Tarvitseeko 3-vuotias oikeasti päiväkotia mihinkään? Jos tilanne on se, ettei ole pakko viedä töiden tms takia?
Seurakunnan päiväkerhossa käy kerran viikossa pari tuntia kerrallaan ja viihtyy. Nyt harkinnassa 3-4 vuotiaiden temppujumppailun aloitus lisäksi, sekin kerran viikossa. Näiden lisäksi tavataan tuttuja perheitä vaihtelevasti. Ulkoillaan paljon metsässä, käydään leikkipuistoissa (sekä sisä- että ulkopaikoissa), luetaan tosi paljon kirjoja ja piirrellään / maalaillaan ja askarrellaan. Mua ei haittaisi olla vielä vaikka pari vuottakin tällä systeemillä kotona, mutta miten on, tarvitseeko lapsi oikeasti päiväkotia johonkin? Jääkö jostain oleellisesta paitsi?
Kommentit (278)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tartte! Lapsuus on niin lyhyt aika, joten ihana jos sen voi viettää kotona vanhemman kanssa sinne esikouluun asti, edes 3-4vuotiaaksi ja sittenkin jos pakko, niin mielellään se 4-6h päivässä. Siten kun alkaa koulut niin joka päivä on mentävä, satoi tai paistoi. Ihanaa jos lapsi saa rauhassa kasvaa. Ja oli hoidossa tai ei, niin paljon syliä, aikaa lapsille ja kivoja pieniä ylläreitä jne :)
Kunpa olisikin ollut niin. Valitettavasti lapsen isä ei ollut valmis jäämään hoitovapaalle minun jälkeeni. Minusta kohtuutonta vaatia, että äidin KUULUISI olla kotona jonkun 5 vuotta putkeen!?
Sama täällä. Mies luisti.
Jomman kumman vanhemman pitäisi älytä joustaa. Sehän on panostus OMAAN lapseen. Eikö hänen
Säästä paasaukses isille, niille kun se puolikin vuotta tuntuu olevan sula mahdottomuus joustaa lapsensa takia.
Jos vanhemmat haluavat hoitaa lastensa varhainlasvatuksen ja myöhemmin vielä lapsi otetaan kotiopetukseen, se on selvä viesti poliittisille päättäjille palvelujen tarpeettomuudesta, koska ne ovat äärettämän kalliit veronmaksajille.
Oman alueen päiväkoteja oli vielä 2000-luvun alussa useampi 3km säteellä,.lähin 400 m päässä. Nyt lähipäiväkoti 7km kun ei ole palvelun käyttäjiä ja päiväkodit tyhjillään ja ne ovat tyhjillään. Sama kouluissa, lähikouluja lakkautetaan ja lapset kuskataan suuriin yksiköihin.
Jos vanhemmat eivät käytä palveluita ja lisäksi tulevat vielä syntyvyys väheneminen niin juuri uutisoitiin, niin 15v päästä satatuhatta lasta vähemmän, joka tarkoittaa monen päiväkodin ja koulun lakkauttamista.
Itse en ymmärrä, miksi lapset pidetään pois ikäistensä seurasta, vaan pidetään kotona, joka Suomessakin on uusi ilmiö, vasta muutama vuosikymmen, vaan ennen kun paljon oli perheessä lapsia, lapset saivat leikkiä ja kehittyä muoden lasten seurassa. Toisaalta, nykyään myös yhä useampi lapsi kärsii mielenterv.ongelmista, kun ei ole lapsena tarvinnut jakaa ja huomioida muita, eikä myöhemmin voi olla kaikkien keskipiste.
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään.
Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tartte! Lapsuus on niin lyhyt aika, joten ihana jos sen voi viettää kotona vanhemman kanssa sinne esikouluun asti, edes 3-4vuotiaaksi ja sittenkin jos pakko, niin mielellään se 4-6h päivässä. Siten kun alkaa koulut niin joka päivä on mentävä, satoi tai paistoi. Ihanaa jos lapsi saa rauhassa kasvaa. Ja oli hoidossa tai ei, niin paljon syliä, aikaa lapsille ja kivoja pieniä ylläreitä jne :)
Kunpa olisikin ollut niin. Valitettavasti lapsen isä ei ollut valmis jäämään hoitovapaalle minun jälkeeni. Minusta kohtuutonta vaatia, että äidin KUULUISI olla kotona jonkun 5 vuotta putkeen!?
