Tyttöystävän jatkuva lihominen ahdistaa ja harmittaa
Oon seurustellu tyttöystäväni kanssa kaksi vuotta. Suhteemme alkuajoista hänelle on tullut painoa n. 30 kiloa ja näyttäisi siltä, että sama suunta jatkuu jatkumistaan. Hän syö käytännössä päivittäin jotain herkkuja, esim keksejä ja suklaalevyjä tavallisen ruuan lisäksi. Pelottaa, että tuleeko hän sairastumaan johonkin pian koska antaa painonsa nousta koko ajan sairaalollisemmaksi. Hänen BMI on noin 50 luokkaa, joten ei puhuta enää mistään pienestä ylipainosta jolla ei mitään väliä olisi.
Oon ilmaissu huoleni, mutta ei oo osoittanut halukkuutta muuttaa elintapojaan. Tuskallista seurata kumppanina vierestä, kun toinen syö itseään lähemmäksi hengenvaaraa. En tiedä, haluanko jatkaa tätä suhdetta jos mitään muutosta ei tule, koska yhä vaikeampi nähdä yhteistä tulevaisuutta jos toisesta tulee invalidi itse aiheuttamansa lihomisen vuoksi. Mitä mun kannattaisi tehdä? Ei toista voi lääkäriinkään pakottaa
M28
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä provoa tossa oli? Monet akat mussuttaa itsensä muodottomaksi ihan elävässä elämässä. Turha tosiasioista on provosoitua, avaa silmäs, maailma on läskejä ämmiä pullollaan.
Niin muuten tekee monet ukotkin.
#miesviha
Missä?
Feminismi on sokeuttanut sinut.
Prismassa oli joskus sellaisista paskaemojihiuspantoja lasten osastolla, olisiko joku vappuhärpäke. Jollakin pennulla oli sellainen päässä ja valkoroskaäitinsä kutsui pentua, että nyt sua saa luvan kanssa kutsua paskapääksi.
On jokseenkin sama tilanne täällä, paitsi huoltani en ole ilmaissut. Ennemminkin olen yrittänyt tsempata liikkumaan kanssani ja syömään terveellisesti, koska kertynyt ylipaino on luultavasti hänelle hyvin arka aihe. Ostin jopa yhteisen matkan paikkaan, jossa pystyi harrastamaan kaikkea mahdollista uinnista vuorikiipeilyyn, mutta reissu oli hänelle pettymys, koska ostosmahdollisuuksia oli niukasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä provoa tossa oli? Monet akat mussuttaa itsensä muodottomaksi ihan elävässä elämässä. Turha tosiasioista on provosoitua, avaa silmäs, maailma on läskejä ämmiä pullollaan.
Sekä miehet että naiset normaalisti lihovat korkeintaan muutaman kilon vuodessa, yli 10 kilon lihominen on epänormaalia ja luultavasti taustalta löytyy joku sairaus, joko fyysinen tai sitten masennus.
Mutta provohan aloitus on, taas yksi aloitus, että päästään haukkumaan naisia vaikka miehet ovat ihan yhtä lihavia.
#miesviha
Eikun aloitus on naisvihaa.
Aloittaja ei rakasta tyttöystäväänsä. Hänellä on tunteita tietynlaiseen kehoon, jonka päällä keikkuu pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättämällä hänet pelastaisit mahdollisesti hänen henkensä, koska silloin jän luultavasti alkaisi laihduttaa... On kyllä traagista, myönnän.
Tuskin. Ero tuo stressiä ja surua, jota hän voi ryhtyä "hoitamaan" tunnesyömisellä ja herkuilla ja voi lukittautua sisään eikä saata käydä sitäkään vähää ulkona.
Luitko ollenkaan aloitusta? Tätähän tämä muija nyt nimenomaan tekee. Ei voi ryhtyä, kun tekee jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättämällä hänet pelastaisit mahdollisesti hänen henkensä, koska silloin jän luultavasti alkaisi laihduttaa... On kyllä traagista, myönnän.
Tuskin. Ero tuo stressiä ja surua, jota hän voi ryhtyä "hoitamaan" tunnesyömisellä ja herkuilla ja voi lukittautua sisään eikä saata käydä sitäkään vähää ulkona.
Luitko ollenkaan aloitusta? Tätähän tämä muija nyt nimenomaan tekee. Ei voi ryhtyä, kun tekee jo.
No jos "normi" herkkujen päälle tulee vielä suruun syöminen ja normi arjen vähäisen liikunnan tilalle täysi eristäytyminen, niin ei se terveys ainakaan parane. Jos nykyiset elämäntavat johtuvat vaikkapa siitä stressistä niin pitäisi hoitaa sitä stressiä ensin. Sen jälkeen on taas voimavaroja opetella uudet elämäntavat, jolloin myös puolison tuki, jamahdollinen osallistuminen muutokseen, on entistä tärkeämpää. Tietty taas helpommin sanottu kuin tehty.
selvästi ap on narisisti ja tytöllä on hormoni sekasin,ei se lihoaminen johdu syömisestä koskaan.
