Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset eivät osta taidetta?
Hesarissa oli osuva kolumni siitä, ettei suomalaisten sisustusohjelmien kodeissa näy juurikaan taidetta. Kalliisiin design-kalusteisiin satsataan kyllä, joten ei pitäisi olla kiinni rahasta.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Olen itse kasvanut taiteen ympäröimänä, sitä on ollut niin isovanhemmilla, lapsuudenkodissa kuin nyt aikuisena omassakin kodissa. Ostan mieluummin laadukkaita mutta merkittömiä huonekaluja, ja käytän sen sijaan enemmän rahaa vaikka johonkin isompaan öljyvärimaalaukseen. Tässä suhteessa olen kuitenkin outolintu ainakin omassa tuttavapiirissä. Vieraat kyllä ihailevat teoksia meillä käydessään, mutta harvemman kotoa kuitenkaan löytyy taidetta, vaikka sisustukseen muuten panostetaan.
Mikä on sinun syysi olla ostamatta taidetta?
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Ostan taidetta. Oon aivan tavan mediaanipalkkainen toimihenkilö, muttta mielummin pistän muutaman satasen kiinni kivaan taideteokseen kuin ostan tusina-Lokin.
Aika nopeasti sen huomaa ihmisten sisustuksesta, mistä niiden kanssa voi puhua. Paremmin viihtyy sellaisten kanssa, joilla on kotona seinillä muutakin kuin maalarinvalkoista ja kirjahylly.
Joillakin on se kirjahyllykin lempattu - ainakin karsittu kirjoista. Koti kuin steriili laitos. Viimeisen päälle harkittua. Huh, kuristuisin tuollaisessa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole rahaa ostaa taidetta Pidän vanhan ajan tauluista joissa on myös sanomaa Olen pari pari sanut kukka aiheista Nyt suurimmat menot ovat vuokra ja ruoka joka on tarkkaan harkittava mitä ostaa En pysty mrjoja keräämään joten ei ole mitään ja ostamaan en pystyt noilla hinnoilla mitä oli joskus hyvin hyvin harvoin ostan pakasteesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä, että totta kai ymmärrän ettei taidetta ostella, jos raha ei meinaa riittää edes peruselämiseen. Mutta jos on varaa muuten sisustaa ja käyttää rahaa, niin miksei taide kiinnosta? Onko siinä jotenkin elitistinen leima, vai eikö taidetta näy riittävästi suosituimpien sisustusvaikuttajien tileillä?
Taulu meenee kuitenkin pilalle
Miksi menisi? Meillä on iso-iso-isovanhempien aikaisia tauluja, ja ihan hyvässä kunnossa ovat edelleen. Tosin nämä vanhat muotokuvat ja maisemamaalaukset eivät taida enää olla kovin muodikkaita.
Unohtakaa "muodikkuus" taiteen kohdalla. Luottakaa omiin mieltymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme minimalisteja ja pidämme yksinkertaisesta sisustuksesta. Siihen sopii valkoiset seinät ilman tauluja. Hulluinta asiassa on, että vaimo on kuvataiteilija.
Jos ette itsekään halua vaimon taidetta seinillenne, miksi kuvittelette, että joku muu haluaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme minimalisteja ja pidämme yksinkertaisesta sisustuksesta. Siihen sopii valkoiset seinät ilman tauluja. Hulluinta asiassa on, että vaimo on kuvataiteilija.
Jos ette itsekään halua vaimon taidetta seinillenne, miksi kuvittelette, että joku muu haluaisi?
No ehkä se vaimon taide ei ole ns. "sisustustaidetta"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tauluja tekee mieli katsoa, voi mennä museoon. Museoista on tullut muoti-ilmiö ja siksi en enää käy edes niissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvataiteilijan pitäisi myydä taidetta taviksille sisustushärpäkkeiksi?
Miksi muusikon pitäisi myydä musiikkia tavisten korville?
