Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia antaa tissiä kolmevuotiaalle?
11.09.2025 |
Kaveri hakee lapsensa päiväkodista. Heti kotiin tultua lapsi alkaa repiä äidin paitaa ja haluaa tissiä, ja äiti antaa..
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, koska ilmeisesti googlaaminen on niin vaikeaa, voin auttaa: Jos googlaat, "milloin imetys pitäisi lopettaa", ei löydy ainuttakaan suositusta sille, milloin se pitäisi lopettaa. WHO suosittaa, että imetystä jatketaan kahden vuoden ikään asti, mutta sekään ei suosittele mitään tiettyä ikää imetyksen lopettamiseksi. Kuten ei suosittele mikään suomalainenkaan taho.
Tämä suositus perustuu siihen, että maailmassa on monia maita, joissa pikkulapsen ravitsemus ei välttämättä toteudu riittävällä tavalla jos imetys lopetetaan varhain. Tämä ei kuitenkaan päde maissa kuten Suomessa, jossa on lapselle sopivaa turvallista ruokaa saatavilla muualtakin kuin tissistä.
WHO:n suositus koskee koko maailmaa. Imetyksestä ei ole missään vaiheessa haittaa Suomessakaan, ja siksi ei lopettamisikää ole määritelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se normaalia ja tuon ikäisen imettäminen on erilaista kuin pikkuvauvan. Lapsi syö myös muuta. Lapsi vieroittuu kyllä itsestään aikanaan. Tuon tapainen on nykyisin tabu, kun rinnat on seksualisoitu niin voimakkaasti ja lasten ja äidin suhdettakin tarkastellaan miesten näkökulmasta. Lopetin itse 2,5 vuotiaan imettämisen, siinä vaiheessa se meni ilman itkuja. Aika kauheaa ajatella, että vauvoja vieroitetaan kuin jotain vasikoita ja itketetään ja äidilläkin on paha mieli ja sitä suositellaan muka normaalina.
Lapset itkevät monista muistakin asioista ja pelkäävät kaikenlaista, mitä ei tarvitse pelätä, kun siihen tottuu. Esimerkiksi pölynimurin ääni tai eri näköiset silmälasinkehykset, tai eri makuinen/näköinen ruoka. Jos aikuinen omalla toiminnallaan lähtee vahvistamaan pelkoa, tulee ongelmia. Tietenkään liian pientä vauvaa ei pidä yrittää vieroittaa eikä siinä ole mitään järkeä, mutta 3-vuotias ei ole pieni vauva enää. Ei se lapsen itku siinä vaiheessa pohjaudu muuhun kuin siihen, että hän haluaisi jatkaa vanhaa tuttua toimintaa ja olla äidin lähellä. Aikuisen tehtävä on näyttää esimerkkiä ja tuoda mukaan muita tapoja läheisyydelle ja hellyydelle. Osassa näistä pitkään imettävistä tuntuu syy jatkamiseen olevan enemmän vanhemman kuin lapsen tarpeessa. Lapsihan vain matkii ja peilaa vanhemman toimintaa ja reaktioita ensimmäiset vuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ei ole hyväksi. Ei ravinnon, eikä muunkaan kannalta.
Perustuuko se, että ei ole hyväksi, johonkin esim. tutkittuun tietoon vai pelkästään mielipiteeseesi?
Eikö jenkeissä yks äiskä imettänyt pojat koulun jälkeen ja sanoi et pärjäävät hyvin iltapäivään asti. Pojat olivat 11 ja 3 vuotta. Eikö se ole samalla ihan käytetty ehkäisykeino vanhoilta ajoilta?
Korjaan, poikien iät 11 ja 13 vuotta.
No, tämä on kyllä mielestäni esimerkki epänormaalista mutta ei se tee 3-vuotiaan imettämisestä normaalia tai epänormaalia. Toki jotkut imettää pitkään, mutta tuon ikäiseltä luulisi olevan jo aika vaik
? Köyhyys ??
