-♥-♥ T-TERHOJEN tiistai-torstai ♥-♥-

Ensin neuvolakuulumiset:

eli 3 kk neuvola oli eilen: paino oli 7670g ja pituus 63,7. On siinä äidillä pieni suuri mies :)



Matkaratasg: meillä on myös gracon matkikset ja tykkään tosi paljon. Ostettiin ne kaksi vuotta sitten esikoiselle ja ollaan paljon niitä käytetty. Kaukalo, joka saatiin pojalle lainaan on myös gracon ja on kyllä tosi kätevää siirtää kaukalo suoraan rattaisiin.



Me tullaan myös mielellään pääkaupunkiseudun tapaamiseen. Sello tai Omppu sopisi meille hyvin. Toki tullaan muuallekin mahdollisuuksien mukaan.



Meillä on ollut kova tuttipullosta juomisopettelurumba. Olen lähdössä lauantaipäivänä ystäväni polttareihin, niin sujuu sitten isiltäkin pojan syöttäminen juohevammin. Tosi kova vastutus oli ensimmäiset päivät, nyt osaa siitä juoda (kolmas kokeiltavana oleva tuttiosa), mutta juo vaan 20 milliä. Kaippa tuo juo sitten enemmän, kun kunnon nälkä iskee.



Nyt tarttee lähteä ruuan laittoon!



Taneli + poitsu 3kk+

Neidin tuoreet mitat:



Paino 5780 g

Pituus 62 cm

Pää 39,4 cm



Hyvin menee omalla käyrällään. Missin mitoissa! Eikö neuvola ole yleensä se paikka missä vauva ei suostu taitojaan näyttämään ja äiti sitten selittää " kyllä se kotona osaa..." . Meidän neitokainen näytti kyllä kaikki hienosti: seurasi katsellaan, otti sen helistimen käteen, jokelteli. Laitettiin vatsalleen makaamaan ja täti just kehui kuinka hyvin on pää ylhäällä, niin tyttöpä siitä sitten kääntyi seljälleen ja hymyili ylpeänä päälle! Tämän on siis tehnyt kotona vain kaksi kertaa yhtenä iltana viime viikolla. Pulautti myös kolme kertaa sinne lattialle, mutta ennen lähtöä vielä oksensi kunnon lammikon :(



Meillä oli neuvolalääkäri 2 kk neuvolassa ja myös seuraavaksi eli 4 kk.



Zatu: vauvabic on äitien jumppaa, jossa vauva toimii painona. En ole vielä ollut, huomenna eka kerta tulen sitten kertomaan enemmän.



Katsku ja H s.5.1.

Kyselit Jennan masun reagoinnista. On tuo kakka ollut välillä hieman kovaa, pari kertaa olen auttanut kuumemittarilla. Ei kyl valittele yhtään vaik otan pikkuhiljaa uusia soseita valikoimaan. Vellejä olen jättänyt vähemmälle, neiti ei oikein diggaa niistä. Mieluummin syö maitoa ja soseita. Illalla annan ennen nukkumaan menoa korvikkeeseen tehtyä riisipuuroa. Kun tuo loppuu meinasin kokeilla jotain hedelmäpuuroa.



LekuriG: 2kk oli lääkäri, seuraavaa en tiedä. Muuten kk välein neuvola.



birgit ja Jenna s.24.1

Vihdoin toi tuuli hieman laantumaan päin, pysyy poitsun vaunut sentään pystyssä ;)

Mä oon ku mikäkin sää-akka, aina aloittamassa kommenteilla säästä!



Meillä nyt muutama yö nukuttu tosi hyvin, johtuukohan siitä että otan poitsun " vierihoitoon" ekan unijakson jälkeen ja siinä sitten nukutaan aamun asti välillä tissitellen....

Mutta, päiväunet on nyt tainnut siitä kärsiä eli ei nuku nyt sitten keskellä päivää niitä pitkiä päikkäreitä (yleensä aina klo:10-13/14) vaan tunti menee ja sitten alkaa huuto.... Tai kuten tänään, tunti huutoa ja tunti unta ja puoliltapäiviltä sisään! Sitten löhöiltiinkin & tissiteltiin meidän sängyssä (taas...) pari tuntia josta poitsu nukkui reilun tunnin. Vienköhän liian pirteenä vaunuihin?

Nyt simahti puol 6 jälkeen ulos, saas nähdä koska herää!



MEETINGISTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TERHOILLE ehdottelin juu!

Kesällä vois joku viikonloppu passata varmaan parhaiten kaikille innokkaille ja just joku Sellon tms. kauppakeskus vois olla suht hyvä ehdotus, parkkitilaa löytyy samoin juna/bussit kulkee viereen ja kahviloita piisaa!

Katellaan tarkempaa päivää kuhan saadaan porukka kasaan!

(****käsi ojossa ja toinen jalka jo tulossa mukaan!!***)



HUITOMIS G - täällä kans yks viuhtova terhopoika! Lelut saa tosiaan kyytiä lelukaaressa niin että saa niitä uudelleen kiinnitellä, samoin viuhtoo jalat öisinkin niin ettei peitto pysy päällä! Onneks alkaa olemaan lämpimämmät yöt ettei tarvii unipussia hankkia, en usko että meidän jätkä tykkäis....!



Nyt pitää lopetella, poitsu heräskin ruhtinaalisten 45 min. unien jälkeen.... Taitaa tulla itkuinen ilta niinku aina kun päikkärit jää lyhyeen.



Huomiseen!