Sama täällä. Mies luisti.
Jomman kumman vanhemman pitäisi älytä joustaa. Sehän on panostus OMAAN lapseen. Eikö hänen
Viittaan kintaalla. Mies veti koko ajan täyttä liksaa ja mä kituutin minimipäivärahalla vuoden kotona. Sitten vein lapsen päiväkotiin ja menin töihin.
Lapsi on nyt neljännellä luokalla ja pärjää erinomaisesti koulussa.
Varmaan tein jotain väärin, tietysti, koska olen äiti. :/
Päiväkotihoidon "välttämättömyys" lapsen kehityksen kannalta on sosialistisen ajan peruja jolloin "edistysmieliset" vallanpitäjät ja virkahenkilöt halusivat kopioida Neuvostoliiton ja DDR:n malleja lasten "yhteiskunnallistamiseksi" vauvasta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään.
Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Mikä tuo "ei voi" -tilanne sitten on? Jättää ok talon ostamatta ja elää säästöillä niin olisikin yhtäkkiä mahdollista aika monelle. Tai käyttäisi säästönsä.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotihoidon "välttämättömyys" lapsen kehityksen kannalta on sosialistisen ajan peruja jolloin "edistysmieliset" vallanpitäjät ja virkahenkilöt halusivat kopioida Neuvostoliiton ja DDR:n malleja lasten "yhteiskunnallistamiseksi" vauvasta lähtien.
Suomi on harvoja maita, jossa jompkumpi vanhempi on usein kotona, kunnes lapsi täyttää 3v.
Miten tämä näkyy lapsen kehityksessä, terveydessä, sosiaalisissa taidoissa, koulumenestyksessä, urakehityksessä jne.? Verrattuna vaikka eurooppalaiseen lapseen, jossa lapset menevät hoitoon n. 6kk iässä ja näin oli myös Suomessa 70-luvulla ja silti, tullut ihan tolkun ihmisiä ja menestyjiä monella alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään.
Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Päivähoito vastasi juuri tähän tarpeeseen. Nykyinen varhaiskasvatus kehitettiin ilmeisesti, koska niin monessa perheessä vanhemmuus on hukassa ja lasten tilannetta haluttiin parantaa ulkopuolisella ohjauksella. Kaikki lapset eivät elä tasapainoisten, vastuullisten aikuisten kanssa. Perheissä on ongelmia ja lapsi hyötyy tällöin siitä, että pääsee päiviksi toisenlaiseen ympäristöön, jossa on myös korkeakoulutuksen saanutta henkilökuntaa havainnoimassa lapsen tilannetta ja tarjoamassa apua.
Näin siis suunnittelutasolla. Reaalimaailmassa varhaiskasvatusta ei ole juurikaan onnistuttu toteuttamaan toivotulla tavalla. Syitä on monia. Jättiläispäiväkodit, suuret ryhmät, huono työilmapiiri, byrokraattisuus, naisvaltaisen alan keskinäinen kateus, vastuun oton vaikeus.
Toimiminen vaatisi asennemuutoksen ja myös miehiä alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään.
Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Mikä tuo "ei voi" -tilanne sitten on? Jättää ok talon ostamatta ja elää säästöillä niin olisikin yhtäkkiä mahdollista aika monelle. Tai käyttäisi säästönsä.
Varsinkin miehillä on usein sen verran varallisuutta, että voisivat hyvin jäädä vähäksi aikaa kotiin.
Itse en yh:na voi muuta kuin laittaa nyt 1,5vnä päiväkotiin. On 4 päivää viikossa 5-6h päivässä. Viihtyy hyvin kun on sosiaalinen mutta minulla huono omatunto. Onneksi minulla vain osa aika työ niin voin hakea jo päiväunien / välipalan jälkeen.