Tämä ei tosiaankaan välttämättä ole provo, vaan surullista asiaa. Seurustelustelun alussa liikkuivat yhdessä opaljon, ja syöminen oli tolkullista, laihtuminen ihan silmin huomattavaa. Nyt yhdessä asuessa liikkuminen on jäänyt koiran pikaiseen pikkulenkkiin, herkkuja menee taas. Vaatekoot kasvaneet entistä suuremmiksi. Vaikea sanoa tai tehdä mitään, koska loukkaantuu varmasti. Lääkäri voisi ottaa puheeksi, kun käy erilaisten vaivojen kanssa vastaanotolla. Vaikea olla kuin ei huomaisi muutosta huonompaan. Ystävyys hieman koetteella, enkä ole varma, että kumppaninsakaan on ihan tyytyväinen tilanteeseen.
Siis luitko aloitusta? BMI 50 - mistä ihmeen "normiherkuista" puhut? "Päällehän" hänelle tulee joka tapauksessa koko ajan jotain. Aloituksessa kerrotaan myös, että tukea ja apua on tarjottu, mutta ei ole kiinnostanut. Sitä paitsi ap sanoi myöhemmässä kommenteissa, että muija oli heidän tavatessa ylipainostaan huolimatta liikkunut, mutta lopettanut sen nimenomaan seurustelun myötä. Sinun logiikallasi tämä oletettu "stressi" johtuisi siis seurustelusta, jolloin nimenomaan sen lopettaminen ratkaisisi ongelman.
Onneksi olkoon, olet törmännyt "nyt voin lihoa kun olen parisuhteessa"-tapaukseen.
Vierailija kirjoitti:
selvästi ap on narisisti ja tytöllä on hormoni sekasin,ei se lihoaminen johdu syömisestä koskaan.
Ahaa! Täysin uutta tietoa, kumoaa jopa fysiologian, jonka mukaan syöty ruoka tms muuttuu elimistössä energiaksi, josta osa kuluu eli toimintoihin ja ylimäärä kerääntyy rasvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei rakasta tyttöystäväänsä. Hänellä on tunteita tietynlaiseen kehoon, jonka päällä keikkuu pää.
Joo toki ja yksikään nainenhan ei ole menettänyt mielenkiintoaan esim. seksiin kun mies on räjähtänyt pläskiksi suhteessa.
Näitä jättijysäyksiä, jytkyjä, boonuksia on maa ihan täysi.
Kertoo vakavista sairauksista, varsinkin mt puolella. Sillä lihavuus on sairaus ja hengenvaarallista. Ei lainkaan normalia saatikka tervettä.
Siksi koko kansa laihdutuskuurilla ja rip rap.
Vierailija kirjoitti:
On jokseenkin sama tilanne täällä, paitsi huoltani en ole ilmaissut. Ennemminkin olen yrittänyt tsempata liikkumaan kanssani ja syömään terveellisesti, koska kertynyt ylipaino on luultavasti hänelle hyvin arka aihe. Ostin jopa yhteisen matkan paikkaan, jossa pystyi harrastamaan kaikkea mahdollista uinnista vuorikiipeilyyn, mutta reissu oli hänelle pettymys, koska ostosmahdollisuuksia oli niukasti.
Mitähän hemmetin alapeukutettavaa tässäkin nyt on olevinaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän läskiä niin vastenmielisenä ja epäbiehättävänä etten en vaan pystyisi sellaisem kanssa olemaan. En näe heitä kauniina saati esim. kiihotu ylipainoisesta ihmisestä (päinvastoin, minua suoranaisesti ällöttää) joten olisin surutta lähtenyt kävelemään jo kauan sitten. Eli mitäkö teet? No joko sä jatkat sen ihra kasan katselua tai sit et. Mitä muuta tossa voi tehdä kun tyytyä kohtaloonsa läskin kanssa tai lähteä nostelemaan.
Onpa kamala kommentti, miettisit vähän mitä kirjoitat ihmisten nähtäville.
Ulkomaan kamuni aina ihmettelee suomeen tultuaan kaamean isokokosia naisia...
Sanoo että on naisten kuula varmaan suosittu laji suomessa kun on niin isoja pyöreitä kuulajättimäisiä naisia puolet.
Vierailija kirjoitti:
Siis luitko aloitusta? BMI 50 - mistä ihmeen "normiherkuista" puhut? "Päällehän" hänelle tulee joka tapauksessa koko ajan jotain. Aloituksessa kerrotaan myös, että tukea ja apua on tarjottu, mutta ei ole kiinnostanut. Sitä paitsi ap sanoi myöhemmässä kommenteissa, että muija oli heidän tavatessa ylipainostaan huolimatta liikkunut, mutta lopettanut sen nimenomaan seurustelun myötä. Sinun logiikallasi tämä oletettu "stressi" johtuisi siis seurustelusta, jolloin nimenomaan sen lopettaminen ratkaisisi ongelman.
"Normi" herkku siksi, että liiallisesta herkuttelusta on tullut hänelle normaalia. Ja jos sen "normaalin" päälle tulee vielä erosta johtuva syöminen niin silloin ero vain pahentaa tilannetta eikä paranna. Minun logiikallani se mahdollinen stressi siellä lihavuuden taustalla voi johtua ihan mistä vaan ja olla siis liittymätöntä seurusteluun, jolloin ero olisi lisä stressin aiheuttaja. Ehkä tyypillisimmin stressi on työhön liittyvää. En tietty tiedä ap:n ja hänen kumppaninsa tapauksesta aloitusta enempää. Kuitenkin ihmiset ovat erilaisia ja syyt lihavuuteenkin ovat yksilölliset. Turha syyllistää ketään.
Missä?