Hei te keillä yksi auto taloudessa
Taloudessa! Miten jaatte auton kulut? Entäs auton käytön päivittäin esim. työmatkat?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on tasavertaisesti naimisissa ja jakaa kaiken miehensä kanssa niin ei tarvitse noin hölmöjä miettiä. Jää aivotilaa rakentavalle toiminnalle.
Totta. Yksi kaveri selitti, että mies otti palan hänen leipäpaketistaan, eikö ole hirveää?😅
Olen ollut iltakahvilla sukulaispariskunnalla. Kuuntelin siinä pöydän ääressä, kun vaimo ilmoitti tälle miespuoliselle sukulaiselleni, että mies on velkaa summan x näistä vaimon ostamista kahvileivistä, kun miehen sukulaiset kyseessä.
Silloin ajattelin, että tällaista en voi ikinä ymmärtää omassa parisuhteessa.
Emme laske kuka maksaa montakin euroa auton kuluja. Toinen jää kauppaan ja toinen menee tankille. Eikä mietitä kenen sukulaiset niitä kahvileipiä syö.
Tuttava pariskunnalla noin. Mutta mies joutui yllättäen jäämään pois työelämästä niin kaikki onkin ollut yhteistä tai vaimo maksaa enempi, myös reissuja.
Mies maksaa kaiken autostaan ja muutenkin, koska hänellä hyvä palkka. Minulla vain työttömyyskorvaus.
Oli yksi auto, jota mies käytti työmatkoihin, koska julkisilla olisi kestänyt liian kauan matkustella. Sen kiinteät kulut maksettiin puoliksi, mies maksoi bensat. Sitten tarvitsin autoa useammin ja kävin ostamassa talouteen toisen auton, jonka maksoin käteisellä. Minä maksan sen bensat ja pienet kulut.
Talous on yhteinen. Lainaa maksetaan yhdessä ja kaikki kulut yhdessä.
Minä kuljen autolla arkisin töihin. Mies käyttää viikonloppuna omiin menoihinsa ja iltaisin.
Ennen mulla ei ollut korttia. Silloinkin maksettiin yhdessä, mies kuskasi mua sinne minne halusin aina kun ehti
Minä meen töihin autolla ja akka menköön pyörällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on tasavertaisesti naimisissa ja jakaa kaiken miehensä kanssa niin ei tarvitse noin hölmöjä miettiä. Jää aivotilaa rakentavalle toiminnalle.
Totta. Yksi kaveri selitti, että mies otti palan hänen leipäpaketistaan, eikö ole hirveää?😅
Olen ollut iltakahvilla sukulaispariskunnalla. Kuuntelin siinä pöydän ääressä, kun vaimo ilmoitti tälle miespuoliselle sukulaiselleni, että mies on velkaa summan x näistä vaimon ostamista kahvileivistä, kun miehen sukulaiset kyseessä.
Silloin ajattelin, että tällaista en voi ikinä ymmärtää omassa parisuhteessa.
Emme laske kuka maksaa montakin euroa auton kuluja. Toinen jää kauppaan ja toinen menee tankille. Eikä mietitä kenen sukulaiset niitä kahvileipiä syö.
Tuli jostain syystä mieleen lapsuudesta kun äiti otti aina "veron" meille lapsille ostamistaan karkeista tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on tasavertaisesti naimisissa ja jakaa kaiken miehensä kanssa niin ei tarvitse noin hölmöjä miettiä. Jää aivotilaa rakentavalle toiminnalle.
Totta. Yksi kaveri selitti, että mies otti palan hänen leipäpaketistaan, eikö ole hirveää?😅
Olen ollut iltakahvilla sukulaispariskunnalla. Kuuntelin siinä pöydän ääressä, kun vaimo ilmoitti tälle miespuoliselle sukulaiselleni, että mies on velkaa summan x näistä vaimon ostamista kahvileivistä, kun miehen sukulaiset kyseessä.
Silloin ajattelin, että tällaista en voi ikinä ymmärtää omassa parisuhteessa.
Emme laske kuka maksaa montakin euroa auton kuluja. Toinen jää kauppaan ja toinen menee tankille. Eikä mietitä kenen sukulaiset niitä kahvileipiä syö.
No eiköhän tässä karkkiverossa ole ihan vaan siitä kyse että ei ostanut itselleen omaa pussia ja otti tasaisesti jokaiselta lapselta vähän? Itse ainakin teen niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on tasavertaisesti naimisissa ja jakaa kaiken miehensä kanssa niin ei tarvitse noin hölmöjä miettiä. Jää aivotilaa rakentavalle toiminnalle.
Totta. Yksi kaveri selitti, että mies otti palan hänen leipäpaketistaan, eikö ole hirveää?😅
Olen ollut iltakahvilla sukulaispariskunnalla. Kuuntelin siinä pöydän ääressä, kun vaimo ilmoitti tälle miespuoliselle sukulaiselleni, että mies on velkaa summan x näistä vaimon ostamista kahvileivistä, kun miehen sukulaiset kyseessä.