Pitäisin pidempään kotona jos taloudellisesti voisin mutta toisaalta lapseni myös puhuu jo pk kavereistaan nukkumaan mennessä ja heti herätessä eli on tullut mieleiseksi se ryhmä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tartte! Lapsuus on niin lyhyt aika, joten ihana jos sen voi viettää kotona vanhemman kanssa sinne esikouluun asti, edes 3-4vuotiaaksi ja sittenkin jos pakko, niin mielellään se 4-6h päivässä. Siten kun alkaa koulut niin joka päivä on mentävä, satoi tai paistoi. Ihanaa jos lapsi saa rauhassa kasvaa. Ja oli hoidossa tai ei, niin paljon syliä, aikaa lapsille ja kivoja pieniä ylläreitä jne :)
Kunpa olisikin ollut niin. Valitettavasti lapsen isä ei ollut valmis jäämään hoitovapaalle minun jälkeeni. Minusta kohtuutonta vaatia, että äidin KUULUISI olla kotona jonkun 5 vuotta putkeen!?
Sama täällä. Mies luisti.
Jomman kumman vanhemman pitäisi älytä jous
Mitä tahansa vastoinkäymisiä ihmiselle elämässä vastaantuleekaan, niin aina voidaan syyttää äitiä!
Söi väärin, oli väärin, teki väärin, hoiti väärin, huomioi väärin. Jotain teki varmasti väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkään ikäinen lapsi ei TARVITSE päiväkotia mihinkään.
Päiväkoti on vain välttämätön paha, jos lasta ei voi hoitaa kotona.
Päivähoito vastasi juuri tähän tarpeeseen. Nykyinen varhaiskasvatus kehitettiin ilmeisesti, koska niin monessa perheessä vanhemmuus on hukassa ja lasten tilannetta haluttiin parantaa ulkopuolisella ohjauksella. Kaikki lapset eivät elä tasapainoisten, vastuullisten aikuisten kanssa. Perheissä on ongelmia ja lapsi hyötyy tällöin siitä, että pääsee päiviksi toisenlaiseen ympäristöön, jossa on myös korkeakoulutuksen saanutta henkilökuntaa havainnoimassa lapsen tilannetta ja tarjoamassa apua.
Näin siis suunnittelutasolla. Reaalimaailmassa varhaiskasvatusta ei ole juurikaan onnistuttu toteuttamaan toivotulla tavalla. Syitä on monia. Jättiläispäiväkodit, suuret ryhmät, huono
Muuten hyvä, mutta naisvaltaiselta alalta miesvaltaiselle vaihtaneena tiedän, etteivät miehet ole tuon työilmapiirin (juoruilun, nälvimisen, kateuden) suhteen yhtään parempia.
Minulla oli ihana turvallinen lapsuus. En koskaan ollut päiväkodissa.
Toki iso eskari oli sitten vähän shokki ja koulu toinen. Silti opin lukemaan ja kirjoittamaan nopeammin kuin muut lapset heti kun koulu alkoi.
Toisille lapsille se koulun kiusaamismaailma oli tuttua kauraa kun se perusturvallisuuden tunne oli tehokkaasti murskattu jo päiväkodissa. Itse sain pidellä lapsuuden viattomuudesta kiinni vuosia pidempään kuin päiväkodissa jossa toimitaan isoimpien lasten nyrkkeilysäkkinä
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihana turvallinen lapsuus. En koskaan ollut päiväkodissa.
Toki iso eskari oli sitten vähän shokki ja koulu toinen. Silti opin lukemaan ja kirjoittamaan nopeammin kuin muut lapset heti kun koulu alkoi.
Toisille lapsille se koulun kiusaamismaailma oli tuttua kauraa kun se perusturvallisuuden tunne oli tehokkaasti murskattu jo päiväkodissa. Itse sain pidellä lapsuuden viattomuudesta kiinni vuosia pidempään kuin päiväkodissa jossa toimitaan isoimpien lasten nyrkkeilysäkkinä
Mua ei kiusattu päivähoidossa, kiusaaminen alkoi vasta ala-asteella, muistaakseni kolmannella luokalla. Päivähoidolla ei ollut tähän vaikutusta.
Oma lapsi on himpun alle 2 v. ja on ollut nyt kuukauden verran päiväkodissa. Sisaruksia hänellä ei ole eikä tule, joten päiväkodissa toivottavasti oppii esimerkiksi odottamaan omaa vuoroaan ja jakamaan asioita muiden kanssa. En ymmärrä mistä tämä negatiivinen suhtautuminen päiväkoteihin kumpuaa. Oman lapsen ryhmässä on 7 lasta ja koko päiväkodissa on yhteensä 4 ryhmää.
Ei pieni lapsi tarvitse päiväkotia mihnkään, jos vanhemmat/vanhempi huolehtii, että hän saa riittävästi virikkeitä kotonakin. Meillä on pian 4-vuotiaat kaksoset, joiden kanssa olen kotona ja opiskelen iltaisin/viikonloppuisin, jolloin mies ei ole töissä. Luen paljon lapsille, askartelemme, laulamme, leivomme, ulkoilemme päivittäin leikkipuistoissa, kerran viikossa käymme seurakunnan kerhossa ja kerran viikossa ne käyvät tenavajumpassa. Lasten toinen mummi on töissä päiväkodissa ja kun hän on kuvaillut sitä touhua ja meteliä, mikä siellä vallitsee, ei ajatus noin pienten päiväkotiin laittamisesta todellakaan houkuttele.
Tarkoitus on, että ennen eskaria he aloittavat päiväkodissa tyyliin 2-3 päivänä viikossa, jotta eskarissa sujuu sitten muiden lasten kanssa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotihoidon "välttämättömyys" lapsen kehityksen kannalta on sosialistisen ajan peruja jolloin "edistysmieliset" vallanpitäjät ja virkahenkilöt halusivat kopioida Neuvostoliiton ja DDR:n malleja lasten "yhteiskunnallistamiseksi" vauvasta lähtien.
Suomi on harvoja maita, jossa jompkumpi vanhempi on usein kotona, kunnes lapsi täyttää 3v.
Miten tämä näkyy lapsen kehityksessä, terveydessä, sosiaalisissa taidoissa, koulumenestyksessä, urakehityksessä jne.? Verrattuna vaikka eurooppalaiseen lapseen, jossa lapset menevät hoitoon n. 6kk iässä ja näin oli myös Suomessa 70-luvulla ja silti, tullut ihan tolkun ihmisiä ja menestyjiä monella alalla.
Olisi mielenkiintoista nähdä pitkäaikaistutkimus, miten lapsen kotihoito 3-vuotiasksi vs. varhaiskasvatus on vaikuttanut lapsen myöhempiin vaiheisiin. Erilaisten muuttujien karsiminen voi kuitenkin olla vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei pieni lapsi tarvitse päiväkotia mihnkään, jos vanhemmat/vanhempi huolehtii, että hän saa riittävästi virikkeitä kotonakin. Meillä on pian 4-vuotiaat kaksoset, joiden kanssa olen kotona ja opiskelen iltaisin/viikonloppuisin, jolloin mies ei ole töissä. Luen paljon lapsille, askartelemme, laulamme, leivomme, ulkoilemme päivittäin leikkipuistoissa, kerran viikossa käymme seurakunnan kerhossa ja kerran viikossa ne käyvät tenavajumpassa. Lasten toinen mummi on töissä päiväkodissa ja kun hän on kuvaillut sitä touhua ja meteliä, mikä siellä vallitsee, ei ajatus noin pienten päiväkotiin laittamisesta todellakaan houkuttele.
Tarkoitus on, että ennen eskaria he aloittavat päiväkodissa tyyliin 2-3 päivänä viikossa, jotta eskarissa sujuu sitten muiden lasten kanssa paremmin.
Mutta jos ei ole varaa olla yksinhuoltajana työttömänä vuosia tämän takia??
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotihoidon "välttämättömyys" lapsen kehityksen kannalta on sosialistisen ajan peruja jolloin "edistysmieliset" vallanpitäjät ja virkahenkilöt halusivat kopioida Neuvostoliiton ja DDR:n malleja lasten "yhteiskunnallistamiseksi" vauvasta lähtien.
Sotealoilla myös on selkeä ekstroverttivoittoisuus, mikä lähtökohtaisesti muovaa paljon käsityksiä siitä miten lapset pitäisi kasvattaa "oikein". Mustavalkoinen ajattelutapa on itseasiassa kaikista vahingollisin. Lapsen tulisi oppia toimimaan niin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti kuin ryhmässäkin.
Sano sitä. Ensin nainen joustaa vuoden, kaksi. Mies ei yhtään. :D