Lue keskustelun säännöt.
Olen äitini omaishoitaja. Miten kestäisin sen, että välillä on koko päivän peloissaan ja ahdistunut ja jatkuvasti kyselee. (Muisti heikentyy
30.08.2025 |
Järjellä ymmärrän, että hänellä on välillä sen vuoksi ongelmaa ja pelkoa, kun hän ei käsitä, missä on (oma pitkäaikainen kotinsa) tai kuka minä olen. Kun menen välillä yleiseen huoneeseen, huutelee, että tule tänne, pelottaa.
Välillä on paljon hyviäkin päiviä, jolloin ei ole noin takertuva, mutta miten selvitä näistä rasittavista päivistä.
Hänellä on huono kuulo. Kaikki pitää sanoa kovalla äänellä. Kuulolaitetta en enää hänelle laita kuin tärkeissä tilanteissa, sillä on vaara, että joutuu roskiin.
Viime yön hän huusi koko yön noin puolen tunnin välein, että siivotkaa mun huone ja miksi ei kukaan siivoa huonettani, missä viipyy siivous. Sitten nukahti ja sama alkoi taas.
Aamulla veti sängystään kaikki suojukset pois (yhtä lukuun ottamatta, onneksi). Lakanat ja kaikki lattialle, kun ovat kuulemma jonkin aiemman potilaan likaiset lakanat. Sitten alkoi jankuttaa, että viekää minut sinne, mistä tänne haittekin.
Miten jaksaisin olla kärsivällinen? Koen itsesyytöksiä, kun olen välillä aika epäkohtelias, kun rasitus.
Kyllä on sitten paljon parempiakin muistipäiviä. Kyllä hän muistaa suomen presidentin ja mikä viikonpäivä on jne. Eli ei ole täysin muisti mennyt. Tää on ehkä ennemmin sekavuutta.
Eilen juttelin asiasta psykiatrin kanssa. Ei oikeastaan ollut mitään uutta neuvoa. Rauhoittava lääkitys hänellä on ennestään. (Vakava masennus jo 30 vuotta)
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Kysyn asiasta ihan mitään tietämättömänä näin yleisesti, että onko muistisairaalle vanhukselle mahdollista saada tukea, jos hakee henkilökohtaisen avustajan?
Kysyin jo kauan sitten, kun ei ollut dementiaakaan, mutta oli vaikea nivelrikko.
Vanhukselle ei saa henkilökohtaista avustajaa vanhuuden mukanaan tuomiin ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää irtisanoa sun omaishoitajuus, sitten on helpompi saada hoitopaikka. Mun äidillä ALS ja sanottiin että voi kun sun äidillä olisi Alzheimer niin paikkoja olisi paljon mitä hakea.
ALS potilaita juuri kukaan ei pysty vastaanottamaan. Joten minäkin hoidan parin tunnin yöunilla äitiäni, nyt liikkuu enää yksi käsi vähän, muuten liikkumaton. On muuten raskasta yrittää hoitaa yksin potilasta, joka on täysin flegmaattinen. Sun äitis sentään käy yksin vessassa, suihkussa sun muuta. Mut joo ota yhteys omaishoitoon, katkase se ja hae hoitopaikkaa.
Als on aivan kauheaa. Todella ikävää, ettei ole hoivapaikkoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää irtisanoa sun omaishoitajuus, sitten on helpompi saada hoitopaikka. Mun äidillä ALS ja sanottiin että voi kun sun äidillä olisi Alzheimer niin paikkoja olisi paljon mitä hakea.
ALS potilaita juuri kukaan ei pysty vastaanottamaan. Joten minäkin hoidan parin tunnin yöunilla äitiäni, nyt liikkuu enää yksi käsi vähän, muuten liikkumaton. On muuten raskasta yrittää hoitaa yksin potilasta, joka on täysin flegmaattinen. Sun äitis sentään käy yksin vessassa, suihkussa sun muuta. Mut joo ota yhteys omaishoitoon, katkase se ja hae hoitopaikkaa.
Millä hyvinvointialueella on tämä tilanne, ettei ALS diagnoosilla löydy hoitopaikkoja?
Muistiliiton sivuilta löytyy jotain tukea läheisille. Muistiyhdistyksiä, vertaistukea puhelimessa tai netin keskusteluryhmissä. Auttaisiko joku sellainen sinua? Onko muita omaisia tässä vai ihan yksin hoidat kaiken?
Vierailija kirjoitti:
Muistiliiton sivuilta löytyy jotain tukea läheisille. Muistiyhdistyksiä, vertaistukea puhelimessa tai netin keskusteluryhmissä. Auttaisiko joku sellainen sinua? Onko muita omaisia tässä vai ihan yksin hoidat kaiken?