Kalliimpi se naista on ruokkia ja jalostaa pennulle rintamaitoa naisen kehon kautta kuin että syöttäisi sitä perunaa suoraan pennulle. Ei se rintamaito mistään pyhästä hengestä realisoidu vaan NAISEN VERESTÄ, ja kun tämän keho sitä tuottaa niin hänen ravinnontarpeensa ja kuormituksensa on korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Kerran olen ulkomailla nähnyt, kun 4-5-vuotiasta poikaa syötettiin tuttipullolla. Aivan outoa ja aika kuvottavaa.
Mun mielestäni tuttipullo on kuvottavampi kuin imetys. Lapselle, joka osaisi juoda lasista, pannaan suuhun muovinen nänni, jotta hänellä olisi turvallinen olo. Ja miettikääpä huvituttia, monella 3-vuotiaalla koko ajan suussa. Imetys kestää tuon ikäisellä vain muutaman minuutin.
Juu tuollainen lutkutus kertoo psykologisista ongelmista.
Kävin joskus kylässä maaseudulla tuttujen luona ja siellä 6-vuotias poikalapsi kiipesi pienikokoisen äitinsä syliin kuin joku taapero. Sekin oli mielestäni jo pikkuisen outoa.
Imetyksessä on ravitsemuksellinen aspekti, mutta tuo psykologinen on suurempi. Lapselle tulisi ihan tietoisesti opettaa keinoja rauhoitta itseään ilman lutkutu
Miksi on psykologinen ongelma, että äiti rauhoittaa kehollaan lastaan? Satutko olemaan se sama ihminen, jonka mielestä aikuisten välinen seksi kuuluu vain lastentekoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, koska ilmeisesti googlaaminen on niin vaikeaa, voin auttaa: Jos googlaat, "milloin imetys pitäisi lopettaa", ei löydy ainuttakaan suositusta sille, milloin se pitäisi lopettaa. WHO suosittaa, että imetystä jatketaan kahden vuoden ikään asti, mutta sekään ei suosittele mitään tiettyä ikää imetyksen lopettamiseksi. Kuten ei suosittele mikään suomalainenkaan taho.
Tämä suositus perustuu siihen, että maailmassa on monia maita, joissa pikkulapsen ravitsemus ei välttämättä toteudu riittävällä tavalla jos imetys lopetetaan varhain. Tämä ei kuitenkaan päde maissa kuten Suomessa, jossa on lapselle sopivaa turvallista ruokaa saatavilla muualtakin kuin tissistä.
WHO:n suositus koskee koko maailmaa. Imetyksestä ei ole missään vaiheessa haittaa Suomessakaan, ja siksi ei lopettamisikää ole määritelty.&nbs
No niin koskeekin ja sen takia se pitää tehdä matalimman elintason maita ajatellen. Siksipä juuri sitä ei ole pakko noudattaa maissa, joissa vauvalle on muutakin ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se normaalia ja tuon ikäisen imettäminen on erilaista kuin pikkuvauvan. Lapsi syö myös muuta. Lapsi vieroittuu kyllä itsestään aikanaan. Tuon tapainen on nykyisin tabu, kun rinnat on seksualisoitu niin voimakkaasti ja lasten ja äidin suhdettakin tarkastellaan miesten näkökulmasta. Lopetin itse 2,5 vuotiaan imettämisen, siinä vaiheessa se meni ilman itkuja. Aika kauheaa ajatella, että vauvoja vieroitetaan kuin jotain vasikoita ja itketetään ja äidilläkin on paha mieli ja sitä suositellaan muka normaalina.
