Lue keskustelun säännöt.
Sinkku: alkaisitko seurustella henkilön kanssa, jolla on enemmän kuin kaksi lasta?
27.08.2025 |
Jos olet sinkku, niin mietityttäisikö sinua alkaa seurustella sinkkuvanhemman kanssa, jolla on enemmän kuin kaksi ALAIKÄISTÄ lasta? kun itse ainakin mietin, että nykypäivänä kun kaikki on kallista , niin keski-/pienituloisella ei varmaan jää mitään rahaa omaan käyttöön, jos pitää elättää vaikka neljä lasta? Toki jos on ammatiltaan vaikka juristi, nIin silloin fyrkkaa varmaan riittää.
Koska jos ajatellaan, että on vaikka lähihoitajana työskentelevä mies, jolla on lapset iältään 16, 15 ja 11, niin hän varmaan maksaa elareita yht 500€/kk + muita lasten kuluja ja asunnonkin pitää olla riittävän iso, jotta koko porukka mahtuu sinne, niin jokainen voi laskea päässään, että eihän silloin enää jää juuri mitään käteen omaan käyttöön. Kyllä minä ainakin haluan miesystävän kanssa tehdä kahdestaan kaikkia kivoja juttuja kuten käydä leffassa, ravintolassa syömässä ja kylpylässä jne. Minulla taasen ei ole varaa jatkuvasti tarjota noita juttuja miesystävälle.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joillain outo käsitys parisuhteesta. Ei se tarkota yhdessä asumista ja 24/7 iholla olemista. Sillon ko olin parikymppinen lapseton niin ei kellään mun naisystävistä asunu mun kanssa eikä nähty aina edes viikottain. Miksi nyt kun mulla on lapset vuoroviikoin pitäisi naisen muuttaa mun kanssa yhteen ja olla lasteni kanssa tekemisissä?
Näistä kommenteista ymmärrän nyt, että monet haluavat ainoastaan "panosuhdetta". Anteeksi tämä ruma ilmaus, minusta se on kauhea. Mutta ilmeisesti tavallinen elämäntapa monien elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan siinä tapauksessa, että nainen olisi miljardööri, ja voisi kustantaa ympärivuorokautisen lastenhoidon jälkikasvulleen. Lisäksi hänen kotinsa pitäisi olla niin iso, että lapsia ei vahingossakaan näkyisi tai kuuluisi.
Olet varmaan rakastettava ja ihana ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ei tarvitse olla yhtään lasta, koska en pidä lapsista.
Miten se estää tapailemasta lapsen saanutta?
Koska lapset tulevat väkisinkin jossain vaiheessa kuvioon, jos homma menee vakavaksi? Vähän kokeillaan kepillä jäätä että voisitkos kerran heittää lapset harrastuksiin ja siihen kun myöntyy, seuraavaksi saatkin kyyditä heitä edes-takas jatkuvasti ja kohta puhutaan jo saman katon alle muuttamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joillain outo käsitys parisuhteesta. Ei se tarkota yhdessä asumista ja 24/7 iholla olemista. Sillon ko olin parikymppinen lapseton niin ei kellään mun naisystävistä asunu mun kanssa eikä nähty aina edes viikottain. Miksi nyt kun mulla on lapset vuoroviikoin pitäisi naisen muuttaa mun kanssa yhteen ja olla lasteni kanssa tekemisissä?
Näistä kommenteista ymmärrän nyt, että monet haluavat ainoastaan "panosuhdetta". Anteeksi tämä ruma ilmaus, minusta se on kauhea. Mutta ilmeisesti tavallinen elämäntapa monien elämässä.
No mikä sun mielestä on se "ainoa oikea hyväksytty suhde"?
Mä en haluu ko nähä sillo tällö ja harrastaa seksiä niillä kerroilla jos tekee mieli, yleensä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ei tarvitse olla yhtään lasta, koska en pidä lapsista.
Miten se estää tapailemasta lapsen saanutta?