Pupina & murrosvaiheinen poitsu s.15.1

Joo, mulle käy kesäkuun toinen viikonloppu, joten jos sitä yritetään ja mulle käy tapaamispaikaksi Zatun ehdottama Zeppelin. Mä en myöskään ihan Oulun keskustaan halua autoilemaan (on niin vaikee löytää parkkipaikkaa ja parkkitaloon en varmasti mene meidän autolla), tietysti jos jättäis auton kauemmas ja kävelis siitä sit keskustaan.. Mutta mua pelottaa jo valmiiksi, että mun tapaaminen voi sit peruuntua, jos miehellä noi työt alkaa valloittamaan kaiken ajan (kun siis vaihtaa työpaikkaa ens viikosta alkaen) ja mulla ei oo sitä autoa, mutta pitää sit neuvotella vaikka oman isän kanssa ja lainata autoa häneltä ja viedä isommat lapset mummolaan hoitoon siinä samalla.. =)



Nyt unohdin kaikki gallupit, mutta ehkä sit lähden tuonne tyttöjen kanssa kattoon telkkua, kun miehet meni kauppaan, poika halus isänsä mukaan, joten menivät sit käymään kaupassa ;)



Palaillaan taas, kun tulee asiat paremmin mieleen.



-äitiliini ja tytteli reilut 3kk

Ihmeellinen päivä ollut, Lillukka nukkui vieressä päiväunet jopa neljä tuntia, kun muuten ei nuku paljon mitään, ei edes vaunuissa. Käytiin illalla kylässä perheessä, jossa vajaa 3-vuotias uhmis ja 7-kuinen vauva (eli suht saman ikäiset lapset kuin meillä) ja oli kyllä lohduttavaa nähä, että ihan samanlaista uhmaa ja takkua on sielläkin esikoisen kanssa. Että ei sitä olla yksin, vaikka välillä tuntuu siltä.



ItkuG: meillä esikoinen oli vähäitkuinen. Ei edes päivittäin itkenyt. Tää toinen on sit ihan eri luokkaa. Karjuu naama punaisena ihan heti, kun palvelu ei pelaa tarpeeksi hyvin ja joskus tuntuu, että se huutaa ihan muuten vain.



KesälomaG: miehellä neljä viikkoa lomaa ja siitä aateltiin viettää kaks viikkoa Ruotsissa mummun luona ja käyvään samalla pyörähtämässä Etelä-Ruotsissa Lillukan kummin luona. Ystävän häät sattuu just ekalle lomaviikolle, jotenka sinne mennään kans.



Elin@: meillä ihan samanlaista. Miehen syliin Lillukka nukahtaa tosi nopeesti. Miulta vaan kinuaa tissiä koko ajan. Nykyään tehäänkin silleensä, että mie syötän punkiksi ja sit mies nukuttaa tytön. Eilen illalla tosin neiti nukahti itekseen miun viereen, kun ensin oli syönyt masun täyteen ja sit naureskellut jonkin aikaa. Olin ihan varma, että herää heti, mutta nukkui jonnekin kahteen asti. Ihanaa!



Meillä kans maistuu nyrkki ja sitä imeskellään tosi hartaasti. Välillä kuuluu niin kova lotske, että pitää käyvä kahtomassa, mitä siellä oikein tapahtuu. Kädetkin heiluu kovaa vauhtia ja jalat vispaa samaa tahtia. Varsinkin hoitopöydällä neiti rummuttaa pikkujaloillaan aina mahaan, kun sattuu oikealle korkeudelle. Pitkällään sylissä ei viihdy vaan yrittää pöngetä istuvampaan asentoon. Neidillä on myös vahvat jalat ja jaksaa jo kannatella omaa painoaan jaloilla. Seisaaltaan onkin paljon hauskempi naureskella. :)



Oli muuten erikoinen viime yö meillä. Puol kahen maissa herättiin siihen, että kelloradio alkoi huutaa herätystä. Neiti esikoinen oli käynyt konffaamassa sitä ja saanut oikein kivan herätysajan asetettua. Vähän aikaa kesti, ennen ku saatiin kone hiljaiseksi tai ees tajuttiin, mikä kumma se pitää semmosta ääntä. Kun se sit oli hiljentynä ja saatiin taas unen päästä kiinni, niin esikoinen pissi housuun ja piti vaihtaa pyjama ja lakana. Oli muuten eka pissi, joka karkas; vajaa kuukaus ollaan jo oltu ilman yövaippaa.



Pinus: hyvä, että pääsette tutkimuksiin!



HiustenlähtöG: Hiukset senkuin harvenee tässä päässä. Toiselta ohimolta paistaa jo kalju. Viimeks lähti kans tosi paljon hiuksia, mutta onneksi on mistä lähtä.



LääkäriG: meillä oli neuvolalääkäri 2kk iässä ja seuraava nyt 4 kk-ikäisenä.



Bien: kuulostaa yliherkkyysoireilta. Jos imetät, niin voisit kokeilla jättää omasta ruokavaliosta kaikki maitotuotteet pois viikoksi ja jos iho paranee, niin alat taas syömään maitoa. Jos tulee reaktio, niin vois epäillä maitoallergiaa. Kannattaa soittaa neuvolaan ja kysellä neuvoja.



Nytpä alkoi väsyttämään, jotenka tää mamma menee nukkumaan. Voikaahan hyvin!



T: Monttu ja Lillukka (10 päivän päästä 4 kk, jo!!)

[color=darkviolet]Mites on pääsiäisestä selvitty??

Meillä akka sairastu. Oli jo ennen ristiäisiä alkavaa tai alkanu lentsu. Sunnuntaina sit ykskaks oksensi :/ En tiiä johtuko se limasta vai oliko pikanen oksutauti, koska ei onneksi oksentanu sen enempää. Vähä ennen ku oksensi sano pään olevan kipee. Reppania noin pienet ku sairastaa. Kuumetta ei oo ollu ainakkaa sillon, ku mitattu. Eilenki oltiin sitten sisällä, saa nähä raskinko tänään jo viiä ulos.

Hoitoon en kumminkaan vie vasta, ku huomenna jos kunnossa.



[b]Täysimetys - unet[/b] noo sanotaan ett eka unipätkä on sellaset 4 tuntia, mut sit loppu yö täys arvotus. Ja eilen tuo eka unipätkä oli parisen tuntia (poikkeus joka toivottavasti ei jää pysyväksi), seuraavasta ei hajuakaan ku ei tullu katottua kelloon.

