Miksi suomalaisen naisen on vaikeaa ottaa mieheltä vastaan hemmottelua ja sellaista "prinsessakohtelua"?

Vierailija kirjoitti:

Prinsessakohtelu voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mieheni hakkaa meillä halot, ujuttaa puolestani madon  ongenkoukkuun, kantaa painavat ostokset ja käy kaupassa. Minulle se on prinsessakohtelua, samoin kuin yhteinen aika vaelluksilla. Kukat ovat kauniimpia luonnossa ja suurin herkkuni on nuotiossa paistettu ahven. 

Minusta tuo ei ole prinsessakohtelua vaan työnjakoa.

Prinsessakohtelua olisi mielestäni esim. korujen, kukkien ja hajuvesien ostelu sinulle, ehkä myös sellaisten vaatteiden ostaminen, joita hän haluaa nähdä ylläsi, erityisesti pitsikoristeiset yöasut, alusvaatteet ja muut naiselliset vaatteet. Ilmaiset autokyydit. Jne.

Mulla on tällä hetkellä ihana mies, joka toimii kuin herrasmies. Auttaa takin päälle, avaa oven, vie syömään, puhuu kauniisti. Ollaan oltu muutama kuukausi yhdessä, mutta uskon että hän pysty ylläpitämään tuota tasoa. Sillä tuo käytös saa minutkin huomioimaan hänet mahdollisimman hyvin. Kaikki voittaa.

Mä vaivaannun kun mies hemmottelee, järkkään kyllä itsekin itselleni sitä käymällä esim. hierojalla, kasvohoidossa, viihteellä juomassa ystävien kanssa tai ottamalla joskus lasi punaviiniä. Ei siinä miestä tarvita...

Vierailija kirjoitti: Luulen, että johtuu siitä, että tuollaisia naisia halveksitaan Suomessa. Ja että jos nainen saa tuollaista kohtelua, niin oletetaan että naisen kuuluu sitten antaa jotain takaisin. Minä ainakin kasvoin ympäristössä, missä isä ja kaikki miespuoliset halveksi ja vähätteli naisten hemmottelua. Kesti pitkään, että annoin oman miehen kohdella paremmin. Oma mies ei ole suomalainen.

Ihan hirveältä misogynialtahan tuo kuulostaa. Minua hemmoteltiin pienenä, mieheni hemmottelee minua ja tytärtäni. Kasvatan tyttöni siihen, että näin kuuluu olla.

Miesten prinsessakohtelu naisten suuntaan on lähinnä sitä, mitä naisilta pidetään "normaalikäytöksenä". Tytöiltä ja naisilta vaaditaan, että käyttäydytään siivosti, ovet avataan kaikille eikä vaan lapsille tai miehille, annetaan tilaa työkaverille/puolisolle/ystävälle yms paasata heille tärkeästä asiasta, muistetaan ystävää/perhettä yms pienillä eleillä ja miljoona muuta juttua.

Nää on normaalia naisten maailmassa, mutta miehen tekemänä tuo käytös on ylimaallista jostain syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prinsessakohtelu voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mieheni hakkaa meillä halot, ujuttaa puolestani madon  ongenkoukkuun, kantaa painavat ostokset ja käy kaupassa. Minulle se on prinsessakohtelua, samoin kuin yhteinen aika vaelluksilla. Kukat ovat kauniimpia luonnossa ja suurin herkkuni on nuotiossa paistettu ahven. 

Minusta tuo ei ole prinsessakohtelua vaan työnjakoa.

Prinsessakohtelua olisi mielestäni esim. korujen, kukkien ja hajuvesien ostelu sinulle, ehkä myös sellaisten vaatteiden ostaminen, joita hän haluaa nähdä ylläsi, erityisesti pitsikoristeiset yöasut, alusvaatteet ja muut naiselliset vaatteet. Ilmaiset autokyydit. Jne.

Suomessa tuo on kyllä jo ihan prinsessakohtelua, jos mies avaa oven, kantaa painavat ostokset tai vaikka tuo kukkia vaimon syntymäpäivänä. Muualla ihan normaaleita juttuja, täällä harvinaista luksusta. 

