Tarvitseeko 3-vuotias oikeasti päiväkotia mihinkään? Jos tilanne on se, ettei ole pakko viedä töiden tms takia?
Seurakunnan päiväkerhossa käy kerran viikossa pari tuntia kerrallaan ja viihtyy. Nyt harkinnassa 3-4 vuotiaiden temppujumppailun aloitus lisäksi, sekin kerran viikossa. Näiden lisäksi tavataan tuttuja perheitä vaihtelevasti. Ulkoillaan paljon metsässä, käydään leikkipuistoissa (sekä sisä- että ulkopaikoissa), luetaan tosi paljon kirjoja ja piirrellään / maalaillaan ja askarrellaan. Mua ei haittaisi olla vielä vaikka pari vuottakin tällä systeemillä kotona, mutta miten on, tarvitseeko lapsi oikeasti päiväkotia johonkin? Jääkö jostain oleellisesta paitsi?
Kommentit (579)
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin asiassa olisi tehtävä se mikä omassa tilanteessa on luontevinta. Kasvatuksen voi järjestää niin monella tavalla ja ihan menestyksellisesti. Ei kaikista edes ole olemaan vuosikausia täysipäiväisesti kotona lapsia hoitamassa, saati että kaikilla olisi realistisia mahdollisuuksia siihen. Lapset ovat hyvin sopeutuvaisia. Toisaalta pitäisi tukea niitä, jotka haluavat ja voivat hoitaa lasta/lapsia kotona; tällä hetkellä tilanne on ihan onneton. Enkä tarkoita yksinomaan rahallistakaan tukea vaan asenneilmastoa, joka ei pitäisi yli 1-vuotiasta lasta kotona hoitavaa perhettä ihan friikkeinä.
Lapset toki sopeutuvaisia, koska on pakko. Eikä kukaan ajattele lasten parasta eikä lapsilta kysytä.
Vierailija kirjoitti:
Sun lapsi on sitten ilman kavereita koulussa. Kaikki muut on jo ehtineet tutustua ja ryhmääntyä. Päiväkoti tekee hyvää lapselle. Oppii asioita. Seurakunnan h*mokerhot on nössöille ja niille jotka haluaa kasvattaa lapsensa tynnyrissä. Näistä kotona tynnyrissä kasvatetuista tulee täysiä luusereita.
Mun lapsi ei tarvii kaikkia nepsykamuja, joita tarhat täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti näkee muita ihmisiä ja lapsia joiden kanssa leikkiä. Jos siellä neljän seinän sisällä ollaan vain äidin tississä kiinni, kuten vaikuttaa, olisin huolestunut. Ja myös millä rahalla sinä siellä kotona revaasi levität?
Olipa rumasti sanottu!
Tississä kiinni kuten vaikuttaa/ oletko tyhmä?
Millä rahalla/ ei tartte enää kysyä, sillä taidat olla tyhmä!
Mun ystävä teki juuri noin, eikä ollut mikään varakas, mutta mitkä ihanat ja koulutetut lapset hänellä nyt onkaan. Katsos, Suomi on niin upea maa, jossa voi kouluttautua hyvin pitkälle ja pärjätä ilman setelitukkua.
Hoidin omat lapsemme kotiäitinä kouluikään asti. Meidän lapset kävivät seurakunnan perhekerhossa, päiväkerhossa ja musiikkileikkikoulussa.
Perhekerho kokoontui kerran viikossa 3-4 tuntia kerrallaan ja siellä vanhempi oli lasten kanssa. Perhekerhon ohjaajina oli kaksi koulutettua lastenohjaajaa. Päiväkerho kokoontui kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Lapsille oli vapaata leikkiä, ohjattu tuokio ja hartaushetki, ulkoilua, välipala (kotoa mukaan), askartelua, lauluja ja leikkejä. Päiväkerhossa ohjaajina oli kaksi koulutettua lastenohjaajaa. Musiikkileikkikoulussa oli pienemmille lapsille perhemuskari, jossa lapset olivat vanhempansa kanssa. Ja yli 4-vuotiaille lapsille oli oma muskari. Ohjaajana oli musiikkileikkikoulunopettaja. Nämä kaikki kerhot olivat seurakunnan järjestämänä ja omalla kylällä 🤗.