Silloin ajattelin, että tällaista en voi ikinä ymmärtää omassa parisuhteessa.
Emme laske kuka maksaa montakin euroa auton kuluja. Toinen jää kauppaan ja toinen menee tankille. Eikä mietitä kenen sukulaiset niitä kahvileipiä syö.
Ihan hyvä oppi tulevaisuutta varten. Olis ottanut naapurin lapsille annettavaksi samalla....
Meillä vähän toisin päin: omat autot ja omat rahat. En kuitenkaan laskuta puolisoa vaikka pääsääntöisesti kuljetaan työmatkat yhdessä mun (bensapihimmällä) autolla.
Silleen että maksan kaiken kun ei ole muita maksajia.
Meillä oli pitkään lapsiperheessä yksi auto, ja itse menin työmatkat (ja osin lasten kuljetuksetkin) sähköpyörällä ympäri vuoden.
Sitten vaihtui työpaikka, jossa ei pyörälle säilytystiloja, eikä vaihtovaatteille kaappia. Siihen loppui pyöräily. Pyöräilyn pitää onnistua kaikissa keleissä, ei vain 20-asteisena poutapöivänä.
Nyt on sitten kaksi autoa, vaikka teoriassa julkiset olisivat olleet myös vaihtoehto. Ei kaduta, vaikka hankintahinta kirpaisi sen kerran. Sähköautoja molemmat, niin ajaminen edullista ja autot lämpimiä talvella jne.
Auto on miehen, enkä käytä sitä juuri koskaan. Oon työkyvyttömyyseläkkeellä niin en tarvi töissä kulkemiseenkaan autoa. Joskus kuitenkin annan tankkaamiseen rahaa vaikka mies ei sitä pyydäkään. Mies maksaa kaikki auton huollot ja korjaukset, eipä minulla niitä olisi vara maksaakaan.
Auto on miehen nimissä, mutta minä käytän sitä. Jäänne ajalta, jolloin mies tarvitsi autoa työmatkoihinsa. Muutettiin ja nyt minä olen auton pääasiallinen käyttäjä. Mies huolehtii enemmän auton huollosta ja kuluvista osista, tankilla käy se joka sitä siinä hetkessä tarvitsee. Mies varailee pääosin huollot, mutta viimeksi minä käytin katsastuksessa ja varasin korjausajan sekä jälkitarkastuksessa.
Minä maksan asuntolainaa enemmän ja mm. lasten päiväkoti- ja harrastusmaksut sekä hoidan niihin liittyvät varaukset ja ilmoitukset. Siksi en ole ottanut auton huollosta aktiivisempaa roolia, vaikka se mun käytössä pääosin onkin. Miehellä on ollut auto koko aikuisikänsä, itse olen tarvinnut sitä säännöllisesti vasta pari vuotta.
Ei tarvitse jakaa, kun rahat ovat yhteiset, vaikkeivät yhdellä tilillä makaakaan.
Meillä on Tesla Y-model. Auto on oiekastaan miehen, mutta koko perheen käytössä.
Tosi helppoa kun kuluja on tosi vähän. Ajaminen maksaa jotain 1,5e/ 100km, ei todellakaan tarvitse kilometreja säästellä.
Katsastuksia ei ole. Ainoastaan renkaiden vaihto ja aina joskus jonkun suodattimen vaihto tuulettimeen. Mies maksaa ne.
Velaton halpa auto, miehen omistama, kulut maksetaan yhteiseltä taloustililtä. Mulla ei ole korttia (aion hankkia pian) mutta luonnollisesti hyödyn siitä että voidaan kulkea yhteiset menot autolla ja tarvittaessa mies tarjoaa mulle kyydin, joten minusta on itsestäänselvää että auton kulut maksetaan yhdessä.
Yhteiset rahat. Sieltä otetaan tämän talouden rahat. Ihan sama miten tienattu. Auto, ruoka, asuminen, lomat, lapset, anopit, sukulaiset, rippi/yo/jää lahjat yms.
Molemmille jää omaa rahaa myös, mutta yleensä ne menee säästöön ja siirtyy rahastoihin kun "talousrahoista" menee meidän satunnaiset arkivaatteet. Isommat ja kallimmaat sitten muuten.
Minä maksan kaiken, kun auto on minun käytössä. Toinen käyttää vain satunnaisesti ja tietty silloin bensat ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse jakaa, kun rahat ovat yhteiset, vaikkeivät yhdellä tilillä makaakaan.
Jos toisella on vaikka todella kallis harrastus, niin sinä mielessäsi maksat siitä osuuden? Otetaan vaikka hevosharrastus, jossa on oma hevonen ja sitten pitää maksaa tallipaikka ja sapuskat. Menee satoja euroja kuukaudessa.
Miehen auto, jonka mies itse halusi ostaa, joten mies maksaa lähtökohtaisesti sen kulut. Minä tankkaan silloin tällöin, sillä käytän autoa joskus harvakseltaan, mutta sitäkään mies ei meinaa antaa minun tehdä, kun haluaisi maksaa itse 😸.