Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko 3-vuotias oikeasti päiväkotia mihinkään? Jos tilanne on se, ettei ole pakko viedä töiden tms takia?
Seurakunnan päiväkerhossa käy kerran viikossa pari tuntia kerrallaan ja viihtyy. Nyt harkinnassa 3-4 vuotiaiden temppujumppailun aloitus lisäksi, sekin kerran viikossa. Näiden lisäksi tavataan tuttuja perheitä vaihtelevasti. Ulkoillaan paljon metsässä, käydään leikkipuistoissa (sekä sisä- että ulkopaikoissa), luetaan tosi paljon kirjoja ja piirrellään / maalaillaan ja askarrellaan. Mua ei haittaisi olla vielä vaikka pari vuottakin tällä systeemillä kotona, mutta miten on, tarvitseeko lapsi oikeasti päiväkotia johonkin? Jääkö jostain oleellisesta paitsi?
Kommentit (457)
"Toisekseen ulkomailla, monissa maissa muksut pistetään "kouluun" jo kolmivuotiaana"
Niin, esim Ranskassa, siellä muutettiin koulu alkavaksi kolmevuotiaana, koska suuri osa lapsista ei osaa riittävästi kieltä kun koulu (aiemmin) alkoi kuusivuotiaana.
Eli syynä ei ole kaikkien lasten etu, vaan sen kansanosan, jotka ei osaa kieltä. Heidän vuoksi jokainen vie lapsensa kouluun nyt kolmevuotiaana. Vanhemmille se on ok, sillä koulu on ilmainen, päivähoito ei, eli nyt vanhemmat säästävät päivähoitomaksuissa kun koulu alkaa jo kolmevuotiaana.
Tässä asiasta tarkemmin:
https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/jo-2-vuotiaana-esiopetukseen/
Kun verrataan muiden maiden käytäntöihin, niin olisi hyvä perehtyä syihin niiden käytäntöjen takana, ja miten ne toteutetaan, ja miten ne perheille siellä toimivat.
"Näille lapsille on aivan tavallista, että vauva on kotona vanhemman kanssa."
....Ranskaa jos käytän vielä esimerkkinä, siellä on tavallista kurittaa lapsia. Monenlaiset asiat voi olla tavallisia, se ei silti tarkoita, että se on lapselle välttämättä hyväksi. (Ranskassa 85% vanhemmista käyttää kuritusväkivaltaa, vaikka se on laissa kielletty. )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se lapsen etu ja lapsen mielipide itseään koskevassa asiassa ole varsin helppo selvittää?
Kun viet 1-vuotiaan päiväkotiin ja laitat sen maahan, itsesi ja päiväkodin työntekijän väliin, välimatkaa 3 m kumpaankin suuntaan ja katsot 15 min, kumpaan suuntaan lapsi lähtee hoippumaan tai kurottelee käsiään ja katsoo hakien hoivaa, niin selvitetty on. Meneekö kohti työntekijää vai vanhempaansa? Huom. Aikuinen ei saa pyrkiä vaikuttamaan lapsen päätökseen eikä manipuloida päätöstä, vaan sekä huoltajan että työntekijän tulee seisoa paikallaan ja katsoa lasta silmiin, elehtimättä ja juonimatta.
Tuota "isommilta" lapsilta asian voi kysyä suoraan, haluatko viettää päiväsi
A) kotona / mummolassa / naapurissa hoidossa
B) 4 lapsen ryhmässä perhepäivähoitajan kotona
C) 250 lapsen laitoksessa, jossa paikkasi on 20 muun lapsen joukossa ja kahden aikuisen ohjauksessa (käytännössä koskaan ei ole nykyään enää 3 kasvattajaa samaan aikaan ryhmässä lasten tarpeisiin vastaamassa, aina on vain 0-2 aikuista lasten kanssa)
Ei kotihoito automaattisesti tarkoita, että vanhempi lopettaa työnteon. Lastensa etua ajattelevat ja kasvatuksen laadun merkityksen ymmärtävät vanhemmat palkkaavat kotiinsa kunnolla koulutetun ja osaavan ammattikasvattajan ja maksavat hänelle käypää palkkaa merkityksellisestä työstä. Kyse on sijoituksesta. Nämä perheet ymmärtävät, että esim. 5 vuoden kunnollinen sijoitus lapsiin ensimmäisinä elinvuosina on järisyttävän suuri tuotto niitä seuraavina 80 vuotena. Harva menestynyt yrittäjä tai varallisuutta kerännyt ja hallinnoiva ihminen ei tätä tajuaisi. Ei ne tyypit kerryttämäänsä pääomaa millekään päiväkodissa vammautetulle raadolle ole jättämässä perinnöksi, vaan jälkipolvenkin on oltava kilpailukykyistä ja henkisesti tervettä sorttia menestyäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se lapsen etu ja lapsen mielipide itseään koskevassa asiassa ole varsin helppo selvittää?