Pieni lapsi ei tarvitse päivähoitoa mihinkään. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on huono laki. Suomessa on paljon vanhempia, jotka ovat 24/7 kotona ja pystyisivät hoitamaan itse lapsensa. Vanhemmat ovat 24/7 kotona perhevapaalla, hoitovapaalla, lomautettuna tai työttömänä. Silti lapsia viedään päivähoitoon ja jopa koko päiväksi.
On surullista, että jo hyvin pieniä - jopa 8 kuukauden ikäisiä vauvoja - viedään päivähoitoon. Lapsen hoitopäivä voi kestää hyvin pitkään - jopa 10-11 tuntia. Valitettavasti on myös työssäkäyviä vanhempia, jotka vievät lapsensa päivähoitoon myös vapaapäivinään ja lomansa ajaksi. Eli lapsi ei saa olla kotona edes silloin, kun äiti ja isä ovat vapaalla ja lomalla. Surullista!
Suomessa on lakisääteinen hoitovapaa ja Kelan kotihoidontuki. Monet kunnat maksavat myös kotihoidontuen kuntalisää omaa lastaan kotona hoitavalle perheelle.
On todella arvostettavaa ja hienoa, jos vanhempi haluaa ja pystyy hoitamaan omat lapsensa kotona. Nostan korkealle hattua näille äideille ja isille! Äiti voi jatkaa lapsentahtista imetystä pitempään. Lapsella on kotona turvallinen ja tuttu päivärytmi ja mahdollisuus leikkiä sisarustensa kanssa. Kotihoidossa olevat lapset pysyvät myös terveempinä ja sairastavat vähemmän infektiotauteja kuin päivähoidossa, suuressa ryhmässä olevat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ihminen ei tarvitse "varhaiskasvatusta" mihinkään. Päivähoidon tarkoitus nimenomaan on lapsista huolehtiminen keskitetysti, jotta vanhemmat voivat tehdä töitä.
No onhan se kielellinen kehitys ihan eri luokkaa tarhassa tai kotona oleminen. Varsinkin maahanmuuttajataustaisille tulisi olla jopa pakollinen tarhan kielikylpy. Törkeetä et ruotsinkielisille on ruotsinkieliset tarhat ja koulut.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa tuo väittämäsi kielellisestä kehityksestä.
Mamuille toki omaa kielikylpyä tarvitaan ja kulttuurimme omaksumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään. Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Ei välttämättä, mutta sitten pitää olla täysin selvänä se, miten saat lapsestasi filantrooppisen eli ihmisystävällisen. Tämän taidon kehittyminen vaatii muita ihmisiä ympärille, jotka muokkaavat toinen toisiaan, kas kun terveen itsetunnon rakentaminen ei käy helposti ilman ympärillä olevia ystäviä.
Sitäpaitsi koulukin on helpointa aloittaa jos jo tuntee hyvin muutaman oppilaan etukäteen!
Kun niiden kusipäiden kanssa on jo tarhassa kärsitty niin jatketaan sitä kärsimystä vielä koulussa. Ainiin, lapset on niin sopeutuvaisia vai miten se meni?
Se on pakollista siihen asti, kun lapsi täyttää 6 tai 7, kun koulut alkaa. Ja se alkaa tasan siitä, kun lapsi täyttää 9 kk. Näin on. Ja kyl sitä tarvii kaikki lapset. Myös vammaiset. En ymmärrä vanhempia, jotka eivät lapsiaan sinne laita päivän ajaksi, myös kesäisin. Että hekin saisivat edes hetken olla rauhassa, ja jos on töitä, siellä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa:
1) Yleisivistävää opetusta
2) Kaverit
3) Itsenäistymisen opettelua
Jos oma lapsi olisi vain kotona, niin aika tylsät päivät olisi ja varmasti jää muiden kehityksestä jälkeen.
Ei jää mitenkään jälkeen, eikä ole tylsää. Päinvastoin.
Itse en ollut missään päivähoidossa 60-luvulla, mutta varuskunta-alueella oli paljon lapsia ja kavereita ja partiotoimintaa ja muutakin lapsille. Oma lapsi meni ulkomailla asuessamme puolitoistavuotiaana päiväkotiin kahtena päivänä viikossa puolikkaan päivän. Tapasi muita lapsia ja sai kielikylpyäkin. Kolmevuotiaana aloitti päiväkodissa joka päivä, mutta hain kotiin aina lounaan jälkeen klo 13. Näin mentiin pari vuotta, kolmantena vuonna itse halusi useimpina päivinä olla koko päivän kavereiden kanssa. Tämä systeemi toimi meillä hyvin.