Lapset itkevät monista muistakin asioista ja pelkäävät kaikenlaista, mitä ei tarvitse pelätä, kun siihen tottuu. Esimerkiksi pölynimurin ääni tai eri näköiset silmälasinkehykset, tai eri makuinen/näköinen ruoka. Jos aikuinen omalla toiminnallaan lähtee vahvistamaan pelkoa, tulee ongelmia. Tietenkään liian pientä vauvaa ei pidä yrittää vieroittaa eikä siinä
Lasta ei voi imettää väkisin. Esim. mun nuorempi lapsi halusi hyvin yksiselitteisesti lopettaa imetyksen 1,5-vuotiaana. Mä olisin hyvin voinut vielä hetken jatkaa, mutta lapsi ei todellakaan "peilannut" haluani jatkaa, vaan lopetti itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se normaalia ja tuon ikäisen imettäminen on erilaista kuin pikkuvauvan. Lapsi syö myös muuta. Lapsi vieroittuu kyllä itsestään aikanaan. Tuon tapainen on nykyisin tabu, kun rinnat on seksualisoitu niin voimakkaasti ja lasten ja äidin suhdettakin tarkastellaan miesten näkökulmasta. Lopetin itse 2,5 vuotiaan imettämisen, siinä vaiheessa se meni ilman itkuja. Aika kauheaa ajatella, että vauvoja vieroitetaan kuin jotain vasikoita ja itketetään ja äidilläkin on paha mieli ja sitä suositellaan muka normaalina.
Lapset itkevät monista muistakin asioista ja pelkäävät kaikenlaista, mitä ei tarvitse pelätä, kun siihen tottuu. Esimerkiksi pölynimurin ääni tai eri näköiset silmälasinkehykset, tai eri makuinen/näköinen ruoka. Jos aikuinen omalla toiminnallaan lähtee vahvistamaan pelkoa, tulee ongelmia. Tietenkään liian pientä vauvaa ei pidä yrittää vieroittaa eikä siinä
Kulttuureissa missä naisille ei sallita muita identiteettejä kuin tytär, vaimo ja äiti, se äiti voi olla näistä helposti mieluisin. Naisella tulisi olla joku muukin identiteetti ja kiinnekohta elämässään, kuin ne lapset. Siksi koulutus onkin yksi tehokkaimpia syntyvyyden säätelijöitä, sillä se poistaa tämän ongelman, että nainen on riippuvainen siitä lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kulttuureissa missä naisille ei sallita muita identiteettejä kuin tytär, vaimo ja äiti, se äiti voi olla näistä helposti mieluisin. Naisella tulisi olla joku muukin identiteetti ja kiinnekohta elämässään, kuin ne lapset. Siksi koulutus onkin yksi tehokkaimpia syntyvyyden säätelijöitä, sillä se poistaa tämän ongelman, että nainen on riippuvainen siitä lapsesta."
Mites tämän kanssa mielestäsi sopii yhteen se, että Suomessa pitkään imettävät juuri koulutetut naiset?
Jännä, miten lapsen tarpeista lähtevä imettäminen hyvin marginaalisena ilmiönä on joillekin psykologinen ongelma, mutta äidin tarpeista lähtevä imettämättömyys huomattavasti yleisempänä ilmiönä ei ole ongelma vaan valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, koska ilmeisesti googlaaminen on niin vaikeaa, voin auttaa: Jos googlaat, "milloin imetys pitäisi lopettaa", ei löydy ainuttakaan suositusta sille, milloin se pitäisi lopettaa. WHO suosittaa, että imetystä jatketaan kahden vuoden ikään asti, mutta sekään ei suosittele mitään tiettyä ikää imetyksen lopettamiseksi. Kuten ei suosittele mikään suomalainenkaan taho.
Tämä suositus perustuu siihen, että maailmassa on monia maita, joissa pikkulapsen ravitsemus ei välttämättä toteudu riittävällä tavalla jos imetys lopetetaan varhain. Tämä ei kuitenkaan päde maissa kuten Suomessa, jossa on lapselle sopivaa turvallista ruokaa saatavilla muualtakin kuin tissistä.
Miten se muka Suomessa yhtäkkiä muuttuisikin lapselle haitalliseksi vain siksi, että täällä on paremmin muutakin ravintoa tarjolla?
Kuka väitti että se muuttuu haitalliseksi? Ei kai sitä imetystä siksi lopeteta että se muuttuu haitalliseksi vaan siksi ettei se ole enää tarpeellista.