Kun viet 1-vuotiaan päiväkotiin ja laitat sen maahan, itsesi ja päiväkodin työntekijän väliin, välimatkaa 3 m kumpaankin suuntaan ja katsot 15 min, kumpaan suuntaan lapsi lähtee hoippumaan tai kurottelee käsiään ja katsoo hakien hoivaa, niin selvitetty on. Meneekö kohti työntekijää vai vanhempaansa? Huom. Aikuinen ei saa pyrkiä vaikuttamaan lapsen päätökseen eikä manipuloida päätöstä, vaan sekä huoltajan että työntekijän tulee seisoa paikallaan ja katsoa lasta silmiin, elehtimättä ja juonimatta.
Tuota "isommilta" lapsilta asian voi kysyä suoraan, haluatko viettää päiväsi
A) kotona / mummolassa / naapurissa hoidossa
B) 4 lapsen ryhmässä perhepäivähoitajan kotona
C) 250 lapsen laitoksessa, jossa paikkasi on 20 muun lapsen joukossa ja kahden aikuisen ohjauksessa (käytännössä koskaan ei ole
T. Pörssijohtaja-sijoitusmiljonääri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lasten etu. Sitä ei tarvi lapsi, jonka vanhemmilla on mahdollisuus ja resursseja hoitaa lapsi kotona ja tarjota hyvä kasvuympäristö.
Silloin kun näin ei ole, lapsen etu on olla päiväkodissa.
Miksi haluatte viedä lapsilta tämän oikeuden?
Siksi, että sitä käytetään väärin, eikä se ole enää lapsen etu että lapsi on aina hoidossa, pahimmillaan pitkiä päiviä, vaikka aivan kelpo vanhemmat kotona. Lapsista halutaan lomaa. Siksi. Ei ajatella enää että on lapsen etu - paitsi niin päin kääntäen, että mun pitää laittaa lapsi hoitoon että jaksan taas olla hyvä isä / äiti. Eli se oman loman tarve käännetään sekin lapsen eduksi.
"Sitä ei tarvi lapsi, jonka vanhemmilla on mahdollisuus ja resursseja hoitaa lapsi kotona ja tarjota hyvä kasvuympäristö." Ei tarvikaan, mutta nekin sitä
Jos olet sosiaalityöntekijä ja perehtynyt tuon perheen tilanteeseen, saatat tietää siitä jotain. Muuten näet vain pintatason. Julkisivu on usein pystyssä viimeiseen asti, vaikka sen takana olisi mitä tahansa.
Eivät lasten kanssa uupuvat ole laiskoja tai alkoholiongelmaisia, monet ovat hyvinkin vaativia itselleen ja ajavat itsensä uupumukseen. Täydellisyyden vaatimusta tuputetaan ja väsyä ei saisi.
Jos vanhempi ei jaksa, on lapsen kannalta hyvä, että on mahdollisuus viedä lapsi päiväkotiin.
Jos perheen tilannetta ulkopuolelta katsoo, kannattaa muistaa, että vaikeimpia eivät ole niin sanotut sosiaalitapaukset, vaikeinta on silloin kun julkisivu kiiltää.
Voisiko joku kertoa, mitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisella haetaan? Kuka siitä hyötyy?
Päivähoidon resurssit eivät lisäänny. Henkilökunta mitoitetaan hoidettavien mukaan.
Säästöjä ei synny, koska lapsista osa päätyy pian ja osa myöhemmin raskaampien tukien piiriin, jos päivähoito-oikeus poistuu.
Inhimilliset tekijät: lapsi saa päiväkodissa matalan kynnyksen tukea ja selviää sen avulla.
Rajaamisen sijaan pitäisi keskittyä hoidon laadun parantamiseen. Samalla paranisi työhyvinvointi. Tarvitaan asennemuutosta ja yhteistyötä. Niillä päästään jo pitkälle. Rahaa tuskin löytyy lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Enemmän palkkaa varhauskasvatusalalle, niin saadaan enemmän henkilökuntaa ja resursseja."