Koska lapset tulevat väkisinkin jossain vaiheessa kuvioon, jos homma menee vakavaksi? Vähän kokeillaan kepillä jäätä että voisitkos kerran heittää lapset harrastuksiin ja siihen kun myöntyy, seuraavaksi saatkin kyyditä heitä edes-takas jatkuvasti ja kohta puhutaan jo saman katon alle muuttamisesta.
Eikä tule, eikä haluta yhteenmuuttoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllä voisin, mutta lasten kasvatukseen ja kuluihin en osallistuisi.
Ei kiitos, en tykkää siitä, että olen prioriteettilistan top 5 ulkopuolella heti kättelyssä. Se on toki ymmärrettävää ja must, että itse ja lapset (ja miksei lemmikitkin) menee kaiken edelle. Miksi valitsisin ihmisen, jonka elämään en mahdu kuin työjuhtana, kun voi valita jonkun, jolle mahdun sinne kolmen tärkeimmän ihmisen listaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyttömimpiä tapauksia on naiset jotka haluis että heti pitää laittaa hänen lapset ja mun lapset asumaan yhteen. Siis mitä vattua? Miks ees se nainen asuis meiän kanssa saati hänen lapset.
Luulisi, että kun toisella tai molemmilla on alaikäisiä lapsia, niin on käytännössä vaikea järjestää sopivia tapaamisaikoja uuden miesystävän / naisystävän kanssa. Tarkkaan suunniteltuja tapaamispäiviä kellon aikoineen. Onnistuuko joltakin "läheisyys" näissä kuvioissa? Onko monilla kyky tuntea halua täsmälleen sillä hetkellä, kun onnistutaan tapaamaan kaksistaan? Itsellä se ei onnistuisi.
Ei ollenkaa oo vaikiaa. Molemmilla lapset parillisilla viikoilla ja lapsivapaat parittomilla.
Ahaa, joo. Olen ollut siinä käsityksessä, että eronneilla on jatkuvaa säätämistä lapsiviikoista. Joku eksä voi tehdä kiusaa ja estää tapaamisia (keksii kivaa ohjelmaa, josta lapsi ei halua jäädä pois) tai iso lapsi ei halua tulla sovitulla viikolla, koska on synttäreitä tai juttuja kavereiden kanssa. Lapsi on sairaana eikä voi tulla, mutta tulisi viikon päästä, jolloin toisen vanhemman suunnitelmat menevät uusiksi. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, joo. Olen ollut siinä käsityksessä, että eronneilla on jatkuvaa säätämistä lapsiviikoista. Joku eksä voi tehdä kiusaa ja estää tapaamisia (keksii kivaa ohjelmaa, josta lapsi ei halua jäädä pois) tai iso lapsi ei halua tulla sovitulla viikolla, koska on synttäreitä tai juttuja kavereiden kanssa. Lapsi on sairaana eikä voi tulla, mutta tulisi viikon päästä, jolloin toisen vanhemman suunnitelmat menevät uusiksi. Jne.
Tutun exä teki juurikin tuota sen jälkeen, kun sai tietää että toinen oli löytänyt uuden kumppanin. Jatkuvaa yritystä pompotella ja hallita toisen aikatauluja lasten kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä toisen lapsilla? Kyllä sitä voi paneskella iha vapaasti lapsivapailla viikoilla ja parissa vuodessa ne lapset onki jo aikusia.
Ai mitä väliä jos ne toisen lapset on yhteisessä kodissa? Monesti sitä seurustelun jatkuessa muutetaan yhteen. Siinä kohtaa ne toisen lapset voi haitata. Ja myöhemmin ne puolison lapsenlapset voi aiheuttaa ongelmia kun niitä pitää hoitaa tai ne ylipäätään on lapsettoman kotona määräten päivärytmin ja tekemiset.