Ei ole normaalia siinä mielessä että se olisi tavallista, varsinkaan julkisesti. Tästä ketjusta voi päätellä miksi ei vähänkään vanhempia lapsia yleensä imetetä julkisesti.
On normaalia siinä mielessä että siinä ei ole mitään poikkeavaa merkityksessä sairasta tai luonnonvastaista. Lapsi syö varmastikin myös kiinteää ravintoa jo, ja rintamaito täyttää läheisyyden ja turvan tarvetta, samalla antaa ravintoa. Miksi lehmänmaidon juominen olisi jollakin tavalla parempi vaihtoehto?
Imetin 2-vuotiaaksi saakka lapsiani. Senkin jälkeen lapseni olisivat halunneet rinnalla olla, eikä siinä olisi kyllä ollut yhtään mitään pahaa. Itsestä vain alkoi tuntua että haluan kehoni takaisin itselleni, alkoi tuntua fyysisesti epämukavalta imettää. Jollain äidillä tämä vaihe tulee myöhemmin. Moni lapsi itse varmaan kävisi rinnalla aika isoksi saakka. Siinäkään ei olisi mitään pahaa, kunhan äiti myös sallii lapsen itsenäistymisen ja tukee siinä, kun lapsi on valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainaus ei toimi, mutta peilaamisella tarkoitin että jos vanhempi ahdistuu jostain niin lapsikin oppii että tilanteessa pitää ahdistua. En sitä että lapsi jotenkin peilaisi vanhemman halua jatkaa imetystä. Eli jos lapsi haluaa x asiaa ja reagoi vaikka itkulla, johon vanhempi vastaa omalla hätäännyksellään, lapsi oppii että hänen reaktionsa on aiheellinen.
No ihan täysin normaalia on. Ja miksi se aloittajaa edes kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Kerran olen ulkomailla nähnyt, kun 4-5-vuotiasta poikaa syötettiin tuttipullolla. Aivan outoa ja aika kuvottavaa.
Mun mielestäni tuttipullo on kuvottavampi kuin imetys. Lapselle, joka osaisi juoda lasista, pannaan suuhun muovinen nänni, jotta hänellä olisi turvallinen olo. Ja miettikääpä huvituttia, monella 3-vuotiaalla koko ajan suussa. Imetys kestää tuon ikäisellä vain muutaman minuutin.
Juu tuollainen lutkutus kertoo psykologisista ongelmista.
Kävin joskus kylässä maaseudulla tuttujen luona ja siellä 6-vuotias poikalapsi kiipesi pienikokoisen äitinsä syliin kuin joku taapero. Sekin oli mielestäni jo pikkuisen outoa.
Imetyksessä on ravitsemuksellinen aspekti, mutta tuo psykologinen on suurempi. Lapselle tulisi ihan tietoises
Toki ääritapauksissa näin varmaan onkin hyvä, mutta jatkuvana osana arkea äiti-tutti on huono asia. Tai ylipäätään se, että lapsi ehdollistuu saamaan kehollisen rauhan toista ihmistä lääppimällä. Ja tämä johtaa sosiaalisiin ongelmiin, kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai sen uhriksi joutumiseksi siinä vaiheessa, kun lapsi ei olekaan enää platoninen olento vaan muuttuu kiimaiseksi siittäjäksi.
Todella iso osa maailman sosiaalisista ongelmista poistuisi, jos ihmiset opettelisivat itse ja opettaisivat lapsilleen autonomista rauhoittumista, esim. meditaation ja hengityksen säätelyn avulla. Jos ainoa tapa rauhoittaa itsensä on naisen kehon lähmiminen ja siitä lunnollisena jatkumona tämän seksuaalinen hyväksikäyttö, niin siinä on aika monat vuosikymmentä aikuisen miehen ongelmakäytöstä edessä. Ja tämä ongelma ei vahingoita vaan tätä yksilöä itseään, vaan erityisesti ympäröivää yhteisöä. Se äiti ei tämän siemennyksiä vastaanota, vaan muut naiset. Äiti, joka ei opeta lapselleen muita tunnesäätelykeinoja kuin omaan vartaloonsa yhtymisen, on syypää tähän käytökseen.