Onpa naiivi näkökulma! Ei sieltä henkilöstö sen naurettavan palkan takia ole lähtenyt menemään. Suurin osa meistä pätevistä, koulutetuista ja kokeneista ammattikasvattajista on irtisanoutunut siksi, että emme suostu tekemään työtä olosuhteissa, jotka eivät ole lasten edun mukaiset. Alalla on krooninen henkilöstöpula, koska kehityspsykologiaa, kasvatustiedettä, sosiaalipsykologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiaalipedagogiikkaa vuosikausia korkeakouluissa opiskelleet ihmiset ymmärtävät, että kentän vaatimuksiin ja tutkimustuloksiin lasten parhaan puolesta ei tässä maassa enää tulla vastaamaan. Nämä ammattilaiset näkevät, että ainoa keino vaikuttaa on irtisanoutua. Tehdä muuta työtä.
On eettisesti ja moraalisesti täysin kestämätöntä tehdä päivästä ja tunnista toiseen, viikko viikon perään, vuosikausia, työtä tavalla, jonka näkee, tietää, tuntee ja ymmärtää olevan lasten edun vastaista. Se tappaa työntekijän henkisesti.
Ne jää, jotka ei välitä, tajua tai voi mennä muualle. Kaikki pahenee entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sipilän hallitus rajasi päivähoito-oikeutta 2015. Rajoitus poistettiin 2019 mittavan vaikutusarvioinnin saattelemana. Todettiin mm. että säästöjä ei syntynyt ja yhdenvertaisuus vaarantui.
"T. Pörssijohtaja-sijoitusmiljonääri"
Hei haloo nyt, Suomessa on reilusti yli 100.000 miljonääriä ollut jo vuosikausia ja miljonäärien määrä kasvaa jatkuvasti ja vauhdilla, samoin kuin jo ennestään miljoonavarallisuuksia omanneiden omaisuuden määrä. Ei enää eletä kylmänsodan aikakaudella ja neuvostoliittolaisessa kauppapolitiikassa. Länsikapitalismi on ollut jo vuosikymmeniä vallitseva ja haluttu toimintatapa Suomessakin, etenkin omistavan luokan parissa.
Tottakai Suomessa on aivan yleistä nykyään, että fiksut perheet palkkaavat lapsilleen yksityisen kasvattajan tai kaksi omaan kotiinsa opettamaan, hoitamaan ja kasvattamaan alle kouluikäisiä lapsiaan. Osa ihan vaan mukavuus- ja turvallisuussyistä. Aivan tavalliset yrittäjäperheet, yksinhuoltajat, piensijoittajat, paljon matkustavat, it-alan toimijat, tutkijat, poliitikot, lääkärit, pelintekijät, urheilijat, menestyneet luovien alojen toimijat jne. jne. Ei tässä ole mitään ihmeellistä, näinhän muuallakin maailman maissa nykyään on, ja ollut jo kauan. Palkataanhan myös siivoojia, kokkeja, puutarhureita, koiranulkoiluttajia ja vanhuksille kodinhoitajia.
Ei pidä olla sinisilmäinen höynäytettävä, vaan ymmärtää oma paikkansa kokonaisuudessa ja mihin oma käsitys nykymaailmasta perustuu. Duunariluokka on aina ja kaikkialla pidetty tietämättöminä, kuuliaisina ja hyväuskoisina raatajina näennäiseduin, jotta heidän työpanoksesta hyötyvät luokat vaurastuisivat ja saisivat yhä lisää valtaa.
Päiväkodeissa on töissä pääosin tunnollisia, hyväuskoisia, naiveja, kuuliaisia ja helposti hyväksikäytettäviä alemman keskiluokan naisia, jotka suostuvat kohteluunsa, koska heille uskotellaan ammatin olevan arvostettu, heidän panoksensa jotenkin tärkeä ja asemansa turvattu. Se on poliittista peliä, jotta muut voivat rikastua kunnon töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Enemmän palkkaa varhauskasvatusalalle, niin saadaan enemmän henkilökuntaa ja resursseja."
