Lue keskustelun säännöt.
Varman vakuutuslääkäri sanoo suorat sanat tunteissa vellomisesta työelämässä: On minä, mun tunteet ja mun oikeudet
Kommentit (84)
Juuri näin. Nuoret aikuiset eivät henki lapsia, kun eivät halua velvollisuuksia, ja sitten yllättyvät, kun matkustelu ja instagram eivät tuokaan elämään kaivattua merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakuutuslääkäri puhuu asiaa.
Sitäpaitsi on yhteiskunnalle vaarallista tällainen ilmiö: Tee netissä itsediagnoosi adhd/kaksisuuntainen mielialahäiriö, käy hakemassa vahvistava diagnoosi valitsemaltasi "pätevältä" yksityislääkäriltä. Sitten pätevämpi lääkäri/oikea diagnoosi olisi esim paranoidinen skitsofrenia ->Häiritse muita ja aiheuta kaaosta loputtomiin, kun sinulla on nyt "diagnoosi"
Vierailija kirjoitti:
Vakuutuslääkäri puhuu asiaa.
Sitäpaitsi on yhteiskunnalle vaarallista tällainen ilmiö: Tee netissä itsediagnoosi adhd/kaksisuuntainen mielialahäiriö, käy hakemassa vahvistava diagnoosi valitsemaltasi "pätevältä" yksityislääkäriltä. Sitten pätevämpi lääkäri/oikea diagnoosi olisi esim paranoidinen skitsofrenia ->Häiritse muita ja aiheuta kaaosta loputtomiin, kun sinulla on nyt "diagnoosi"
Eli lääkäreissä on se suurin syy. Nyt vakuutuslääkärin kannattaa suunnata katse ja arvostelu omaan ammattikuntaan.
Siis tämä oli niin hyvä juttu. Schugkin lisäksi myös Riittakerttu Kaltiala puhui asiaa, niin kuin aina. Mutta nyt pitää muistaa, että nuoret eivät ole yksin syyllisiä tähän. Kyllä me vähän vanhemmatkin ihmiset olemme olleet muokkaamassa yhteiskuntaa tähän yksilökeskeiseen malliin.
Tunteet ovat eläimellisiä. Järki sen sijaan on jotain jumalallista. Kuinka vähän järkeä onkaan nykyihmisen päässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ystävä, joka googlettaa itselleen ties mitä vaivoja ja on sitten hirveän tuohtunut, kun lääkäri ei ole ollenkaan samaa mieltä.
Ravaa jatkuvasti lääkärissä ja kuluttaa muutenkin vähäisiä ja leikattuja julkisen puolen määrärahoja turhuuksiin.
Varmasti siellä jotain ajatustakin on, mutta tuskin aivan vailla työnantajan agendas tämänkään mielipide..
"lähes koko uransa elinkeinoelämän palveluksessa tehnyt Schugk"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo juttu osoittaa jälleen kerran totuuden näistä pelkällä tunteella elävistä ihmisen muotoisista.
Puuttuu vakaus, vastuunotto omasta käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti siellä jotain ajatustakin on, mutta tuskin aivan vailla työnantajan agendas tämänkään mielipide..
"lähes koko uransa elinkeinoelämän palveluksessa tehnyt Schugk"
Eli ajattelet niin, että elinkeinoelämän palveluksessa oleva on aina työnantajan puolella? Siis se sähköasentaja, tarjoilija tai rekkakuski?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso osa ilmiötä on jutussakin esiinnostettu nykymaailman ilmiö: mahdollisuus upota samanmielisten kohtalotoverien muodostamaan nettisuonsilmään, joka pahimmillaan vain vahvistaa yksilön kyvyttömyyttä ja keinottomuutta selvitä eteenpäin.
Silkkaa asiaa. Kuritta kasvaneet pehmeät sukupolvet musertuvat henkisesti pienistäkin vastoinkäymisistä eivätkä osaa nähdä kuin oman edun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
Vierailija kirjoitti:
Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
No, kenen lauluja laulaa sitten toinen jutun haastateltu, Riittakerttu Kaltiala? Luitko edes juttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksilöllisyyden korostaminen on ehkä syynä myös syntyvyyden laskussa. Ihmiset eivät enää näe itseään osana sukupolvien ketjua, eivätkä koe, että heillä olisi velvollisuuksia ketään kohtaan. Oma napa elämän tarkoituksena ei kuitenkaan toimi, ja seuraukset nähdään nuorten ikäluokkien mielenterveyssaikkuina.
