värit kaikkialla. Pistin tekoälyn tekemään itselleni harjoitusohjelman keväällä tapahtuvaa puolimaratonia varten ja nyt mennään jo kolmatta viikkoa ja homma rullaa ihan hyvin ainakin vielä... Pahin ja epämotivoivin aika on vasta tulossa tuossa suunnilleen marraskuussa, nyt on sentään tiet vielä sulat.
Tuo juokseminenkin on siitä jännä juttu, että en oikeastaan kaipaa seuraa peruslenkeille. Olen enemmän iltalenkkeilijä ja minusta on ihanaa juosta hiljaisessa kaupungissa ihan vaan lenkkitossujen töminää kuunnelleen enkä oikeastaan tunne oloani yksinäiseksi silloin. Mutta tuo juoksukisa on sitten toinen juttu, se on sellainen tapahtuma, jossa yksinäisyyden kokemus korostuu vaikka omaa juoksua siellä kaikki juoksevatkin. Onhan siellä kaikenlaista kannustusta ihan kaikille, jotka juoksee, mutta olisihan se kivaa jos siellä olisi joukossa joku, joka olisi kiinnostunut siitä miten se juoksu juuri minulla menee. Joka tsemppaisi ennen lähtöviivaa, joka hehkuttaisi kanssani onnistumisia tai tarvittaessa vatvoo epäonnistumisia, jos homma meneekin ihan vihkoon. Mutta ei auta, itse ne on nämäkin asiat hoidettava. Toivotaan vaan, että valmistautuminen onnistuu eikä tule suru puseroon kisan jälkeen.
Yksinäinen täällä kans.kohta kahvia kuppiin ja lukemaan uutta kirjaa.vähän kans harmittaa nuo pimeät kuukaudet.tulee ihan liikaa vietettyä sisällä aikaa.täytys keksiä jtkn uusia harrastuksia...
Tämä on kiva ketju. On erilaisia viestejä ja kiinnostavia mielipiteitä. Luen usein.