Onpa naiivi näkökulma! Ei sieltä henkilöstö sen naurettavan palkan takia ole lähtenyt menemään. Suurin osa meistä pätevistä, koulutetuista ja kokeneista ammattikasvattajista on irtisanoutunut siksi, että emme suostu tekemään työtä olosuhteissa, jotka eivät ole lasten edun mukaiset. Alalla on krooninen henkilöstöpula, koska kehityspsykologiaa, kasvatustiedettä, sosiaalipsykologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiaalipedagogiikkaa vuosikausia korkeakouluissa opiskelleet ihmiset ymmärtävät, että kentän vaatimuksiin ja tutkimustuloksiin lasten parhaan puolesta ei tässä maassa enää tulla vastaamaan. Nämä ammattilaiset näkevät, että ainoa keino vaikuttaa on irtisanoutua. Tehdä muuta työtä.
On eettisesti ja moraalisesti täysin kestämätöntä tehdä päivästä ja tunnista toiseen, viikko viikon perään, vuosikausia, työt
Vakassa on jäljellä enää ne, jotka vaatii rahaa, kiusaa toisia eikä välitä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se lapsen etu ja lapsen mielipide itseään koskevassa asiassa ole varsin helppo selvittää?
Kun viet 1-vuotiaan päiväkotiin ja laitat sen maahan, itsesi ja päiväkodin työntekijän väliin, välimatkaa 3 m kumpaankin suuntaan ja katsot 15 min, kumpaan suuntaan lapsi lähtee hoippumaan tai kurottelee käsiään ja katsoo hakien hoivaa, niin selvitetty on. Meneekö kohti työntekijää vai vanhempaansa? Huom. Aikuinen ei saa pyrkiä vaikuttamaan lapsen päätökseen eikä manipuloida päätöstä, vaan sekä huoltajan että työntekijän tulee seisoa paikallaan ja katsoa lasta silmiin, elehtimättä ja juonimatta.
Tuota "isommilta" lapsilta asian voi kysyä suoraan, haluatko viettää päiväsi
A) kotona / mummolassa / naapurissa hoidossa
B) 4 lapsen ryhmässä perhepäivähoitajan kotona
C) 250 lapsen laitoksessa, jossa paikkasi on 20 muun lapsen joukossa ja kahden aikuisen ohjauksessa (käytännössä koskaan ei ole
Yhdessä harrastusryhmässä yksi äiti kertoi, että hakivat yhdessä tuttavaperheen kanssa hoitajaa kahdelle lapselle. Vuoronperään olisivat olleet kummankin kodissa. Luvanneet lähärin palkan, talon ruuat, auton käyttöön ja tarvittaessa edullisen työsuhdeasunnon. Hakijoita nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään tarvitse, ihan fiksuja meistä kotona äidin kanssa kasvaneita tuli, on käyty koulua ja työtä tehtu kymmeniä vuosia.
"Kolmanneksi, yhteiskunta on muuttunut, työelämä on muuttunut voimakkaasti. Työntekijöistä vedetään kaikki mehut irti."
Niin on. Työ päiväkodissa on nykyään hirveää.
Sen päiväkotityönantajan ja asiakkaiden tyhjäksi imemän raadon pitää silti raahustaa joka päivä työpäivän jälkeen toisiin päiväkoteihin hakemaan omat lapsensa varhaiskasvattamosta kotiin, jatkaa lasten hoitoa, kodin hoitoa, perheen hoitoa, kokkaamista, siivoamista...
Aamulla kello herättää neljältä tai viideltä, kiskot itkevät lapsesi ylös sängystä, peset, syötät, puet ja raahaat aamukuudeksi päiväkotiin, että ehdit juosten omaan päiväkotiisi töihin seitsemäksi, hoitamaan ja lohduttamaan niitä muiden lapsia, kun omasi itkevät pissat housussa siellä taas vieraiden ihmisten keskellä, väsyneinä ja ikävissään.
Tämä on hulluakin hullumpi maailma.
Kukaan varhaiskasvattaja ei haaveile tällaisesta elämästä omille lapsilleen, itselleen tai muiden lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan tarvitse.
varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se lapsen etu ja lapsen mielipide itseään koskevassa asiassa ole varsin helppo selvittää?
Kun viet 1-vuotiaan päiväkotiin ja laitat sen maahan, itsesi ja päiväkodin työntekijän väliin, välimatkaa 3 m kumpaankin suuntaan ja katsot 15 min, kumpaan suuntaan lapsi lähtee hoippumaan tai kurottelee käsiään ja katsoo hakien hoivaa, niin selvitetty on. Meneekö kohti työntekijää vai vanhempaansa? Huom. Aikuinen ei saa pyrkiä vaikuttamaan lapsen päätökseen eikä manipuloida päätöstä, vaan sekä huoltajan että työntekijän tulee seisoa paikallaan ja katsoa lasta silmiin, elehtimättä ja juonimatta.
