Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko 3-vuotias oikeasti päiväkotia mihinkään? Jos tilanne on se, ettei ole pakko viedä töiden tms takia?
Seurakunnan päiväkerhossa käy kerran viikossa pari tuntia kerrallaan ja viihtyy. Nyt harkinnassa 3-4 vuotiaiden temppujumppailun aloitus lisäksi, sekin kerran viikossa. Näiden lisäksi tavataan tuttuja perheitä vaihtelevasti. Ulkoillaan paljon metsässä, käydään leikkipuistoissa (sekä sisä- että ulkopaikoissa), luetaan tosi paljon kirjoja ja piirrellään / maalaillaan ja askarrellaan. Mua ei haittaisi olla vielä vaikka pari vuottakin tällä systeemillä kotona, mutta miten on, tarvitseeko lapsi oikeasti päiväkotia johonkin? Jääkö jostain oleellisesta paitsi?
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Kotona kasvatetut kyllä erottuu alakoulun ekoilla luokilla. Aika usein vaikeuksia toimia ja löytää paikkansa isommissa lapsiryhmissä. Jatkuvaa, säännöllistä ryhmässä toimimista ei opi muutaman tunnin kerhoissa. Vuodet koulussa toki korjaa useimmiten tämänkin. Eli ei mikään katastrofi kotihoitokaan, mutta hyvä tiedostaa asia.
Minä olin päiväkodissa, mutta silti minulla on aina ollut vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Sitten taas mulla on kavereita, jotka eivät ole olleet varhaiskasvatuksessa, mutta ovat silti sosiaalisesti taitavia. Eli lapsen luonne ja kotiolot ratkaisevat myös paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotona kasvatetut kyllä erottuu alakoulun ekoilla luokilla. Aika usein vaikeuksia toimia ja löytää paikkansa isommissa lapsiryhmissä. Jatkuvaa, säännöllistä ryhmässä toimimista ei opi muutaman tunnin kerhoissa. Vuodet koulussa toki korjaa useimmiten tämänkin. Eli ei mikään katastrofi kotihoitokaan, mutta hyvä tiedostaa asia.
Todellakin erottuu, päiväkodissa olevat lapset ovat koulussa koulukiusaajia ja häiriköitä. Kotona olevat lapset taas rehellisiä ja ystävällisiä ja kaiken oppineita.
Koulu usein pilaa lapset ja päivääkoti, siellä ei huomioida ykislöitä vaan kaikki on yhtä ja samaa sakkia. Tiedänn kun open opettaja itse. Kotona olevt lapset ovat kilttejä ja oppiviaisia, mutta päiväkodeista tulevat kersat kiusaavat jatkuasti ja häiriköivät tunneilla. Open aika menee heidän hiljentmiseen ja komentamiseen, eikä mikään heliltä onnistu.
Kotona olevat ovat mallioppilaita, rauhallisia ja oppivaisia.
Oletko hullu?
Ei, ei tarvitse.
Pidä lapsesi pois sieltä niin pitkään kuin mahdollista.
Kaikki ollaan sitä mieltä, että koti on lapsen paras paikka alle kouluikää. Päiväkodin eriarvoistavaa olotilaa joka ikinen päivä, kauheeta hälinää, kiusaamista ja hoitajien kahvittelua kun lapset ovat oman onnensa nojassa, jotkut karkaa pihasta, jotkut satuttaa itsensä, kun kukaan ei katso perään... se on niin järkkyä toimintaa.
Kotona olevt lapset ovat erittäin rauhallisia, osaavia ja kilttejä, eivät kiusaa kun ei ole kokeneet siä isossa kakaralaumassa.
Ei tarvitse. Vaikka kerhoon muutamaksi tunniksi?
Puistoissa tapaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi osaa jo sitä kieltä, jolla hän käy koulunsa, ja osaa toimia ympäröivän yhteiskunnan tapojen ja kulttuurin mukaan, niin ei, ei tarvitse päiväkotia. Jos taas puhuu vain jotain sellaista kieltä, jolla ei koulussa pärjää, eikä osaa käydä tarpeillaan vessanpöntöllä tai syödä haarukalla, niin kyllä, sitten tarvitsee päiväkotia. Siksi sitä varhaiskasvatusta pakotetaan kaikille, jotta ei kävisi niin että kouluun tulee täysin osaamattomia lapsia.
Kun ollaan lähempänä kouluikää, viimeistään 5-vuotiaana, on minusta lapsen eduksi alkaa harjoitella ryhmässä olemista ja kouluvalmiuksia päiväkodissa. Siirtymä eskariin ja kouluun voi muuten olla lapselle aikamoinen shokki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yli viisikymppinen ja toivon, että olisin ollut päivähoidossa. Asuimme Helsingin laidalla alueella, jossa oli hyvin vähän lapsia, suurin osa naapureista oli eläkeläisiä. Äiti teki lyhyttä työpäivää ja osan päivästä minua oli hoitamassa ihan kiva eläkeläistäti. Olin kuitenkin hyvin vähän tekemisissä muidne lasten kanssa, 3 vuotta vanhemaa veljeä lukuunottamatta. Kouluun mennessäni olin hyvin ujo, eikä minun ollut helppo sopia ystävyyssuhteita etenkin kuin suuri osa tunsi toisensa jo päiväkodista.
Päiväkoti olisi tehnyt minusta varmasti sosiaalisemman ja ystävyyssuhteita oli ollut helpompi solmia. Lapsuudesta minulla ei ole kuin yksi ystävä, ja hänkin asunut jo parikymmentä vuotta satojen kilometrien päässä, nähdään n. kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona kasvatetut kyllä erottuu alakoulun ekoilla luokilla. Aika usein vaikeuksia toimia ja löytää paikkansa isommissa lapsiryhmissä. Jatkuvaa, säännöllistä ryhmässä toimimista ei opi muutaman tunnin kerhoissa. Vuodet koulussa toki korjaa useimmiten tämänkin. Eli ei mikään katastrofi kotihoitokaan, mutta hyvä tiedostaa asia.
Minä olin päiväkodissa, mutta silti minulla on aina ollut vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Sitten taas mulla on kavereita, jotka eivät ole olleet varhaiskasvatuksessa, mutta ovat silti sosiaalisesti taitavia. Eli lapsen luonne ja kotiolot ratkaisevat myös paljon.
Myöskin mahdollinen neuroepätyypillisyys. Sitä ei saa pois päältä millään opein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yli viisikymppinen ja toivon, että olisin ollut päivähoidossa. Asuimme Helsingin laidalla alueella, jossa oli hyvin vähän lapsia, suurin osa naapureista oli eläkeläisiä. Äiti teki lyhyttä työpäivää ja osan päivästä minua oli hoitamassa ihan kiva eläkeläistäti. Olin kuitenkin hyvin vähän tekemisissä muidne lasten kanssa, 3 vuotta vanhemaa veljeä lukuunottamatta. Kouluun mennessäni olin hyvin ujo, eikä minun ollut helppo sopia ystävyyssuhteita etenkin kuin suuri osa tunsi toisensa jo päiväkodista.
Päiväkoti olisi tehnyt minusta varmasti sosiaalisemman ja ystävyyssuhteita oli ollut helpompi solmia. Lapsuudesta minulla ei ole kuin yksi ystävä, ja hänkin asunut jo parikymmentä vuotta satojen kilometrien päässä, nähdään n. kerran vuodessa.