[b]Mamm@mia[/b] mulle uutta tuollaset rukoukset :) hienoa, että tuollasiakin on :) Pitää viel lisätä, ett kyllä meillä poristiin papin ollessa paikalla, mut silti huomasi eron, ku pappi lähti ;) Äitin mies esim. tuumasi, ett nyt voi lähtee tupakille :D



Oli eilen ihanaa pitkästä aikaa käyä kunnon kävelyllä. Sitä älytöntä tuulta ku oli niin pysyttiin neljän seinän sisällä ellei autoon menoja lasketa ;) ja sit akka sairastu. .

Nyt polttelis vähä päästä shoppaileen ilman nassikoita, mut saa nähä millon todellisuuessa raskin jättää Kossin pois matkasta. Varsinki ku nyt on alkanu poriseen ja keksiin uusia asioita.

Pullotettavia asioita nuo esim. omien käsien ihmettelemiset ja nenästä kii pitämiset :) :) Siinä silmät pyöristyy ja menee niin hiljaseksi " mikähän tää on" :O Elämän niin ihmeellisiä asioita.

Pakkasta kai jotain kymmenisen astetta. Meillä parempi mittari korkkas ja tuohon vanhaan saa muutamia asteita lisätä, joten tarkkaa ei voi tietää ;D Silti ilmasta huolimatta kuulu verhoja aukastessa törähyksiä -> joutsen lensi mökin yli. Että kesä se tulla porskuttaa silti.

Nyt jos tekis tälle tukalle jotaki ettei se kovin pystyssä pörrötä. Pönsä pystyssä, niihän se meni?? :D :D



Z ja Kossi *hmm*10vk+1vrk kai. .

Vai pitelee zatun kossi nenusta kiinni :) aika hauska..



Meillä on neiti muumifani.. keittiön pöydällä viihty vaikka kuinka kauan kun laitan muutaman muumimukin eteen katseltavaksi,ihan sama mikä mukeista on niin aina on yhtä hauskaa (muut kahvikupit ei auta oli kuva mikä hyvänsä..) ehkä suosikki on tällä hetkellä hattivattimuki..



Mä oon hukannu neuvolakortin,en kertakaikkiaan löydä sitä mistään..olisin halunnu tarkistaa koska on meiän neuvola,mut kai se on sit soitettava (hinta vaivaiset 8,4cnt aloitus + 22,9cnt minuutti..)



Mä edelleen mietin sitä lisäruuan antamista päivällä,kun tuntuu etten ehdi muuta tehdä kun syöttää pikkusta.. maksimissaan se 2 tuntia syöttöjen välissä..:) ootellaan nyt hetkinen vielä..ehkä pienellä on menossa joku kasvukausi..



Lattialla aika vähän on neiti,jumppamatolla joskus,yleisimmin köllöttelee keittiön pöydällä,ei vaan kohta uskalla enää yksin jättää.. kovasti yrittää punkea itseään mahalleen,etenkin jos ilman vaippaa ollaan,mutta hetkosen varmaan kestää vielä ennen kun oppii...



Neiti ryömii sängyssä.Laitan hänet pinnasängyn oikeeseen alanurkkaan ja aamulla hän on aina vasemmassa ylänurkassa pää kiinni laidassa,kummallista..oikee salaryömijä.. kai se on äitiinsä tullu kun unissaan vehtaa kauhiasti.



Nyt vois mennä vaikka kattelee mitä lounasta sitä tälle päivälle keksis..



Hauskaa tiistaipäivää kaikille!



T:Isa ja iida 12vk

Nyt seuraa omanapaista valitusta...



En enää tiedä mitä tekisin tuon esikoisen kanssa. Viimeiset kuukaudet ovat olleet aika h...tinmoista tahtojen taistelua. Uhma on päällä täysillä potenssiin 10. Siis _mikään_ ei suju ilman yhteenottamista. Mieltä muutetaan joka asiassa ainakin sen kerran ja sit ulvotaan kurkku suorana ja raivotaan, kun _mikään_, _ei tietenkään_ mene niinkuin neiti haluaisi. Hoidossa käy 11 pv/kk ja joka kerta hokee koko matkan, ettei halua sinne mennä enää. Kuitenkin poishaettaessa on aina kovin tyytyväinen päiväänsä. Aamuisin vaan roikkuu koivessa, itkee krokotiilinkyyneliä, eikä suostuisi jäämään sinne. Tänään mulla vihdoinkin kilahti jotain korvien välissä, komensin sitä takaisin haalareihin ja toin kotiin kertoen, etten sit pysty hänen kanssaan leikkimään koko päivänä, kun töitäkin on tehtävä. Nyt tietenkin haluaisi aivan ehdottomasti takaisin päiväkotiin ja yrittää parhaansa mukaan ärsyttää mua tuossa vieressä. Mulla rupeaa olemaan mitta niin täynnä neidin kanssa, että pelottaa ihan omat fiiliksetkin...



Tiedän, että rakkautta se vaan kaipaa ja rajoja. Kärsivällisyys ei kyllä ole nyt se vahvin puoleni ja tyttärenikin on lisäksi harvinaisen kovapäinen tapaus. Jo hoitopaikan ihmisten mukaankin. On kauhean paha mieli, kun sille huusin pikkukieli väpättäen koko kotimatkan autossa ja sen jälkeenkin olen ollut tosi etäinen. En meinaa millään päästä tästä kiukustani eroon ja tuntuu kuin olisin elinkautisvankina ja kidutettavana pienen kolmivuotiaan toimesta ilman toiveita paremmasta. Enemmän sillä näköjään sinniä on ku mulla, sillä tuolla se nyt lauleskelee huoneessaan, niinkuin ei mitään olis tapahtunutkaan...