Tuota "isommilta" lapsilta asian voi kysyä suoraan, haluatko viettää päiväsi
A) kotona / mummolassa / naapurissa hoidossa
B) 4 lapsen ryhmässä perhepäivähoitajan kotona
C) 250 lapsen laitoksessa, jossa paikkasi on 20 muun lapsen joukossa ja kahden
T. Pörssijohtaja-sijoitusmiljonääri.
Ei tarvi olla miljonääri, kyetäkseen muutaman vuoden luovimaan vähemmällä työajalla.
Muutaman vuoden! Ihan vaikka asuntolainasta lyhennysvapaata. Tai säästäminen ennen lapsen hankintaa. Keinoja useimmilla on. Mutta kun menotaso on pakko olla kahden ihmisen palkan nielevää, eikä elintasosta olla valmiita tinkimään edes väliaikaisesti.
Muissa maissa ihan tavallisen tulotason ihmiset luovivat näiden asioiden kanssa, sillä tavallisilla ei ole varaa päivähoitoon joka päivä. Esim Uk:ssa ja Hollannissa päivähoito on järjettömän kallista. Suomessa liki ilmaista, niin täällä ei edes yritetä miettiä vaihtoehtoja. Sinne vaan laitostumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se lapsen etu ja lapsen mielipide itseään koskevassa asiassa ole varsin helppo selvittää?
Kun viet 1-vuotiaan päiväkotiin ja laitat sen maahan, itsesi ja päiväkodin työntekijän väliin, välimatkaa 3 m kumpaankin suuntaan ja katsot 15 min, kumpaan suuntaan lapsi lähtee hoippumaan tai kurottelee käsiään ja katsoo hakien hoivaa, niin selvitetty on. Meneekö kohti työntekijää vai vanhempaansa? Huom. Aikuinen ei saa pyrkiä vaikuttamaan lapsen päätökseen eikä manipuloida päätöstä, vaan sekä huoltajan että työntekijän tulee seisoa paikallaan ja katsoa lasta silmiin, elehtimättä ja juonimatta.
Tuota "isommilta" lapsilta asian voi kysyä suoraan, haluatko viettää päiväsi
A) kotona / mummolassa / naapurissa hoidossa
B) 4 lapsen ryhmässä perhepäivähoitajan kotona
C) 250 lapsen laitoksessa, jossa paikkasi on 20 muun lapsen joukossa ja kahden
"Yhdessä harrastusryhmässä yksi äiti kertoi, että hakivat yhdessä tuttavaperheen kanssa hoitajaa kahdelle lapselle. Vuoronperään olisivat olleet kummankin kodissa. Luvanneet lähärin palkan, talon ruuat, auton käyttöön ja tarvittaessa edullisen työsuhdeasunnon. Hakijoita nolla."
Ei riitä lähärin palkka, jos on tuollainen kuvio. Jo autoilu tuo lisää vastuuta ja vakuutukset on oltava kunnossa myös työntekijän osalta.
Jos haluaa hyvän työntekijän on ymmärrettävä, että hyvä maksaa.
Suomalaiset on tunnettuja siitä, että hakee sen ilmaisen muoviämpärin mistä vaan, vaikkei sitä edes tarvitse sekä siitä, että syö niitä raakoja vetisiä tomaatteja, koska ne maksaa 2e/kg vähemmän kuin ne kypsät ja hyvänmakuiset 😅
Miljonääriksi tullaan (ja sellaisena pysytään), kun osataan ja uskalletaan eikä olla vastenmielisiä k-päitä. Nykyään huipulla kiinnostavat eettiset arvot, niiden pääoma, koska raharikkaita on jo niin paljon. Ei kukaan halua yökytysten taloon mennä töihin, muutenhan on sama pysyä siellä päiväkodissa, jossa voi valita itse minkä lapsen kanssa puuhailee ja miten niukat resurssinsa jakaa. Kaikille ei tietenkään riitä, sehän nyt on selvä.
Vierailija kirjoitti:
"Kolmanneksi, yhteiskunta on muuttunut, työelämä on muuttunut voimakkaasti. Työntekijöistä vedetään kaikki mehut irti."
Niin on. Työ päiväkodissa on nykyään hirveää.