Riippuu, millainen koti lapsella on. Jos on aktiivinen ja lapsen tarpeisiin vastaava, lukee ja harrastaa lapsen kanssa ja tunnesuhde on kunnossa, lapsi kehittyy parhaiten kotona. Jos vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai tunnekylmyyttä, lapsen on parempi olla päiväkodissa.
Kaikki kolme lastani hoidettiin samalla tavalla kuin AP aikoo. Ei hoitopaikkaa muuta kuin koti ja mummola, seurakunnan kerho kerran tai kahdesti viikossa ja joitakin muita 'pieniä harrastuksia'. Nyt he ovat jo aikuisia. Esikoulu ja koulu meni ihan hyvin, rauhallisia koululaisia ja itse olen myös todella kiitollinen, että kaikki järjestyi noin. Aamujen rauhallisuus oli ihan parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ihminen ei tarvitse "varhaiskasvatusta" mihinkään. Päivähoidon tarkoitus nimenomaan on lapsista huolehtiminen keskitetysti, jotta vanhemmat voivat tehdä töitä.
T. Komerosta peruskouluun.
Kyllä tarvitsee, muita ihmisiä.
Muita ihmisiä on kotona, naapurissa, leikkikentillä, päiväkerhoissa, sukulaisista. Siinä on jo ihan tarpeeksi niin pienelle. Tulee tasapainoiseksi ja luottavaiseksi. Niin se sujuu peruskoulukin sitten hyvin.
Eikä niissä harrastuksissakaan kannata käydä liikaa niin pienenä, koska parasta on tasapainoinen ympäristö ja hellyys pienelle.
Ei tarvi!
Hattua sinulle nostan, kun hoidat lapsesi etkä usko tasapäistämiseen, jota päiväkodissa harjoitetaan. Se ei ole lapselle hyväksi. Paras paikka lapselle on oma koti, kun on vanhemmat terveitä ja huolehtivia.
Päiväkodeissa ja kunnissa on päiväkotitoimintaa lapsille, on mukavia jne, ne riittävät. Se on myös hyvä, jos lasten luona käy kavereita ja lapsi heidän luonaan. Yökyläily antaa lapselle rohkeutta ja opettaa itsenäistymään.
Päiväkoti on lapselle tosi rasittava paikka. Olen sen nähnyt ja säälin todella niitä, jotka tuodaan hoitoon heti äitiysloman jälkeen. Voi kuinka he kaipaavat kotiin ja itkevät äitiään. Se on todella surullista. Nukkarissa on useita lapsia, jotka itkevät itsensä uneen. Usein ihmeissäni kuuntelen, kun vanhemmille kerrotaan kuinka hyvin on päivä mennyt, vaikka lapsi on ollut itkuinen koko päivän.
2 vuotiaskin on liian pieni kokopäiväiseen hoitoon. 3 vuotias jo pärjää ja tykkää leikkiä muiden ikäistensä kanssa.
No, jos esimerkiksi Sandy Graham-Lapsoselta (Cuck.) kysytään, niin päiväkotiin pitäisi viedä reilusti alle vuodenikäinen taapero. Hän synnytti juuri lapsen ja aikoo palata vanhempainvapaalta takaisin ministerintoimeensa jo kuuden kuukauden kuluttua.
Eihän se ole pakko, jos on mahdollisuus hoitaa lapselle muutoin ikäistensä kanssa seuraa riittävästi. Pääasia, ettei koe yksinäisyyttä ja jää ilman ikäisiään lapsia. Muinoinen työkaverini kertoi, kuinka hänen aikuinen lapsensa oli syyttänyt häntä omasta yksinäisyydestään, johtuen tästä kotikasvatuksesta lapsena ilman kavereiden mahdollisuuteen. Äiti oli kuvittellut sen olleen lapselleen hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten sosiaalistuminen ilmenee nykyään?
Tappeluina ja kiljumisena.
Minun lapseni oli onnellinen, kun sai olla 3 vuotta kotona. Seuraavat 2 vuotta oli onneton, kun piti olla päiväkodissa, mutta oli pakko. 5-6v. eskarissa korvasivat ikävät päiväkotivuodet ja sieltä tuli kaverit samalle luokalle kouluun. Oppivat eskarissa lukemaan lähes sujuvasti ja kirjoittamaan oman nimensä, koulunkäynti oli helppoa ja hauskaa sen päälle.
Minun mielestäni päiväkodit on säilytyspaikkoja.
Juuri näin!