Siis ymmärrän, että yksin hoidat. Mutta olisiko saatavilla jotain läheistä joskus apuun, jotta voisit levähtää vaikka päiväksi? Tai aiemmin joku mainitsi perhehoidosta, sitäkin kannatan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on lähisuvussa ollut 7 Alzheimeriin sairastunutta. Nuorin oli alle 50-vuotias sairastuessaan. Olivat lapsuutensa olleet kaikki samassa talossa, joten osa heistä halusi keinolla millä hyvänsä tähän kotiin takaisin sairastuttuaan. Yksi tuli yötä myöten linja-autolla ilman rahaa pelkissä aluvaatteissa toiselta puolen Suomea. Bussikuski oli onneksi kiltti ja antoi matkustaa pummilla kun asianomainen tiesi kertoa tarkan osoitteen minne on menossa. Varmisti vielä että joku oli ottamassa vastaan ennen kuin päästi vanhuksen pois näkyvistään perillä. Tämä oli aikaa ennen kännyköitä. Kun vanhus näki että koti jossa hän oli lapsena ollut, ei ollut enää asuttu, hän itki pitkään rikottua taloa ja sen jälkeen hänet vietiin sovussa hoitokotiin. Haluan uskoa että matka lapsuuden maisemiin oli vanhuksen viimeisiä tärkeitä matkoja ja hän sai nähdä lapsuuden tiet ja maisemat joissa hänen mielensä eli.
Mietin vain että sinunkin läheisesi voisi rauhoittua/löytää sovun, jos saisi rauhassa elää siinä menneessä minkä muistaa, jos se vaan on mahdollista. En tiedä onko tämä Käypähoitosuositus, mutta usein tuntuu että omaiset on muistisairaalle se isoin haaste kun he yrittävät väkisin pitää sairaan nykyhetkessä läsnä. Tämä lisää vain vanhuksen ahdistusta ja pelkotiloja kun hän ei tunne nykyhetkeä. Sen sijaan itse menisin suosiolla sinne vanhoihin juttuihin katseltaisiin yhdessä valokuvia ja muisteltaisiin vanhoja. Esittäisin vaikka jotain vierasta hoitajaa, jos se olisi helpompi vanhukselle ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Kärrää lääkäriin. Tai ainakin muistitesteihin, mitä muistihoitajat tekee, jos siitä muistisairaudesta ei ole diagnoosia. Lääkäri voi lähettää labrakokeisiin, kun on kaikenlaista, mikä voi aiheuttaa noita pahempia oireita, kuten virtsatietulehdus tai vitamiinin puutos.
Omaishoitajuus myönnetään vain, jos hoidettavalla dg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää irtisanoa sun omaishoitajuus, sitten on helpompi saada hoitopaikka. Mun äidillä ALS ja sanottiin että voi kun sun äidillä olisi Alzheimer niin paikkoja olisi paljon mitä hakea.
ALS potilaita juuri kukaan ei pysty vastaanottamaan. Joten minäkin hoidan parin tunnin yöunilla äitiäni, nyt liikkuu enää yksi käsi vähän, muuten liikkumaton. On muuten raskasta yrittää hoitaa yksin potilasta, joka on täysin flegmaattinen. Sun äitis sentään käy yksin vessassa, suihkussa sun muuta. Mut joo ota yhteys omaishoitoon, katkase se ja hae hoitopaikkaa.
Millä hyvinvointialueella on tämä tilanne, ettei ALS diagnoosilla löydy hoitopaikkoja?
Samaa mietin. Kyllä hengityshalvauspotilaalle on paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistiliiton sivuilta löytyy jotain tukea läheisille. Muistiyhdistyksiä, vertaistukea puhelimessa tai netin keskusteluryhmissä. Auttaisiko joku sellainen sinua? Onko muita omaisia tässä vai ihan yksin hoidat kaiken?
Siis ymmärrän, että yksin hoidat. Mutta olisiko saatavilla jotain läheistä joskus apuun, jotta voisit levähtää vaikka päiväksi? Tai aiemmin joku mainitsi perhehoidosta, sitäkin kannatan.
Omaishoitajan vapaat mahdollistuu vain toimeksiantosopimuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun minun äidilläni tuli tuo vaihe, että jokin pelottaa eli hänellä oli pimeä ja sängystä putoaminen, ei mennyt kuin puolisen vuotta, kun joutui/pääsi hoitolaitokseen.
Siellä, vaikka luulisi, että seuraa ei ole niin paljon, pelot hälveni ja olo rauhottui. Eli meillä oli ehdottomasti parempi päästä hoitopaikkaan.
Tämä. Yllättävän moni muistisairas tuossa vaiheessa sairautta voi paremmin hoitokodissa, kuin kotona omaishoitajan kanssa. Ja omainenkin voi keskittyä olemaan omainen.
Muistisairaidenkin kesken syntyy jopa ystävyyssuhteita. Ympärillä on kuitenkin enemmän ihmisiä, kuin vain se ylikuormittunut, ahdistunut ja syyllisyyttä tunteva omaishoitaja.
Olettaisin myös, että kun hoitokodissa on paitsi seuraa, myös ammattihoitajat, niin siellä on parempi olla kuin omaishoitajan kanssa kotona, kun ei tätäkään tunnista. Varsinkin sitten, kun tottuu hoitopaikkaan ja se tulee tutuksi. Luulisi, että pahin mahdollinen vaihtoehto on intervallihoito, missä seilataan kahden paikan väliä, eihän dementikko silloin muista missä milloinkin on ja sitten tulee niitä pelkoreaktioita.
Muistisairaat on todella raskaita hoidettavia, mutta ammattilaisilla on siihen ihan eri tavalla osaamista ja keinoja kuin maallikolla.
Kysyn asiasta ihan mitään tietämättömänä näin yleisesti, että onko muistisairaalle vanhukselle mahdollista saada tukea, jos hakee henkilökohtaisen avustajan?