Siskoni oli päiväkodissa, jossa minäkin olin, mutta kärsi samalla tavoin ujoudesta eikä osannut solmia ystävyyksiä. Oli sellainen myös päiväkodissa. Yritin puolustaa, mutta niin se vain meni. Uskon, että olisi hänelle ollut helpompaa olla kotona ja vailla niitä kokemuksia. Kouluikäisenä olisi ollut hieman vanhempi ja rohkeampi, olisi voinut kotona kasvaa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yli viisikymppinen ja toivon, että olisin ollut päivähoidossa. Asuimme Helsingin laidalla alueella, jossa oli hyvin vähän lapsia, suurin osa naapureista oli eläkeläisiä. Äiti teki lyhyttä työpäivää ja osan päivästä minua oli hoitamassa ihan kiva eläkeläistäti. Olin kuitenkin hyvin vähän tekemisissä muidne lasten kanssa, 3 vuotta vanhemaa veljeä lukuunottamatta. Kouluun mennessäni olin hyvin ujo, eikä minun ollut helppo sopia ystävyyssuhteita etenkin kuin suuri osa tunsi toisensa jo päiväkodista.
Päiväkoti olisi tehnyt minusta varmasti sosiaalisemman ja ystävyyssuhteita oli ollut helpompi solmia. Lapsuudesta minulla ei ole kuin yksi ystävä, ja hänkin asunut jo parikymmentä vuotta satojen kilometrien päässä, nähdään n. kerran vuodessa.
Siskoni oli päiväkodissa, jossa minäkin olin, mutta kärsi samalla tavoin ujoudesta eikä osannut solmia ystä
Koulussa siis kärsi edelleen samalla tavoin ujoudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yli viisikymppinen ja toivon, että olisin ollut päivähoidossa. Asuimme Helsingin laidalla alueella, jossa oli hyvin vähän lapsia, suurin osa naapureista oli eläkeläisiä. Äiti teki lyhyttä työpäivää ja osan päivästä minua oli hoitamassa ihan kiva eläkeläistäti. Olin kuitenkin hyvin vähän tekemisissä muidne lasten kanssa, 3 vuotta vanhemaa veljeä lukuunottamatta. Kouluun mennessäni olin hyvin ujo, eikä minun ollut helppo sopia ystävyyssuhteita etenkin kuin suuri osa tunsi toisensa jo päiväkodista.
Päiväkoti olisi tehnyt minusta varmasti sosiaalisemman ja ystävyyssuhteita oli ollut helpompi solmia. Lapsuudesta minulla ei ole kuin yksi ystävä, ja hänkin asunut jo parikymmentä vuotta satojen kilometrien päässä, nähdään n. kerran vuodessa.
Päiväkoti onkin hyvä paikka lapsille, joilla ei ole mitään muutakaan - sisaruksia, päiväkerhoa tai pihapiirissä muita lapsia. Hoitopaikassa on hyvä olla edes muitakin lapsia, edes yksi. Vanhempiesi olisi pitänyt huolehtia sinulle lapsiseuraa. Siihen aikaan pihoilla oli kyllä paljon lapsia, varsinkin Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsesta. Osa 3 vuotiasta on jo tuossa kohtaa sosiaalisempia kuin muut. On tutkittu, että 3 vuotiaasta eteenpäin lapset kaipaa suunnilleen ikäistänsä seuraa. Pelkästään vanhempien kanssa vietetty aika voi tehdä hallaa niille lapsille, joilla ei ole kontaktia muihin suunnilleen saman ikäisiin lapsiin perheen ulkopuolelta.
Näiden valossa sanoisin, että 3- vuotias kannattaa panna päivähoitoon edes 2-3 päiväksi viikossa.
Sitä seuraa saa paremmin leikkikentillä, päiväkerhoissa ja harrastuksissa, esim. muskarissa. Silloin on oma vanhempi vietellä seuraamassa, mitä lapselle oikeasti kuuluu sekä ohjaamassa ja tarvittaessa halaamassa ja puhaltamassa popin pois, jos leikeissä tulee hieman hullunkurisia tilanteita. Päiväkodeissa ei mitenkään ehditä huomata kokeista lapioniskua päähän ja muuta kiusaamistilannetta. Jos naapurissa tai tutulla sattuu olemaan samaan aikaan kotona suunnilleen samanikäisiä lapsia, on tilanne mitä ihanteellisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotihoidon "välttämättömyys" lapsen kehityksen kannalta on sosialistisen ajan peruja jolloin "edistysmieliset" vallanpitäjät ja virkahenkilöt halusivat kopioida Neuvostoliiton ja DDR:n malleja lasten "yhteiskunnallistamiseksi" vauvasta lähtien.