Hulluinta on, että tuota käytöstä ei esiinny ketään muuta kohtaan kuin minua. Äitinikin sanoo, että tyttö on suorastaan pieni enkeli ja kullannuppu, joka ei koskaan takkua hänen kanssaan. Siis mitä ihmettä mä teen aiheuttaakseni tuollaisia reaktiota ja mitä ihmettä voin tehdä muuttaakseni jotain??? Huono-äiti-fiilis on nyt tapissaan. Toivottavasti joskus helpottaa.



Kiitos, kun kuuntelitte!

Et ole yksin!!



Meillä tämä herra keskimmäinen, 3v, on melkoinen pakkaus. Mulle ei mitenkään yllätyksenä tullut raivokas uhmis, sillä tempperamenttia on löytynyt jo aiemmin vaikka millä mitoin.



Poika haluaa huomiota ja on tajunnut, että huonolla käyttäytymisellä sitä saa " helpommin" kuin kauniilla käytöksellä. Meillä raivotaan, inkutetaan, ulistaan ja paiskotaan tavaroita useita, useita kertoja päivässä. Mikään/missään ei ole hyvä. Pojat ovat aika pitkälle saaneet itte päättää ovatko olleet kotona vai dagiksessa vauvan syntymän jälkeen ja tässä tein kai virheen, eiköhän se ole aikuisen asia päättää, miten toimitaan.



Onneksi ystäväni on lasten erityisopettaja/psykologi, häneltä olen saanut pljon hyviä vinkkejä! mm.

-Jankutukseen ei vastata, ei olla huomaavinaan silloin

-Turha itkeminen/ulina/vinkuminen, ei huomioida

-Päätöksissä on pysyttävä, eli jos tyttösi esim. kieltäytyy pukemiesta sinun ON pidettävä kuri siitä että haalari menee päälle, vaikka tunnin kahnauksen jälkeen

-Jos tavaroita lentelee, ne kerätään myös ITSE ylös sitten kun kiukku on laantunut. Sen ehkä muistaa seur. kerralla... Meillä toimi tää, kun poika suuttuessaan levitti kaikki lelut. Laitoin hänet keräämään lelut jokaisen kerran jälkeen, loppui levittely!

-SYLIÄ, SYLIÄ, SYLIÄ ja paljon kiitosta kauniista käytöksestä



Yritä muistaa, että tyttö kaipaa vaan huomiota ja RAJOJA! Ei tee tavallaan sua ärsyttääkseen, vaan kuuluu kasvamiseen.



Tässä muutama vinkki. Ymmärrän ihan täysin, miltä susta tuntuu.



Nimim. meitä huonoja äitejä on joinakin päivinä useita

Sen vuoksi meillä just takutaankin, kun en määrätyissä asioissa jousta, vaan vaadin homman hoidettavan määrätyllä tavalla. Tyttö kovapäisyyksissään änkkää vastaan vaikka yli kolme tuntia (ennätys pukemisessa aamulla..) ja kehittää rinnalle samanaikaisesti vielä muutaman muunkin riitelynaiheen. Rajoja haetaan raivokkaasti jokaikisen asian kanssa. Huh-huh! Kun vaan jaksaisi olla johdonmukainenkin vielä.



Jaksamista arkeen myös sinulle! Helpottaa kuulla, etten ole ainut ja yksin näiden fiilisteni kanssa.



Hieman valoisampana ¨c¨

Ehkä huomenna jaksan jo kommentoida muutakin :-)

Pääsiäinen menihyvin. Lauantaina täällä pohjanmaalla trullitellaan, virpominen on meilläpäin vieras käsite. Pääsiäisnoidat toiovttavat vain hyvää pääsiäistä. Kaikki muut olivat trullittelemasa paitsi 2 v neiti jolla oli vesirokko. Ja tosi pahana on ollut. Raukka ei ole nukkunut kunnolla koko aikana. Nyt alkaa helpottamaan ja tänään on sentään jo seitsemäs päivä täynnä.



Chikka: Tää ei nyt varmasti lohduta yhtään mutta tunnistekerroin meni kymppiin kun kuvailit ongelmaa tyttäresi kanssa. En voi kun syvään huokaista ja sanoa: samoin! Joinain päivinä kamppailen samoissa tunnelmissa omien muksujeni kanssa. Kaksvuotiaan nyt vielä ymmärrän, mut tuo neljävuotias on vähän myöhässä uhmansa kanssa. Itse voin joskus pelästyä omaa kiukkuani, koska reagoin paitsi tilanteeseen,myös huonommuuden tunteeseen mikä lapsen reaktio herättää mussa. Joka kerta kun seison ihan solmussa ihmettelemässä miten tässä tilanteessa toimii " hyvä" kasvattaja, ja tilanne menee ihan mahdottomaksi, tunnen epäonnistuvani ja samalla leimaavani kasvatustani vieläkin huonompaan suuntaan.



Tälläisiä hetkiä tulee hetkittäin, jaksottain.



Kun nyt 2 v neiti syntyi, meidän silloin 2 vuotias poika meni ihan sekaisin. Se oli tosi rankkaa, kaikille. Jälkeenpäin ymmärrän että poika reagoi uuteen tilanteeseen mustasukkaisuudella. Ennen kiltti poika huusi ja raivosi päivin, öin. En osannut yhtään lukea häntä, enkä ymmärtänyt miksi hän raivoaa. Kun vauva kasvoi ja alkoi seurustelemaan, tilanne helpotti. Vieläkin tulee näitä kausia, ja nyt lapsia on 2 kiukuttelemassa, mutta kyllä se pikkunelosen syntymä oli kauheaa aikaa.



Uskon että esikoisesi reagoi vauvaan, vaikka näyttää sen näin. Uhmaamalla ja kiukuttelemalla. Onhan se hullunkurista että huomioksi kelpaa pää punaisena huutava äiti, mutta en usko että lapsi itsekään tietää miksi reagoi kuten reagoi. Helppo analyysi mutta todellisuudessa aivan sama, tilanteeseen jouduttua siitä on päästävä,oli syy mikä tahansa. Joskus tilanteesta pääsee nollaamalla, joskus se raukeaa itsestään. Varmaa on että se on ohimenevää, epävarmenpaa se miten kauan sitä kestää.



Sinä olet yksin lasten kanssa ja varmasti tarvitset niitä tunteja kun esikoinen on hoidossa. Voin vain kuvitella. Esikoisesi vaistoaa tämän ja niskuroi, vaikka periaatteessa haluaa olla hoidossa, kavereitten kanssa. Tärkeää on olla johdonmukainen ja pitää kiinni kannastaan. Tärkeää, muttei helppoa.



En osaa neuvoa, koska uskon että itsekintiedät nämä asiat, mutta kun alkaa mennä lukkoon ja väsyä lasten uhmaan, on joskus vaikeaapurkaa tilanetta vaikka periaatteessa tietää mikä on vialla. Itse jaksan huonommin kun olen väsynyt.



Yksi ehdotus on että voisiko joku muu hakea esikoistasi hoitoon esimerkiksi pari-kolme kertaa, saisitte molemmat etäisyyttä hoitoon-jättö-rumbaan.Joskus ihan pienikin breikki tekee ihmeitä. Se että tilannetta lähestytään eri lailla voi hämmentää lasta niin että hänkin reagoi uudella lailla. Niin se vyyhti voi alkaa purkautumaan. En tiedä onko sulla ketään joka voisi auttaa. Meillä pojan pahaa oloa tuli helpottamaan isä vaikka kesken työpäivän ja pari kertaa anoppi. Se pienikin muutos rytmiin teki aina ihmeitä. Tietysti tilanne voi palautua, mutta sitten voi ehkä kestää sen paremmin.



Tietenkin muistan aina kehoittaa äitejä ottamaan itsekkäästi kahdellakädellä omaa aikaa, JOS sitä kaipaa. Minä kaipaan ja jos en sitä saa, tulen pahalle tuulelle. En usein mutta säännöllisesti irtaudun arjen kahleista, vaikkapa vain kävelylle menolla tai kaupassa (yksin) käymällä. Ihmeesti jaksan taas kun olen ladannut akkuja. Jokainen tietenkin lataa niitä omalla tavalla. Jos olet liian kovilla, oma pinna on kireemmällä. Helppo tietysti sanoa, mutta sunkin tilanteessa ehkä vaikea saada sitä omaa aikaa.



Paljon voimia ja halauksia sulle, kesä tulee ja lapset kasvaa =)



nenn ja poika 14 viikkoa tasan

HUH, kyllä voivat nuo pyhät olla rankkoja! Kivoja, hauskoja, mutta uuvuttavia =) Meillä oli miehen kuusivuotiaat kaksospojat torstaista asti, eli suurperheen elämää jälleen vietetty. Pojat ovat meillä tosi paljon ja se on ihanaa, mutta tietenkin päivät ovat silloin erilaisia. Sen lisäksi miehen sisko miehensä kera olivat kaksi yötä kylässä, Lapista asti tulivat. Ymmärrätte jo varmaan mistä HUH. Olipas hälinää. Ja tämän tohinan keskellä piti pihalla levittää iso multa kuorma ja muutenkin muokata pihaa. Se oli kyllä ihan mukavaa!



On tuo pallero aina vaan ihana! Noita käsiä on niin ihana seurata ku joka päivä ne toimii taas vähän paremmin. Mutta mistä tuo mieletön nyrkkien syönti ja kuolailu? Ihan koko ajan nyrkit suussa ja rinnukset märkinä. Mun on pakko käydä ostamassa sellaisia kuolalappuja, ku ei jaksais jatkuvasti olla bodeja/paitoja vaihtamassa kuiviin. Ollaan tarkkailtu et joskos olisi jo hampaita pukkaamassa, mutta ei ainakaan näyttäisi siltä.



Matkarattaat: Me ostettiin matkaa varten Carenan Easyt. Valikoima oli loppujen lopuksi aika suppea, jos haluaa että rattaat saa oikein makuuasentoon. Menee pieneen tilaan ja on kätevät, sekä herkullisen värisiä, mutta renkaat kitisevät. Cinza: Niitä myydään Ozissa, jos haluut käydä katsomassa.



Yöunet: Meidän täysimetyksellä oleva tyllerö on unohtanut hyvän yöunirytmin :( Ennen meni 1-2 imetyksellä, ensimmäisen pätkän ollessa 4-6 tuntia. Nyt on joka yö erilainen. Viime yö oli rasittava! Pisin aika minkä minä nukuin oli vähän reilu tunti putkeen, muut pätkät ei lähellekään sitä. Tyttö vehtas ihan hirveästi ja kitisi kovin, eli nukkui rauhallisesti vain tissi suussa :( Yritin välillä tuttia ujuttaa tilalle, mutta ei se pysynyt matkassa mukana ku vehtaaminen oli niin kovaa. Tissi venyi paremmin ja jos tippui matkasta, niin sen hän osaa jo itsekkin hakea takaisin. Maidon tulo tissistä tuntui vain häiritsevän, niinpä neiti keksi valuttaa sen suunpielestä pois. Lopputulos: nukuimme/valvoimme maitolammikossa.



Rintaraivarit: Meillä ei useasti huudeta tissille, mutta sen kanssa leikitään sitäkin enemmän. Tämä maidon pois " sylkeminen" on uusin juttu, mutta muuten tekee sitä, että imee, irroittaa otteen, imee, irroittaa otteen, imee... Ja puklailee paljon! Voi olla että tyrkytän tissiä liian usein. Aina kuitenkin ottaa vastaan. Viime viikolla olin huolissani maidon riittävyydestä ku likka veti minut pari viikkoa ihan kuiviin ja tuntui, ettei maito riitä ku olisi jatkuvasti ollut tissillä. Mutta taisi olla tilaus käynnissä lisämaidolle, koska nyt on taas tissit täydemmät ja saan jopa vähän pakkaseen. Ja on imuaika lyhentynyt selvästi. Täälläkin ollaan kuin siinä mainoksessa, pikaimut ja miehekäs röyhtäisy! Usein tosin kaaren kera.



Mitäs muuta oli... Mansemammalle onnittelut ja tsempitykset!

Chicca: Tuo kuulosti niin siltä, mitä pelkään, että meillä tulee olemaan muutaman vuoden päästä. Tytöltä tuntuu nyt jo löytyvän niin paljon tempperamenttiä, että me kaksi kovapäistä saadaan varmaan aikamoiset sodat pystyyn. Tsempitykset sullekin! Ja mihin sitä pahaa mieltään purkaisi ellei tänne :)



Nyt kämppä kuntoon ja jos sitä jättäis pihatyöt tänään väliin (selkä ja kädetkin kipeinä) ja yrittäisi ottaa torkut, jos tyttö nukkuisi ne normaalit pitkät unet ulkona.



Katsku ja H 3 kk 4 pvää

Olipa ihana herätä kun pikku-neiti herätti jokelluksellaan, on nyt muutamana päivänä alkanut kunnolla jutteleeen ( mitähän mielenkiintoista tuolla valkoisessa katossa on ?).



Chicca: meillä on sama juttu esikon kansa, mies sanookin että kaks kovapäistä taas mittelee. Vaikka hän onkin nyt jo 6 -vuotias niin tänäkin aamuna on jo otettu yhteen, tunnistan kyllä hänestä omia piirteitäni ja jotenkin vaan ne ärsyttävät ja ajaudumme helposti törmäyskurssille, ilman sitä uhmaakin. Toisaalta tämä lapsi on myös se jota sylitän eniten. Keskimmäinen on sitten enemmän isänsä kaltainen ja häntä osaan jotenkin käsitellä paremmin, vaikka tällähetkellä hänellä on uhma päällä ja kaikkeen sanotaan en minä, ei ja ei. Luulenpa että esikko tulee aina olemaan se kenen kanssa tulen kokemaan suuria äidin tunteitä niin huonoja kuin hyviäkin. Neuvoja en siis osaa antaa, voin vain todeta että tiedän nuon tunteet mistä kirjoitit ja joskus olen miettinyt samaa että mitä teen väärin kun tyttö minulle äkkäilee eikä edes isälleen samoin kiukuttele.

Tohon piti vielä vastata.

Meillä nukuttiin vielä pari viikkoa sitten öisin ekan pätkän 5-6 tuntia, heräsi usein neljän maissa. Tosin nukahtikin vasta yhdentoista aikoihin.

Nyt olen saanut aikaistettua yöunia että nukahtaa jo 21-22 välissä, mut herääkin jo puolenyön aikoihin ekaa kertaa ja tulee mun viereen, loppuyö sitten syödään useammin. Välillä jopa tunnin välein. Nyt taas on nukkunut pari yötä 3 tuntia ekan syötön jälkeen, mut on sit neljän jälkeen syönyt tunninvälein. Usein herää puoli seitsemältä ja on tunnin hereillä ja juttelee, nukahtaa sit uudestaan, mut sitten on jo mun aika nousta ylös että kovin aikaisiksi menee mun heräämiset. Usein menen nukkumaan vasta pojan ekan syötön aikoihin, eli yöunet jäävät alle kuuden tunnin, eikä nekään mene putkeen.

Yhteen aikaan nukahdin itse siksi aikaa kun imetin, mut nyt poika ähisee ja irroittaa otteensa minuutin välein ja usein joudun tarjoamaan toistakin rintaa, että olen hereillä sen 15-20 minuuttia minkä syöttö kestää.



Meilläkään ei tutti öisin kelpaa, tissi kyllä kelpaisi.

Välillä mietin että antaisin illaksi jotain tuhdimpaa, mut enpä ole vielä antanut. Parsta olisi jos voisi aloittaa puurolla 5 kk ikäisenä. Raskaimpina öinä olen valmis aloittamaan heti =)



Edellistä täysimetin 6 kk, saa nähä miten nyt menee. Silloinkin syötiin öisin 1-3 kertaa.



Tällä kertaa ei muuta.Voikaahan!

Pitkästä aikaa taasen...Onsku täytti jo 4 kk, aika menee älytöntä vauhtia.



Mansemammalle onnittelut ja hatunnosto!!!



Chiccalle paljon tsemppiä, en kyllä tajua miten itse tulen selviämään tuosta uhmasta. Toivottavasti teillä helpottaa pian. Ardisia antoi tosi hyviä vinkkejä.



Mä olin viime yönä ihan superhuono äiti. Parina yönä on esiintyny jo huutoa, en tajua mistä johtuu.Viime yönä meni sit täysin hermot. Vein pojan olkkariin taljalle huutamaan yksinään, en enää jaksanu kun mikään ei auttanu. Noh, aika nopeesti (oisko muutamissa minuuteissa jotka tuntu sadalta vuodelta) hain pojan pois ja sain suostuteltua tissille, johon sitten nukahti.



Yöt taitaa olla levottomia sen vuoksi, että herra oppi kääntymään selältä mahalleen toissapäivänä ja sitä yrittää unissaankin.



Nyt on kyllä sellasta kiukkua että multa taas kohta hermo menee.Pitää kai koittaa keksii jotain



Beijaflor ja kirkuva Onni 4kk

Ihana aurinkoinen päivä taas! Kyllä tuo aurinko tekee hyvää talven jälkeen. Molemmat neitokaiset ovat päiväunilla, jotenka jos tässä hetken kerkeis vähän kirjoittelemaan.



Chicca: voimia siulle esikoisen kanssa. Meillä on samanlaista taistelua meidän esikon kanssa ja välillä tuntuu, etten tee muuta kuin taistelen sen kans ja huudan sille. Kun yhdestä tempusta ollaan päästy eroon, nii jo se keksii toisen tempun ja kyllä meillä ainakin neiti tietää tasan tarkkaan, mistä mamman hermot menee. Kauheita pieniä manipuloivia diktaattoreita nää lapset! ;) Meillä on osittain uhmaa ja osittain mustasukkaisuutta, kun tää meidän vauva ei viihdy muualla kuin sylissä, jotenka esikoinen ei pääse sylittelemään nii paljon kuin haluis ja siitä sille tulee paha mieli, eikä osaa sitä vielä oikein muutenkaan purkaa kuin kiukuttelemalla. Menee varmasti aikanaan ohi, mutta on kyllä rankkaa. Ja onhan nää meidän esikoiset vielä melko pieniä, vaikkakin isoja vauvaan verrattuna, ja kaipaavat syliä ja aikaa äidin kans ihan samalla tavalla kuin ennen vauvaa. Ardisialta tulikin hyviä neuvoja. Noita kun vaan jaksais noudattaa, niin vois elämä helpottua. :)



MatkaratasG: Meillä on tosi pieneen tilaan taittuvat Graco Citisport Plus -rattaat ja ollaan oltu tyytyväisiä niihin. Ovat kevyet n. 5 kg, yhdellä kädellä saa kasaan, 5-pistevaljaat ja selkänojan saa portaattomasti lähes vaakatasoon. Tavarakori on yllättävän tilava ja mukaan tuli ostettaessa sadesuoja.



Täysimetys ja unetG: Mie oon lopettanut kellon katsomisen yöllä, niin en osaa tarkalleen sanoa, kuinka pitkiä pätkiä tyttö nukkuu öisin. Syönnitkin vaihtelee, joskus saattaa nukkua jonnekin puoli kuuteen asti heräämättä ja toisinaan tuntuu, että tissiä kaipaa jatkuvasti. Sanoisin, että syö 1-3 kertaa yössä.



On ihan voittajaolo, kun neidin kasvojen iho on loistavassa kunnossa ja kakkakin taas normaalin keltaista. Oli nimittäin viime viikolla niin myrkynvihreää ja haisi raadolle. Ehkä kiukuttelukin on vähän laantunut. Kyllä se tuo kananmuna oli viimeisin pahis. Pitää vielä varmistaa tällä viikolla syömällä vähän kananmunaa. Siitä pitäs tulla nopeesti taas reaktio. Ei nyt tuntuis olevan muuta kuin maito ja kananmuna, mutta onhan sitä siinäkin.



Ardisia: hyvä, että siun dieetti toimii! :)



On tuosta maidottomasta ja (kanan)munattomasta dieetistä sen verran ollut hyötyä, että paino on puonnut 1,5 kiloa parissa viikossa, kun ei saa syödä suklaatia entiseen tahtiin eli joka päivä. Onneksi Mignon-munat ovat sallittuja ja niitä oon syönyt ja vielä ois yks kaapissa oottamassa. :)



Tosi aurinkoinen tapaus Lillukka kuitenkin on, vaikka sillä on ollut huono olo noista allergioista, eikä viihdy yksikseen. Jos vain jaksaa sen kans rupatella ja naureskella, niin tyttö viihtyy loistavasti ja vastaa aina maaliman leveimmällä hymyllä ja omilla kurnutuksillaan. Kääntymistä harjoittelee kovasti lattialla ja kyljelleen pyörähtää jo reippaasti, mutta siitä mahalleen ei ole vielä mennyt. Kerran yritin vähän avittaa mahallee, niin jopas suuttui. Tempperamenttiä löytyy tältä neidiltä tosi paljon ja varmasti ilmoittaa heti ja kovalla äänellä, jos jokin ei passaa.



Mukava lukea Beijaflorin ja Onnin kuulumisia pitkästä aikaa. Eilen just mietin, että mitäköhän teille kuuluu. :)



Pinus: Mie kyselin neuvolasta, miten edetään, kun olin kokeillut sitä maidon poisjättämistä ja kun otin takas, niin tuli heti reaktio. Neuvoivat ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin ja sitä kautta sain lähetteen tutkimuksiin. Jos ei ois tuota kautta onnistanut, niin sit oisin varannut ajan allergologille. Joskus kyselit mistäpäin ollaan; Lappeenrannassa myö asustellaan. Mistäspäin työ ootte?



SitteriG: Meillä on Babybjörnin sitteri ja Lillukka viihtyy siinä lyhyitä aikoja ehkä 10 minuuttia maks.



Eipäs tule nyt muuta mieleen. Lähden etsimään kaapista jotain syötävää.



Voikaahan hyvin!



T: Monttu ja Lillukka

[color=8B4789]Tää tyttö oli tänä aamuna ostamassa itselleen uimapukua, sillä ensi lauantaina alkaa pojun vauvauinti ja mennään miehen kanssa toukokuussa kylpylään. Ja minulla on tähän saakka ollut vain bikineitä, niin ajattelin nyt ostaa uimapuvun. Ja voi herranjestas sentään, kuinka kamalalta sitä näyttää ihminen uimapuvussa muutamine liikakiloineen, löysine vatsanahkoineen ja talvenvalkeine ihoineen :D Yäk sentään! Saas nähdä miten sitä saattaa uimapukuun pukeutua ensi lauantaina?!?



Ja meille tulee anoppi ja appiukko yöksi torstaina. Lähinnä ne tulee poikaa katsomaan ja appiukko myös hieman jeesaamaa miestä, kun tekee pienimuotoista WC-remonttia. Ajattelin käyttää anopin vauvanhoitoinnon hyväkseni ja varasinkin ajan luottokampaajalleni leikkaukseen ja värjäykseen. Tää äiti tarttee nyt piristystä kevääseen. Olenkin luottokampaajallani käynyt viimeksi marraskuussa, sillä leikkaa ainoastaan päiväsaikaan, joten eipä mulla ole ollut lapsenvahtia. Pari kertaa olen käynyt hiukseni leikkauttamassa tuossa lähiostoskeskuksen kampaamossa, joka on auki iltakahdeksaan, kun mies on katsonut poikaa.



CHICCA: Tsemppiä sinne kolmivuotiaan uhman kanssa taistelemiseen! Oikein jännittää itseäkin, millainen tulisielu tuosta meidän pojasta tulee, kun nyt on välillä näyttää tulisen puolen temperamentistään. Tiedäthän, että huonoja äitejä ei ole ne, jotka malttinsa välillä menettää, vaan ne jotka eivät välitä lapsistaan ollenkaan.



NENN: Sulla se on sit aina sana hallussa! Ihania tekstejä kirjoitat, niitä niin ilolla lukee!



KATSKULA: Meidän pienellä miehellä on myös IHAN KOKO AJAN kädet suussa ja kuolaa valuu ja runsaasti! Mullakin muutama H&M:stä ostettu kuolalappu ja ovat aika kovassa käytössä :) Ja meidän poika myös leikkii tissillä tuota " imee, irrottaa otteen, imee, irrottaa otteen" -leikkiä. Hassuja ovat nuo pienet ihmiset!



Ne Gracon matkarattaat, joita me käytiin katsomassa, olivat varmaan juuri nuo MONTUN suosittelemat Citisport plus. Kuulosti nimittäin kuvailu ihan samalta :)



Meillä tosiaan edelleen pojun päiväunille menon kanssa saa välillä tehdä töitä. Poika on väsynyt ja haukottelee, mutta heti kun sen vie sänkyyn alkaa huuto. Huutoon ei auta mikään muu kuin syliin nosto. Jossain vaiheessa on sit jo niin väsynyt, ettei enää jaksa edes huutaa, niin sit nukahtaa. Ihmeellinen pieni paketti! Miksei sitä voi nukkua jos väsyttää?!?



Mut nyt lähden laittamaan ruokaa, kun mies saapuu hetken kuluttua töistä. Jaksamisia kaikille ja vointeja!



Sulina + Lukas 14vk 4pv

Pääsiäinen oli ja meni. Kylläpä pitkästytti nuo pyhät. Ulkonakaan ei viitsinyt niin kauheasti olla, kun tuuli kylmästi. Kerran päivässä on kyllä pakko mennä, jotta esikoinen saa päästää liikoja höyryjä. Täällä kans meinaa välillä hermo mennä tuon uhman kanssa. Nyt tytöllä on semmoinen vaihe, että mielipide vaihtuu puolen minuutin sisällä kolmeen kertaan ja mikään ei lopulta käy. ARDISIALLA oli hyviä vinkkejä. Kun muistas niitä käyttää, eikä vajoas itsekin uhmaikäisen tasolle. Ja tosiaan mukavasti mieltä lämmittää, kun tytöllä uhma alkaa väistyä niin sitten se on tällä uudella tulokkaalla. Huokaus. Mutta oikeesti ongelmathan ne vaan kasvaa sitä mukaa, kun lapsetkin kasvaa. Miettikää kun ne on sitten murrosikäisiä...



MONTTU: Joo kyselin joskus oletko Etelä-Karjalasta. Minä olen Lappeenrannasta kotoisin. Vanhemmat ja veli asuu siellä vielä, joten käymme siellä aika usein. Ties vaikka tunnemme toisemme?? :-) Suurimman osan elämää olen asunut Lauritsalan suunnalla. Nyt asumme lähellä Joensuuta, joten matka ei ole onneksi pitkä. Vapun aikoihin menemme varmaan Lappeenrantaan, kun nyt pääsiäisen aikaan jäi käymättä.



Huomenna on käynti siellä lastenlääkärillä. Katsotaan kuin käy.



-pinus-

Se olis tosiaan sitten pääsiäinen takana ja vappua odotellessa...:)

Odotan innolla että päästään ostamaan poitsulle ihka eka ilmapallo!



Kiitos kaikille jotka kerroitte täysimetyksestänne & unista, kiva kuulla että tää vaihe taitaa olla ihan kasvuun ja kehitykseen kuuluva ja menee luultavasti ohi ennen pitkää...!

Ekan lapsen kohdalla kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä!



CHICCALLE tsemppiä uhmaikäisen kanssa! Voin vain kuvitella mitä se on seurattuani aika likeltä systerin 2 ja 3 vuotiaiden uhmittelua.... Itelläni se kaikki vielä edessä (toivon mukaan....)



KATSKULA- meilläkin poitsu imeskelee nyrkkejään KOKOAJAN, jopa silloin yrittää tunkea niitä suuhun ku on tutti! Ja sormia työntää kurkkuun nii että kakoo....! Ja kuolaa valuu, mekin mietittiin että joko ois hampaita tulossa!? Ei ainakaan vielä näy....



NENN- sulla jää kyllä yöunet aika lyhkäsiksi! Kuinka jaksat pyörittää suurperhettä vai meneekö jo rutiinilla kotityöt & lastenhoito jopa väsyneenä? Sinulla muistaakseni kuitenkin paljon auttava mies jotta saat itekin levättyä jos maltat!



Ite huomaan että jos oon ihan poikki niin jää kyllä kotityöt vähemmälle!

Tänäänkin mentiin poitsun kanssa pitkien päikkäreiden jälkeen tossa 14.30 maissa meidän sänkyyn löhöilemään & tissittelemään, ku ajattelin että saisin itekin levättyä (4 huonosti nukuttua yötä takana, olin ihan rätti...) ja herättiin siten klo: 17!

Pari kertaa poitsu heräs ja työnsin tissin suuhun ja unet jatkui! Ja nyt nukkuu taas ulkona, taitaa olla univelkaa muillakin....

Saas nähdä miten yö menee, harvoin nukkuu näin paljon päivisin, eilen vaan jäi ne pitemmät iltapäikkärit vähän lyhyemmiks, jospa johtuu siitä!

Joskus vietetään tällaisia iltapäiviä, silloin kun oon ite ihan rätti niin ainoa keino tosiaan on levätä niin että poitsu lepää mun vieressä tissi huulilla! Muuten nukkuu sisällä vaan 30 minsaa max!



Nyt meen laittamaan koiralle ruuan kun on sitä tossa jo tovin odotellut!



Mukavaa viikonjatkoa kaikille!



Pupina & poitsu s.15.1