Sen päiväkotityönantajan ja asiakkaiden tyhjäksi imemän raadon pitää silti raahustaa joka päivä työpäivän jälkeen toisiin päiväkoteihin hakemaan omat lapsensa varhaiskasvattamosta kotiin, jatkaa lasten hoitoa, kodin hoitoa, perheen hoitoa, kokkaamista, siivoamista...
Aamulla kello herättää neljältä tai viideltä, kiskot itkevät lapsesi ylös sängystä, peset, syötät, puet ja raahaat aamukuudeksi päiväkotiin, että ehdit juosten omaan päiväkotiisi töihin seitsemäksi, hoitamaan ja lohduttamaan niitä muiden lapsia, kun omasi itkevät pissat housussa siellä taas vieraiden ihmisten keskellä, väsyneinä ja ikävissään.
Tämä on hulluakin hullumpi maailma.
Kukaan varhaiskasvattaja ei haaveile tällaisest
Oletko yh? Puolisosi voi anoa lyhyempää työaikaa, jotta lapsenne ei tarvitsisi itkeä kuset housuissa siellä laitoksessa sillä välin, kun sinä hoidat muiden lapsia siellä toisessa laitoksessa. Eikö? Valintoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kolmanneksi, yhteiskunta on muuttunut, työelämä on muuttunut voimakkaasti. Työntekijöistä vedetään kaikki mehut irti."
Niin on. Työ päiväkodissa on nykyään hirveää.
Sen päiväkotityönantajan ja asiakkaiden tyhjäksi imemän raadon pitää silti raahustaa joka päivä työpäivän jälkeen toisiin päiväkoteihin hakemaan omat lapsensa varhaiskasvattamosta kotiin, jatkaa lasten hoitoa, kodin hoitoa, perheen hoitoa, kokkaamista, siivoamista...
Aamulla kello herättää neljältä tai viideltä, kiskot itkevät lapsesi ylös sängystä, peset, syötät, puet ja raahaat aamukuudeksi päiväkotiin, että ehdit juosten omaan päiväkotiisi töihin seitsemäksi, hoitamaan ja lohduttamaan niitä muiden lapsia, kun omasi itkevät pissat housussa siellä taas vieraiden ihmisten keskellä, väsyneinä ja ikävissään.
Tämä on hulluakin hullumpi maailma.
Tätä olen pohtinut monesti itsekin. Tunnen parikin tällaista vakatyöntekijää, jotka tykkäävät haukkua ja arvostella muiden ihmisten tekemisiä. Kuinka sitä ja kuinka tätä. Heilläkin pienet lapset, mutta niin vaan MOLEMMAT vanhemmat painavat täyttä päivää ja monesti se miespuolinen vielä jotain ekstraa! Miksei itse kykene vähentämään niitä työtunteja tai jäämään kotiin? Asioita, joista haukkuvat muita, kun työ on niin paskaa.
Lisäksi toinen näistä on kyllä vuosilomallaan kuskannut ne lapset sinne päikkyynkin.
Vaikka itse pidin lapsia pitkään kotona ja olen sitä mieltä, että hälyisä päiväkoti ei ole kaikille lapsille hyvä ympäristö, en näe ongelmaa siinä, että vanhempi lapsi viedään päiväkotiin äidin ollessa vaivan kanssa kotona. Ensinnäkin tässä ajatellaan lapsen puolesta, se vanhempi lapsi ei oireile välttämättä sitä, että vauva saa olla kotona äidin kanssa, vaan hän oireilee, koska on uhmaikä. Päiväkodeissa on paljon lapsia vastaavassa tilanteessa, joten ei se esikoinen hahmota olevansa jotenkin poikkeava. Tämä on aikuisen lapseen projisoimaan omaa mielipidettään.
Toisekseen ulkomailla, monissa maissa muksut pistetään "kouluun" jo kolmivuotiaana. Näille lapsille on aivan tavallista, että vauva on kotona vanhemman kanssa.
Kolmanneksi, yhteiskunta on muuttunut, työelämä on muuttunut voimakkaasti. Työntekijöistä vedetään kaikki mehut irti. Äitiysloman helpottaminen tuo tähänkin apuja.
Jos tähän maahan halutaan lisää väestönkasvua, subjektiivisen päivähoidon poistaminen olisi silkkaa typeryyttä. Enemmän palkkaa varhauskasvatusalalle, niin saadaan enemmän henkilökuntaa ja resursseja.