Suomi on harvoja maita, jossa jompkumpi vanhempi on usein kotona, kunnes lapsi täyttää 3v.
Miten tämä näkyy lapsen kehityksessä, terveydessä, sosiaalisissa taidoissa, koulumenestyksessä, urakehityksessä jne.? Verrattuna vaikka eurooppalaiseen lapseen, jossa lapset menevät hoitoon n. 6kk iässä ja näin oli myös Suomessa 70-luvulla ja silti, tullut ihan tolkun ihmisiä ja menestyjiä monella alalla.
LOL
Hollannissa vain 16,6 % alle 4-vuotiaiden äideistä tekee kokopäivätyötä.
Suomessa taas valtaosa äideistä tekee kokopäivätyötä. Tässä se vika on, kun ei Suomessa työnantaja anna tehdä esim. 50 % työaikaa, on pakko lopettaa työnteko kokonaan. Jos työnantaja olisi joustavampi, niin voisimme tehdä kuten Hollannissa, eli huomattavasti lyhyempää työpäivää ja lapsi olisi sen 3-4 tuntia kerhossa, samaan aikaan kun äiti on 3 tuntia töissä.
Saksassa kumpikin vanhempi saa halutessaan 3 vuotta vanheimpainvapaata per lapsi, eli lapsen voi pitää kotona 5-vuotiaaksi asti. Päivähoito maksaa keskimäärin 1500 € vuodessa, joka on paljon paljon paljon vähemmän kuin Suomessa. Onhan tämä Suomi aika paska maa, vapaata ei saa ja päivähoito maksaa helvetisti.
Ystävä kallis, kirjoituksesi perusteella vaikuttaa siltä, että sinä äitinä näet vaivaa jajärjestät hienosti pienokaisellesi laadukasta varhaiskasvatusta. Ymmärrät, että olet työssä pienellä työnantajallasi.
Toisenlaistakin kotona olemista olen nähnyt. Tv: n edessä istuttamista, vanhempi kännykällä jatkuvalla syötöllä, ulos mennään vkl, kun toinenkin vanhempi mukana ja jos hyvä ilma. Päihteistä puhumattakaan.
Luulen, että sinun lapsesi ehtii saada kanssasi virikkeitä siinä kuin keskiverto päiväkotilainenkin. Lisäksi hän saa kasvaa vielä jonkun aikaa oman yksilöllisen tahtinsa mukaan. Isoon joukkoon, pidempään aikaan poissa kotoa ja näihinliittyviin vaatimuksiin ehtii myöhemminkin, mitään ei menetä.
Iloitsen sinun valinnastasi olla oman lapsesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään tarvitse! Tuo on ihan hyvä, että käy jossain kerhossa ja harrastuksessa, jossa tapaa muita lapsia.
Tarvitseepas! Demariksi kasvattaminen on aloitettava jo nuorena, muuten saattaa epäonnistua!
Ei tarvitse! Koti on paras paikka 0-6 vuotiaalle 🏠
Varhaiskasvatus ei opeta mitään lapselle. Esiopetus on eri juttu. Sehän on nykyään pakollista.
Lisäksi lapset varhaiskasvatuksessa eivät osaa leikkiä pitkäjänteisesti; he tuovat usein sairauksia sekä erilaisia syöpäläisiä kotiinsa.
Meidän lapsen päiväkodissa nuo toimintatuokiot peruttiin melkein joka päivä henkilökunnan poissaolojen vuoksi. Kerhossa lapsi saa varmasti jotain toimintaa pari kertaa viikossa. Otin siis 2-vuotiaan pois päiväkodista, kun vauva syntyi.