Tämäkin prinsessakohtelu on lähtöisin jostain saduista ja tarinoista. Nykyajan prinsessat ovat yhteiskunnassa vaikuttavia henkilöitä, tekevät hyväntekeväisyyttä ym. Prinsessa Diana esimerkkinä. Mutta toista voi kohdella arvostavasti ja kunnioittavasti, henmotellakin ja mies naista sekä toisinpäin. Ei sillä ole mitään tekemistä prinssien ja prinsessojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miesten prinsessakohtelu naisten suuntaan on lähinnä sitä, mitä naisilta pidetään "normaalikäytöksenä". Tytöiltä ja naisilta vaaditaan, että käyttäydytään siivosti, ovet avataan kaikille eikä vaan lapsille tai miehille, annetaan tilaa työkaverille/puolisolle/ystävälle yms paasata heille tärkeästä asiasta, muistetaan ystävää/perhettä yms pienillä eleillä ja miljoona muuta juttua.

Nää on normaalia naisten maailmassa, mutta miehen tekemänä tuo käytös on ylimaallista jostain syystä. 

Erittäin hyvä pointti. Usein naisten hehkuttama upea, hieno, rakastava ja huomioiva mies käyttäytyy puolisoaan kohtaan samoin kuin keskiverto nainen käyttäytyy lähimmäisiään kohtaan. 

Mä taas haluaisin miehen jota saa paapoa ja hoivata. Kaikki pyrkijät olleet niin itsellisiä. Tasan ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prinsessakohtelu voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mieheni hakkaa meillä halot, ujuttaa puolestani madon  ongenkoukkuun, kantaa painavat ostokset ja käy kaupassa. Minulle se on prinsessakohtelua, samoin kuin yhteinen aika vaelluksilla. Kukat ovat kauniimpia luonnossa ja suurin herkkuni on nuotiossa paistettu ahven. 

Minusta tuo ei ole prinsessakohtelua vaan työnjakoa.

Prinsessakohtelua olisi mielestäni esim. korujen, kukkien ja hajuvesien ostelu sinulle, ehkä myös sellaisten vaatteiden ostaminen, joita hän haluaa nähdä ylläsi, erityisesti pitsikoristeiset yöasut, alusvaatteet ja muut naiselliset vaatteet. Ilmaiset autokyydit. Jne.

Eli prinsessakohtelua on se että nainen on objekti miehelle, ja joskus saa autolla kyydin? Upeaa luksusta. Kyllä se oikea hemmottelu on juuri kuten lainaamasi henkilö sanoi: yksilökohtaista ja sen kohteen iloksi. Itse en välitä hajusteista, ja uroksen kanssa ollaan alasti eikä hepeneet päällä. Kokisin oloni prinsessaksi jos mies veisi mun koiran ulos kun olen itse väsynyt, tai halaisi yöllä muuten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erehdyin kerran nuorempana avaamaan naiselle oven ja sain myrkyllisen katseen saatesanoilla pidätkö minua vammaisena vai kuvitteletko saavasi seksiä.

Mulle yksi tuttumies kertoi vastaavasta kokemuksesta. Sanoi ettei enää availe ovia naisille, harmillista toki. Tosin vastaavaa kohtelua sain itse vanhemmalta herralta, mutta seksistä hän ei sentään maininnut :D

 

Näitähän sattui nuorempana usemminkin. 

Olen epäilemättä joskus avautunut oven avaamisesta yliopistolla.

Avasin kahdelle nuorelle naiselle ja tämäkös oli aivan mahdoton loukkaus. Toinen kysyi, että: "Luulenko, että he eivät osaa avata ovea?!". Tähän oli pakko lohkaista, että en epäile sitä lainkaan, mutta ovesta kulkeminen vaatii selvästi vielä harjoittelemi

Oven avaaminen toiselle on mielestäni sekä käytännöllistä että hyvätapaista. Miksi molempien pitäisi vetää vuorotellen samasta ovenrivasta, kun yhdellä kertaa pääsee molemmat siitä kulkemaan?

Osoittaa kunnioitusta päästää toinen menemään ensin. Käytännöllisyys kuitenkin edellä, ettei itse jää siihen tien tukkeeksi pokkuroimaan.

Onneksi ei ole tullut negatiivista kommenttia naisiltakaan oven avaamisesta. Tuskin edes teen sitä normaalia enempää, enkä tee siitä isoa numeroa. Suomalais-vaatimattomaan kulttuuriin kait sopii huomaamattomat huomaavaisuudet. Eihän meillä ole oikeitakaan prinsessoja koskaan ollut.

M40+