Kohta joku suuri tutkimusprofessori saa varmaan nobelin, kun kertoo mistä mielenterveyden häiriöt johtuu.
Spoiler alert:
Sain elää nuoruuteni ilman kännyköitä, oikeastaan siksi että niiden teknologinen kehitys alkoi vasta kun olin 15 vuotias. Kännykän selaamisen sijaan kävin mielessäni läpi päivän asioita ja 'keskustelin' sisäisen minäni kanssa ennen nukkumaanmenoa. Tähän sisäiseen kaverisuhteeseen on tullut nojattua nyt 40 ikävuoden ajan, eikä sitä olisi koskaan syntynyt jos olisin tuhlannut aikani ruudulla pysymiseen. Toki televisio oli silloin keksitty, mutta lineaari TV piti huolen että kaikki kiinnostava loppui viimeistään iltakymmenen aikaan.
Teesini siis on: Ihmiset eivät osaa hyödyntää tylsyyttä tärkeimpänä omana aikana, ja se ajaa heidät sekavuuteen ja suunnattomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Yksilöllisyyden korostaminen on ehkä syynä myös syntyvyyden laskussa. Ihmiset eivät enää näe itseään osana sukupolvien ketjua, eivätkä koe, että heillä olisi velvollisuuksia ketään kohtaan. Oma napa elämän tarkoituksena ei kuitenkaan toimi, ja seuraukset nähdään nuorten ikäluokkien mielenterveyssaikkuina.
Olipa hyvin tiivistetty.
Vierailija kirjoitti:
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala vahvistaa Schugkin näkemykset yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen mielenterveyteen liittyvistä seurauksista. Kaltiala toimii myös Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkärinä.
Kaltialan mukaan ilmiötä on pohdittu tutkimuskirjallisuudessa paljonkin. Tutkimusten mukaan ihmiset etsivät nykyisessä yksilökeskeisessä kulttuurissa merkitystä omasta mielestään.
Se on ehkä vähän sellainen, upottava suo. Omasta mielestä ja yksilökeskeisyydestä ei löydykään niitä merkityksiä, jotka pitäisivät ihmistä pystyssä. Tämä johtaa ahdistumiseen ja loputtomaan vellomiseen, sanoo Kaltiala.
Niin kapitalistien mielestä merkitys pitäisi löytyä johdon pyllyn nuolemisesta. Sorry no bonus.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa ilmiötä on jutussakin esiinnostettu nykymaailman ilmiö: mahdollisuus upota samanmielisten kohtalotoverien muodostamaan nettisuonsilmään, joka pahimmillaan vain vahvistaa yksilön kyvyttömyyttä ja keinottomuutta selvitä eteenpäin.
Jos puhutaan psykologiasta niin se koko ala on kirjoitettu täyteen pelkkää negatiivista. Positiivinen psykologia on mariginaalissa. Jos luo kasan paskaa niin aika turha ulista että ihmiset ovat sen jälkeen paskaisia.
Aivan loistava kirjoitus! Näitä tyyppejä on omalla työuralla tullut huolestuttavan paljon vastaan viime vuosina 😥
N. 58
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala vahvistaa Schugkin näkemykset yhteiskunnallisesta muutoksesta ja sen mielenterveyteen liittyvistä seurauksista. Kaltiala toimii myös Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkärinä.
Kaltialan mukaan ilmiötä on pohdittu tutkimuskirjallisuudessa paljonkin. Tutkimusten mukaan ihmiset etsivät nykyisessä yksilökeskeisessä kulttuurissa merkitystä omasta mielestään.
Se on ehkä vähän sellainen, upottava suo. Omasta mielestä ja yksilökeskeisyydestä ei löydykään niitä merkityksiä, jotka pitäisivät ihmistä pystyssä. Tämä johtaa ahdistumiseen ja loputtomaan vellomiseen, sanoo Kaltiala.