Lue keskustelun säännöt.
Lapseni ei tunnu hahmottavan, että hän ei ikuisesti asu mun kanssa
31.08.2025 |
Ikää 18 eikä minkäänlaista viittausta itsenäistymisestä. Äiti vie, hakee, hoitaa, huolehtii ja järjestää. (Ja alkaa olla aika loppu)
Kommentit (99)
Kasvatat inceliä. Onnea vaan. Haaveet lapsenlapsista saat unohtaa jo tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi on ollut aina hyvin itsenäinen. Täyttää pian 18 eikä toivottavasti halua muuttaa vielä pitkään aikaan omaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään muuttaisi minnekään, jos saisi ilmaiseksi asua ja syötyä, kuski olisi aina paikalla ja puhtaat vaatteet saa kaapista! Sun tehtävä EI ole paapoa lasta, vaan VALMISTAA itsenäiseen elämään!
Ei yleensä mene noin. Yleensä lapsi itse haluaa omilleen, vaikka kotona saisi palvelua.
Itse en halunnut muuttaa pois sen takia, kun ei ollut kumppania ja yksinäisyys ahdisti. Muutin vasta 25-vuotiaana kotoa pois. Vanhemmat ei ikinä tehnyt asiasta mitään numeroa, mutta mä hoidin kotitöitä ja kävin töissäkin. Oli sitten lopulta pakko lähteä omaan kotiin.
18 on kovin nuori vielä. Nauti nyt vielä, kun saat olla hänen kanssaan. Aikuistuminen voi tulla yllättävänkin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
No miksi äiti vie, hakee, hoitaa, huolehtii ja järjestää? Älä sitä lasta siitä syytä.
Koska muuten lapsi ei tee mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
18 on kovin nuori vielä. Nauti nyt vielä, kun saat olla hänen kanssaan. Aikuistuminen voi tulla yllättävänkin nopeasti.
Pahempi vaihtoehto on saada peräkamarinpoika tai -tyttö. Sen jälkeen saat nauttia hänen seurastaan lopun ikääsi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiötä selittää myös koko ajan yleistyvä yksilapsisuus. Yhden lapsen perheissä vanhemmilla on resurssia tehdä kaikki lapsen puolesta ja voi luistaa kasvatustehtävästä.
Ei ole ainoa lapsi kyseessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ovat 18-vuotiaina vielä hyvinkin lapsekkaita ja jotkut taas sitten jo täysin aikuistuneet. Anna hänelle aikaa, mutta kerro hänelle, että asioissa tulisi oppia itse pärjäämään.
Etsä kässää että lapsen oltavat pitää kotona tehdä niin vastenmieliseksi että haluaa sieltä pois omaan kämppäänsä. Mulla ei päivääkään kestäisi hermot vanhempien kanssa samassa huushollissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähipiirissä on äitejä jotka istuu vielä 25v lapsen mukana henkisenä tukena hammaslääkärin vastaanotolla...+ kuskaukset kaikkiin mahdollisiin paikkoihin kun "lapsi" ei pidä julkisista kulkuneuvoista. Ei ole nepsy..eli nyt on viimeinen aika aloittaa lapselle se elämänkoulu eli miten hoidetaan omia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Etsä kässää että lapsen oltavat pitää kotona tehdä niin vastenmieliseksi että haluaa sieltä pois omaan kämppäänsä. Mulla ei päivääkään kestäisi hermot vanhempien kanssa samassa huushollissa.
Ei mullakaan kestänyt omien vanhempieni kanssa eikä olisi tullut kuuloonkaan, että olisin viettänyt heidän kanssaan aikaa teini-ikäisenä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin olisin iloinen, kun 18v. vielä tykkäisi asua luonani. Antaa lapsen rauhassa aikuistua ja miettiä tulevia siirtoja. Tietysti ap voi hyvinkin alkaa antaa vastuuta kodinpyörittämisestä.
Suomalaiset ovat usein aika tylyjä myös suhteessa omiin lapsiin. Mutta mitä sellaisesta tylystä elämästä saa irti. Lempeys on oikeampi asenne. Sitä lisää kylmään maahamme.
Esim Italiassa monet asuvat vanhempiensa kanssa 30-vuotiaaksi. Se johtuu yleensä siitä, että vuokrat on kalliita ja asuntoja on yleensäkin vaikea saada yhden hengen budjetilla. Siellä harrastetaan myös kimppa-asumista ystävien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi äiti sitten vie, tuo, hakee ja hoitaa?
Eikö lapsi ole tehnyt aiemmin mitään näistä itsenäisesti? En sano ylhäältä päin, mutta kyllä meillä pienetkin lapset on asioita harjoitelleet itse tekemällä ja kokeilemalla. Ja teinit saavat jo vähän enemmän vastuuta. Totta kai vanhemmat kantavat vielä sen viime käden vastuun, mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 on kovin nuori vielä. Nauti nyt vielä, kun saat olla hänen kanssaan. Aikuistuminen voi tulla yllättävänkin nopeasti.
Pahempi vaihtoehto on saada peräkamarinpoika tai -tyttö. Sen jälkeen saat nauttia hänen seurastaan lopun ikääsi.
Höpsis. Eivät nuo ole mitkään vaihtoehdot.
Kyllå se siitä ap, pikkuhiljaa. Lapsesi on vielå tosi nuori, ja joillakin kestää hieman kauemmin se halu ja valmius itsenäiseen elämään. Suomessa ollaan muutenkin sen henkisiä, että lapsen täytettyä 18v hänen tulisi samantien lähteä kotoa, oli valmis tai ei.
Mutta se mitä nyt kannattaa ruveta tekemään on se asioiden "vaatiminen" myös siltä nuorelta, etkä passaa ja paapo siinä määrin kuin mitä olet tehnyt. Puhu hänen kanssaan ja tarvittaessa "opetat" asioita ja näytät ihan konkreettisesti. Et ole 100% kokkaaja etkä pyykkimuori, esim.
Meillä kuopus 22v sai asunnon toissaviikolla ja pikkuhiljaa tässä muuttoa tehnyt/tehdään, hankintoja, pakkaamista ja sen oman kodin laittamista, siivouksesta alkaen. Esikoinen muutti kotoa, satojen km päähän, ollessaan 19v.
Parempi mieli itselläsikin, kun lapsi saanut rauhassa kypsyä ja valmistautua, se ei tee hänestä yhtään sen huonompaa tai heikompaa vaikka palsta väittäisi muuta ja sillä voidaan myös välttää ja ehkäistä karikoita.
Alat nyt opettaa tarpeelliset kotityöt vähitellen, kuten vaikka kaupassa käyntiä ja ruuanlaittoa, pyykkäystä jne.
Vierailija kirjoitti:
Asun minäkin äipän kanssa, olen liki 60 ja äippä 85.
Olet asunut koko elämäsi äipän kansa? Miten sinun käy sitten kun hän kuolee?
Vierailija kirjoitti:
Alat nyt opettaa tarpeelliset kotityöt vähitellen, kuten vaikka kaupassa käyntiä ja ruuanlaittoa, pyykkäystä jne.
Hän osaa kyllä tehdä, kunhan äiti käskee tekemään.
Ap
Vanhemman kuuluu opettaa lapsensa pärjäämään itsenäisesti maailmassa. Että varmasti pärjää, vaikkei olisi yhtäkkiä ketään auttamassa! Itselle omat lapset ovat sen verran rakkaita, etten halua heidän olevan pulassa ikinä. Ja että tiedän heidän selviävän mistä tahansa. Se on arvokkain perintö, jonka vanhempi voi antaa. Ja kun lapsi kokee olevansa valmis, hän tosiaan haluaa ja uskaltaa kokeilla omia siipiään. Se henkinen perusta on se tärkein, itsevarmuus, vastuunkanto ja maalaisjärki.