Nykyään moni jää ilman lapsenlapsia, vaikka on toivonut niitä. Silloin voi onnellisessa tilanteessa saada uuslapsenlapsen uuden puolison kautta. Jos siis kaikkien kemiat kohtaavat ja lapsen vanhemmat ja muut isovanhemmat hyväksyvät asian. Joillakin voi joku isovanhempi jo olla kuollut.
Kyllä se veriside monesti vaikuttaa sietokykyyn, oli sitten puhe omista lapsista tai omista lapsenlapsista. Omien rakkaiden lasten sotkuja ja kiukuttelua kestää, mutta pakko sanoa, että en jaksaisi enkä haluaisi uhrata vapauttani vieraiden lasten vuoksi. Enkä haluaisi heitä kotiini säätämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älyttömimpiä tapauksia on naiset jotka haluis että heti pitää laittaa hänen lapset ja mun lapset asumaan yhteen. Siis mitä vattua? Miks ees se nainen asuis meiän kanssa saati hänen lapset.
Luulisi, että kun toisella tai molemmilla on alaikäisiä lapsia, niin on käytännössä vaikea järjestää sopivia tapaamisaikoja uuden miesystävän / naisystävän kanssa. Tarkkaan suunniteltuja tapaamispäiviä kellon aikoineen. Onnistuuko joltakin "läheisyys" näissä kuvioissa? Onko monilla kyky tuntea halua täsmälleen sillä hetkellä, kun onnistutaan tapaamaan kaksistaan? Itsellä se ei onnistuisi.
Ei ollenkaa oo vaikiaa. Molemmilla lapset parillisilla viikoilla ja lapsivapaat parittomilla.
Ahaa, joo. Olen ollut siinä käsityksessä, että eronneilla on jatkuvaa säätämistä lapsiviikoista. Joku eksä voi tehdä kiusaa ja estää tapaamisia (keksii kivaa ohjelmaa, josta lapsi ei halua jäädä pois) tai iso lapsi ei halua tulla sovitulla viikolla, koska on synttäreitä tai juttuja kavereiden kanssa. Lapsi on sairaana eikä voi tulla, mutta tulisi viikon päästä, jolloin toisen vanhemman suunnitelmat menevät uusiksi. Jne.
Ehkä jollain WT porukalla näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä toisen lapsilla? Kyllä sitä voi paneskella iha vapaasti lapsivapailla viikoilla ja parissa vuodessa ne lapset onki jo aikusia.
Ai mitä väliä jos ne toisen lapset on yhteisessä kodissa? Monesti sitä seurustelun jatkuessa muutetaan yhteen. Siinä kohtaa ne toisen lapset voi haitata. Ja myöhemmin ne puolison lapsenlapset voi aiheuttaa ongelmia kun niitä pitää hoitaa tai ne ylipäätään on lapsettoman kotona määräten päivärytmin ja tekemiset.
Nykyään moni jää ilman lapsenlapsia, vaikka on toivonut niitä. Silloin voi onnellisessa tilanteessa saada uuslapsenlapsen uuden puolison kautta. Jos siis kaikkien kemiat kohtaavat ja lapsen vanhemmat ja muut isovanhemmat hyväksyvät asian. Joillakin voi joku isovanhempi jo olla kuollut.
Kyllä se veriside monesti vaikuttaa sietokykyyn, oli sitten puhe omista lapsista tai omista lapsenlapsista. Omien rakkaiden lasten sotkuja ja kiukuttelua kestää, mutta pakko sanoa, että en jaksaisi enkä haluaisi uhrata vapauttani vieraiden lasten vuoksi. Enkä haluaisi heitä kotiini säätämään.
Miksi ne tulis sun kotiin tai sä olisit niiden kodissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään. En alkaisi seurustella kenenkään naisen kanssa, jolla on enemmän kuin nolla lasta. Kuka nyt toisen miehen äpäriä jaksaisi?
Kumppanin aiemmat lapset eivät ole uuden kumppanin vastuulla tai elätettäviä. Mitä vanhemmaksi mennään ja lapsetkin ovat aikuisia omissa kodeissaan, niin sitä vähemmän niiden lasten olemassaololla on väliä arjessa.