On monenlaisia muusikoita. Toiset tekee hitti-iskelmiä ja toiset vähän kunnianhimoisempaa, mitä ehkä sitten ei keskivertokeskiluokkaiset jaksa niin kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tauluja tekee mieli katsoa, voi mennä museoon. Museoista on tullut muoti-ilmiö ja siksi en enää käy edes niissä.
Eivät kaikki muoti-ilmiöt ole huonoja, tämä nyt vaikka esimerkkinä. Jännä kyllä, että museot ovat suositumpia kuin koskaan, mutta taidetta ei silti osteta ahkerammin.
Jos tarvin taulun, teen sen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä mielenkiintoinen tuo Hesarin juttu. Sisustustavaroihin ja huonekaluihin voidaan käyttää satoja ja tuhansia euroja, mutta sitten seinälle ostetaan se 20e halpa juliste ja kehystetään. Suosittelen tosiaan Taiko verkkokauppaa ja koulutettujen taiteilijoitten teoksiin tutustumista galleriassa. Vaikka edelleenkin olen sitä mieltä, että taiteen ensisijainen tehtävä ei ole olla sisustuselementtinä.
Mä sain tarpeekseni taiteesta lapsuuden kodissani. Äitini ja hänen vanhempansa rakastavat/rakastivat tauluja, joten niitä on hervottomasti. Kauhulla odotan sitä päivää, kun vanhempani kuolevat, mitä ihmettä teen läjällä tauluja joista en välitä tippaakaan. Osa ilmeisesti arvokkaita, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen ketju. Mulla on kotini kaikissa huoneissa taluluja. Mutta ei taidetta. Koko tän ketjun luettuani päättelin aloittajan tarkoittavan sellaisia teoksia, joiden tekijä on taidealan tutkinnon suorittanut. Silloinkin, kun ei leipätyökseen tee taidetta, se koulutus silti löytyy taustalta.
Joku ketjussa jo mainitsikin taiteilijan tekevän installaatioita taidenäyttelyiden ateljee-tiloihin. Juuri näin. Ja sitten ne, jotka haluavat siitä nauttia, menevät katsomaan. Mutta ostaako sellaisen taulun omaan olohuoneeseensa tai makuuhuoneeseensa? Joku ehkä ostaa, jos olkkari tai makkari vastaa sellaista ateljeeta. Mun kotiani ei ole suunniteltu alunperinkään (siis silloin 40 vuotta sitten, kun tämä rivitaloyhtiö rakennettiin) paikaksi, jossa kuvataide pääsisi oikeuksiinsa. Nämä on ihan taviksille suunniteltuja perheasuntoja. Mulla itselläni on vielä varsin erikoinen sisustusmaku enkä todellakaan halua sisustaa kotiani siten, että tänne sitten sopisi ja saisi ansaitsemansa paikan jonkun taitelijan teos.
Laskin just, niin mulla on kodissani yhteensä 26 taulua seinillä. Yksi huone on vielä remontissa ja sinne on tulossa ainakin 4 taulua. Lähes kaikki taulut on mun tuttujeni tekemiä. Ihmiset, jotka ovat taitavia piirtämään ja maalaamaan, mutta ovat vaan ihan harrastelijoita. Löytyy arkkitehdin maalaama taulu, silmälääkärin maalaama taulu jne. Kodissani jokainen huone on tyyliltään erilainen. Mulla on huoneita, joissa edes katto ei ole valkoinen. Kun olen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana laittanut kotiani - huone kerrallaan - mulla on jokaisen huoneen kohdalla ollut visio. Visio siitä, miltä huone näyttää ja millainen tunnelma siellä on. Ja sen vuoksi olenkin saanut lahjaksi tai ostanut näiltä harrastelijamaalareilta tauluja, jotka he ovat tehneet juuri siihen tiettyyn huoneeseen ja sen tunnelmaan sopivaksi. On mulla yläkertaan johtavien portaiden seinustalla yksi taulu, jonka tyttäreni aikoinaan maalasi ollessaan kuvataidekoulussa. On hänen tekemänsä versio Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli - taulusta yhdistettynä Kaj Stenvallin Aku Ankka hahmoihin. Vaikka onkin 10-vuotiaan tekemä, sopii kuin nenä päähän tuohon seinälle. Mulla on asunnon alakerta aika neutraali ja sellainen "normaalin" ihmisen kutakuinkin skandinaavinen koti, mutta heti kun lähtee kävelemään rappusia yläkertaan, koko tunnelma muuttuu. Mutta alakerta onkin se paikka, missä vieraat käyvät ja yläkerta sitten mun yksityisaluettani.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain tarpeekseni taiteesta lapsuuden kodissani. Äitini ja hänen vanhempansa rakastavat/rakastivat tauluja, joten niitä on hervottomasti. Kauhulla odotan sitä päivää, kun vanhempani kuolevat, mitä ihmettä teen läjällä tauluja joista en välitä tippaakaan. Osa ilmeisesti arvokkaita, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.
No samahan se on niitten kalliitten Designkalusteittenkin kanssa. Toiset ostaa kalliilla, ja toiset roudaa kaatikselle. Todennäköisempää silti keskimäärin on, että ne arvokkaat esineet säilytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain tarpeekseni taiteesta lapsuuden kodissani. Äitini ja hänen vanhempansa rakastavat/rakastivat tauluja, joten niitä on hervottomasti. Kauhulla odotan sitä päivää, kun vanhempani kuolevat, mitä ihmettä teen läjällä tauluja joista en välitä tippaakaan. Osa ilmeisesti arvokkaita, mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.
No samahan se on niitten kalliitten Designkalusteittenkin kanssa. Toiset ostaa kalliilla, ja toiset roudaa kaatikselle. Todennäköisempää silti keskimäärin on, että ne arvokkaat esineet säilytetään.
Säilytetään, jos joku ne haluaa säilyttää. Mun isäni on arkkitehti ja aikoinaan oli hyvä ystävä Alvar Aallon kanssa. Jo mun lapsuudenkodissani oli valtavat määrät Alvar-sedän suunnittelemia huonekaluja, Ihan meidän lastenkin huoneissa. Muutenkin isä on aina arvostanut suomalaista ja jonkin verran muutakin skandinaavista designeä. Siellä asunnossa on tietenkin koko seinän pituinen kirjahylly täynnä kirjoja ja kirjahyllyn päällä komea rivistö Aallon maljakoita. Myös niitä harvinaisempia. Perunkirjoituksessa ei tarvitse alle 5000 € arvoisia kodin irtaimiston esineitä laittaa verotettavaksi perinnöksi, mutta äidin kuoltua selvisi, että siellä kirjahyllyn päällä on kaksikin sellaista esinettä, joiden hinta tänä päivänä olisi yli 5000 €. Kun isä jonain päivänä kuolee, haluanko jotain niistä esineistä? En todellakaan. Ollaankin siskoni kanssa jo sovittu, että aikanaan mennään ensin kahdestaan katsomaan, halutaanko jotain. Siskoni saattaa halutakin, mutta ei hänelläkään ole tilaa jäätävälle määrälle tavaraa. Sen jälkeen päästetään sinne meidän lapsemme ja ottakoot mitä haluavat. Jos ottavat myydäkseen, niin sekin on ihan ok. Ja loput saa sitten joku firma käydä hakemassa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme minimalisteja ja pidämme yksinkertaisesta sisustuksesta. Siihen sopii valkoiset seinät ilman tauluja. Hulluinta asiassa on, että vaimo on kuvataiteilija.
Jos ette itsekään halua vaimon taidetta seinillenne, miksi kuvittelette, että joku muu haluaisi?
No ehkä se vaimon taide ei ole ns. "sisustustaidetta"?
Jos tarkoitat sisustustaiteella ns toritaidetta ja bulkkijulisteita niin luuletko että kukaan ei voisi/haluaisi sisustaa kotiaan "oikealla" taiteella, varsinkin taiteilijat itse? Ihan puppuajatus se mitä joku täällä tarjoili että ainoaa oikeaa taidetta on teos joka kootaan yhden ainoan kerran näyttelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvataiteilijan pitäisi myydä taidetta taviksille sisustushärpäkkeiksi?
Miksi muusikon pitäisi myydä musiikkia tavisten korville?
On monenlaisia muusikoita. Toiset tekee hitti-iskelmiä ja toiset vähän kunnianhimoisempaa, mitä ehkä sitten ei keskivertokeskiluokkaiset jaksa niin kuunnella.
Mistä sinä tiedät mitä joku jaksaa tai haluaa kuunnella?
Ihminen joka tekee taidetta on taiteilija.
Taidetutkinnon suorittanut ihminen joka tekee taidetta on koulutettu taiteilija.
Ihan yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä, että totta kai ymmärrän ettei taidetta ostella, jos raha ei meinaa riittää edes peruselämiseen. Mutta jos on varaa muuten sisustaa ja käyttää rahaa, niin miksei taide kiinnosta? Onko siinä jotenkin elitistinen leima, vai eikö taidetta näy riittävästi suosituimpien sisustusvaikuttajien tileillä?
Sitäkin voisi miettiä, että miksi tauluja ja taidetta ostavat katsovat kuka on tekijä, kun pitäisi katsoa miltä se taulu tai taideteos oikeasti näyttää. Eihän se voi olla mitenkään järkevä peruste ostaa taulua vain sen takia että sen on tehnyt joku kuuluisa taiteilija. Siinä maksetaan aivan turhasta ja aivan liikaa.
On vain muutama vuosi siitä, kun Hesari teki jutun siitä, kuinka milleniaalit himoitsevat taidetta. Noh, nopea on nykyajan syklisyys.
Jossain vaiheessa muutaman viime vuoden sisään näkyi taiteilijoiden into tehdä todella isoja tauluja. Niille tulee sitten hintaa yli sietokyvyn. Ehkä varakkaatkin pysähtyvät miettimään, onko iso ja kallis taulu hyvä "sijoituskohde", onko ns. wörtti.
Nykyaika on todella visuaalinen. Mm. suunnilleen kaikki esineet kustomoidaan, on väri- ja kuviovaihtoehtoja jokaisen persoonalle ja moninaisille tyyleille sopien. Voiko olla, etteivät taulut sitten enää kiinnosta? Kun niitä lisäksi yhtenään käydään katsomassa näyttelyissä?
Lisäksi nykyään on järjettömästi erilaisia tapetteja, jotka nekin ovat kuin taideteoksia. Ja seinille voi ripustaa muutakin taiteellis-artesaanimaista kuin tauluja.
Tekoäly - jota jopa jotkut ammattilaiset soveltaen käyttävät - nakertaa myös minun mielestäni aidon kuvataiteen arvoa. Niin asenteiden tasolla kuin mieltymysten muokkaajana. Hitaasti mutta varmasti. :(
Tässä käytännöllisiä näkökulmia, miksi jotkut eivät osta tauluja. Minä en kuulu niihin, vaan haluan visuaalista iloa joka puolelle huusholliani. Taulujen lisäksi pidän kyllä myös niistä parjatuista julisteista ja postikorteista. :)
Ei taide tarkoita pelkästään jättikokoista maalausta. Taidetta on myös pienikokoiset/keskikokoiset graafikanlehdet, akvarellit, piirrokset. Kauniisti kehystettynä noista saa kivan ryhmän pienenkin asunnon seinälle. Sitä paitsi pienikokoiset teokset ovat usein myös edullisempia kuin tuhansien eurojen isot maalaukset. Kierrelkää gallerioissa, tehkää löytöjä, luottakaa omaan makuun ja intuitioon - unohtakaa mielikuvat "oikeasta taiteesta", ainakin se mielikuva, että merkittävä taide on vain se, mikä on kooltaan näyttävää ja massiivista.