Tunnesäätelyä voi harjoittaa autonomisesti monella tavalla. Urheilu on se, minkä moni lapsi oppii isältään. Mutta siinä on omat ongelmansa. Meditaatio on yksinkertaisesti kaikista paras.
Vierailija kirjoitti:
"Kulttuureissa missä naisille ei sallita muita identiteettejä kuin tytär, vaimo ja äiti, se äiti voi olla näistä helposti mieluisin. Naisella tulisi olla joku muukin identiteetti ja kiinnekohta elämässään, kuin ne lapset. Siksi koulutus onkin yksi tehokkaimpia syntyvyyden säätelijöitä, sillä se poistaa tämän ongelman, että nainen on riippuvainen siitä lapsesta."
Mites tämän kanssa mielestäsi sopii yhteen se, että Suomessa pitkään imettävät juuri koulutetut naiset?
Koska köyhillä ei ole varaa olla pois työelämästä. He menettävät työpaikkansa ja palkka on niin pieni, ettei heillä ole säästöjä. Yhtä lailla ennen vanhaan talon emäntä imetti lapsia ja piiat tai renkien vaimot dumppasivat lapsensa milloin minnekin, jotta pääsivät raatamaan lisää rahaa emännälle ja isännälle.
Muita kysymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, koska ilmeisesti googlaaminen on niin vaikeaa, voin auttaa: Jos googlaat, "milloin imetys pitäisi lopettaa", ei löydy ainuttakaan suositusta sille, milloin se pitäisi lopettaa. WHO suosittaa, että imetystä jatketaan kahden vuoden ikään asti, mutta sekään ei suosittele mitään tiettyä ikää imetyksen lopettamiseksi. Kuten ei suosittele mikään suomalainenkaan taho.
Tämä suositus perustuu siihen, että maailmassa on monia maita, joissa pikkulapsen ravitsemus ei välttämättä toteudu riittävällä tavalla jos imetys lopetetaan varhain. Tämä ei kuitenkaan päde maissa kuten Suomessa, jossa on lapselle sopivaa turvallista ruokaa saatavilla muualtakin kuin tissistä.
WHO:n suositus koskee koko maailmaa. Imetyksestä ei ole missään vaiheessa haittaa Suomessakaan
Niin tai sitten se on tarkoitettu nimenomaan sitä varten, ettei köyhiä naisia riistettäisi ja heidän lapsiaan pahoinpideltäisi, vaa turvattaisiin naiselle normaali äitiys ja lapselle vauvuus ihan tulotasosta riippumatta. Enenevissä määrin suomessakin on köyhiä naisia, jotka haluavat sektion, jotta pillu pysyy miehen käytössä, ja lapsi suoraan korvikkeelle, jotta he pysyvät työnantajan käytössä.
= naista riistetään joka suunnalta ja se mikä yhtälöstä putoaa pois ensimmäisnä on äitiys ja vauvan luonnollinen kehitys emonsa hoivassa.
On normaalia. Lopetin viimeisen imetyksen 3 v ja 2 kk, mutta lapsi olisi halunnut jatkaa. Itse en enää pystynyt, kun alkoi tuntua niin pahalta. Rintoihin ilmeisesti palasi tunto, kun imetin enää kerran päivässä. Päälle 4 v alkaa itsenäistyä ja irrottautua, 1-3 v on yleensä kiinni äidissä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten lapsen tarpeista lähtevä imettäminen hyvin marginaalisena ilmiönä on joillekin psykologinen ongelma, mutta äidin tarpeista lähtevä imettämättömyys huomattavasti yleisempänä ilmiönä ei ole ongelma vaan valinta.
Toim. huom.
Imetys on myös naiselle tärkeää ja tarpeellista. Oksitosiini, jota tämä luontainen nisäkästyypillinen käytös erittää, on erittäin tervehdyttävää ja miellyttävää. Tutkitustikin siis ihan kirjaimellisesti nopeuttaa fyysisten vammojen parantumista, joka on esimerkiksi raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen erittäin tärkeä ja hyvä juttu.
LUONTO ei tee virheitä, vaan äidin ja poikasen symbioosi on erittäin pitkälle jalostunut ja hioutunut, saumaton yhteistyöprosessi. Se missä alkavat ongelmat, on medikalisaatio ja esimerkiksi sukupuoleton vanhemmuus, isyys, parisuhdeseksi, ym. epäluonnollinen pakotus. Eli käytännössä kulttuuriset ilmiöt sen luonnon prosessin päällä ja sitä häiritsemässä.
Lehmänmaidosta vauvanruokana sitten on monenlaisia mielipiteitä, joista yksi tieteellisessä keskustelussa vähätelty on se, että lehmät ovat suuria ja tyhmiä. Lapsi ei saa lehmänmaidosta äidinmaidon hyötyjä, vaan hän muuttuu hieman enemmän lehmän kuin ihmisen kaltaiseksi. Muutos on varmasti sen verran pieni, että se putoaa "normaalin" rajojen sisäpuolelle, mutta kuitenkin. Jos haluaa kasvattaa hyviä ihmislapsia niin lehmä ei ole silloin oikea imettäjä.
Imetyksessä on sekin aspekti, että äidin kehon toiminta mukautuu lapsen kehon muutoksiin koko ajan. Kun äiti suukottelee lasta, tämä saa informaatiota vauvan kehon bakteerikannasta ja hänen kehonsa reagoi tähän reaaliaikaisesti, mm. rintamaidon koostumus muuttuu. Tämä reaaliaikainen adaptoituminen ei toteudu millään tasolla korvikeruokinnassa, eikä se sisällä antibodyjä. Korvikeruokittu lapsi on lääketieteen armoilla, eli hän saa äidin reaaliaikaisen immuniteetin sijaan antibiootteja, jotka tuhoavat sitten kaikkia batkeerikantoja, jne. Jonka LISÄKSI tässä reagoinnissa on viive - kuten siinäkin, että hiljaisesta nälkäsignaalista saisi rinnan suuhunsa, tämä joutuu huutamaan ja odottamaan, kun korvikkeita lutrataan rintamaidon kaltaisiksi.
Se on yksinkertaisesti kaikin tavoin huono korvike. Kyllä, sillä ehkä säilyy hengissä, mutta se ei vaan yksinkertaisesti ole lähelläkään sitä, mitä imetys.
""" Naisella tulisi olla joku muukin identiteetti ja kiinnekohta elämässään, kuin ne lapset. Siksi koulutus onkin yksi tehokkaimpia syntyvyyden säätelijöitä, sillä se poistaa tämän ongelman, että nainen on riippuvainen siitä lapsesta."""
Tämähän se. Mutta ei ihmiset ymmärrä, edes Suomessa, miksi kehitysapua pitäisi antaa sinne paikanpäälle. Valtaosa ei ymmärrä että se on samalla tärkein/helpoin/halvin/pitkäkestoisin syntyvyyden säännöstelytapa kehitysmaissa. Nyt kun säästelemme kehitysrahoista terveiset saamme 15 vuoden kuluttua.
Juu tuollainen lutkutus kertoo psykologisista ongelmista.
Kävin joskus kylässä maaseudulla tuttujen luona ja siellä 6-vuotias poikalapsi kiipesi pienikokoisen äitinsä syliin kuin joku taapero. Sekin oli mielestäni jo pikkuisen outoa.
Imetyksessä on ravitsemuksellinen aspekti, mutta tuo psykologinen on suurempi. Lapselle tulisi ihan tietoisesti opettaa keinoja rauhoitta itseään ilman lutkutusta tai äidin kehoon yhtymistä.