Totta kai pienet lapset ovat enemmän läsnä kaikessa kuin teinit tai aikuiset, mutta eivät ne jälkeläiset mihinkään elämästä häivy kasvettuaan. Kyllä ne ovat edelleen prioriteetti numero 1 valtaosalle vanhemmista. Jos aikuinen lapsi tarvii apua, vaikka sitten taloudellista, häntä autetaan hinnalla millä hyvänsä. Ja lapsenlapset sitten imevätkin ison osan ajasta ja energiasta myöh
Lisääntyneille. Minä en lisäänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En vaikka lapsia olisi yksi. En halua omia lapsia joten miksi haluaisin muidenkaan lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä toisen lapsilla? Kyllä sitä voi paneskella iha vapaasti lapsivapailla viikoilla ja parissa vuodessa ne lapset onki jo aikusia.
Ai mitä väliä jos ne toisen lapset on yhteisessä kodissa? Monesti sitä seurustelun jatkuessa muutetaan yhteen. Siinä kohtaa ne toisen lapset voi haitata. Ja myöhemmin ne puolison lapsenlapset voi aiheuttaa ongelmia kun niitä pitää hoitaa tai ne ylipäätään on lapsettoman kotona määräten päivärytmin ja tekemiset.
Nykyään moni jää ilman lapsenlapsia, vaikka on toivonut niitä. Silloin voi onnellisessa tilanteessa saada uuslapsenlapsen uuden puolison kautta. Jos siis kaikkien kemiat kohtaavat ja lapsen vanhemmat ja muut isovanhemmat hyväksyvät asian. J
Kyllä se veriside monesti vaikuttaa sietokykyyn, oli sitten puhe omista lapsista tai omista lapsenlapsista. Omien rakkaiden lasten sotkuja ja kiukuttelua kestää, mutta pakko sanoa, että en jaksaisi enkä haluaisi uhrata vapauttani vieraiden lasten vuoksi. Enkä haluaisi heitä kotiini säätämään.
Miksi ne tulis sun kotiin tai sä olisit niiden kodissa?
Funtsasin miksen haluaisi puolisoa, jolla on lapsia. Sama toki toisinkin päin kun itsellä on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ei tarvitse olla yhtään lasta, koska en pidä lapsista.
Miten se estää tapailemasta lapsen saanutta?
Haluatko itse lastesi isä-/äitihahmoksi ihmistä joka ei pidä lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan seurustelisi miehen kanssa, jolla on enemmän kun 0 lasta. En pidä lapsista enkä halua niitä elämääni.
Miksi ne lapset tulis sun elämään?
Koska he ovat seurustelukumppanin lapsia. Tulisiko heille antaa lähestymiskielto vai kuinka aiot varmistaa sen etteivät he vaikuta parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joillain outo käsitys parisuhteesta. Ei se tarkota yhdessä asumista ja 24/7 iholla olemista. Sillon ko olin parikymppinen lapseton niin ei kellään mun naisystävistä asunu mun kanssa eikä nähty aina edes viikottain. Miksi nyt kun mulla on lapset vuoroviikoin pitäisi naisen muuttaa mun kanssa yhteen ja olla lasteni kanssa tekemisissä?
Lapset ovat silti mukana elämässä. Olivat he paikalla tai eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ei tarvitse olla yhtään lasta, koska en pidä lapsista.
Miten se estää tapailemasta lapsen saanutta?
Haluatko itse lastesi isä-/äitihahmoksi ihmistä joka ei pidä lapsista?
Haluan tapailukumppanilta seksiä, en mitää hahmoa lapsille.
Olen lapseton enkä halua huolehtia kenenkään lapsista. Muiden lapsia olen saanut jo ihan riittävästi kasvattaa. Voisin seurustella miehen, jolla on lapsia, kanssa, mutta vain jos lapset ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan.